Kuinka monta kertaa olet miettinyt, miltä maailma näyttäisi, jos sitä ei kuvattaisi maa-aloina ja valtioina vaan asukasmäärinä, luonnonvaroina, kulutustottumuksina, työvoimana, vienteinä ja tuonteina tai vaikkapa tutkimusraportteina?
Nyt me voimme nähdä maailman näiltä ja sadoilta muilta kanteilta. Kiitos siitä kuuluu Britannian Sheffieldin yliopiston ja Yhdysvaltain Michiganin yliopiston fyysikoille ja maantieteilijöille, jotka ovat luoneet Worldmapper-sivuston internetiin.


ei kuvattaisi maa-aloina ja  valtioina vaan asukasmäärinä, luonnonvaroina,
kulutustottumuksina, työvoimana, vienteinä ja tuonteina tai vaikkapa tutkimusraportteina?
Nyt me voimme nähdä maailman näiltä ja sadoilta muilta kanteilta.
Kiitos siitä kuuluu Britannian Sheffieldin yliopiston ja Yhdysvaltain
Michiganin yliopiston fyysikoille ja maantieteilijöille, jotka ovat luoneet
Worldmapper-sivuston internetiin.



Maailmaamme on aikaisemminkin visualisoitu erilaisista lähtökohdista, mutta ikinä ennen tilannetta ei ole voinut hahmottaa yhdellä silmäyksellä. Mielikuvat on pitänyt loihtia omassa päässä sen mukaan, mitä kartan värit tai kakut, käyrät ja pylväät ovat kertoneet. Nyt kuvittelun vaiva on poissa.

Michiganin yliopiston fysiikan professori Mark Newman ja hänen tohtorioppilaansa Michael Gastner ovat kehittäneet tietokoneohjelman, joka vaivattomasti muuttaa tilastomateriaalia kartogrammeiksi, kuten näitä uudenlaisia karttoja virallisesti kutsutaan.


Salaisuus algoritmissa

Ohjelman ydin on tiheydentasausalgoritmi, joka on johdettu lämmönsiirtoa ja molekyylien sekoittumista kuvaavista fysiikan malleista. Laskumenetelmä sallii tilastotiedon paisuttaa ja kutistaa maantieteellistä aluetta sen mukaan, miten paljon tai vähän visualisoitavaa ominaisuutta alueella on. Näin lopullinen projektio kertoo, mikä osuus maailman mitassa sijaitsee missäkin.

Koska algoritmi lukitsee valtameret ja Etelämantereen vakiokokoonsa ja muuntelee muita alueita säilyttäen niiden alkuperäiset muodot, maat tai ainakin maanosat ovat tunnistettavissa.


YK tarjoaa tilastot

Hienosta algoritmista ei tietysti olisi iloa, ellei worldmapperilaisilla olisi aineistoa visualisoitavaksi. Tässä tulee vastaan YK lukuisine järjestöineen. Valtaosin nämä häkellyttävästi - joidenkin mielestä  jopa hävyttömästi - vääristyneet maailmat perustuvat tilastoihin, joita maailmanjärjestö kerää 187 jäsenvaltiostaan ja 13:sta muutoin kiinnostavasta kohteesta; esimerkiksi Hongkongia YK seuraa omana alueenaan, vaikka se virallisesti kuuluu Kiinaan.

Meille kaikille on varmasti niin huviksi kuin hyödyksi katsella maailmaa uusista vinkkeleistä, mutta kartogrammeilla on myös vakavat tarkoitusperänsä.

Niillä voidaan tehdä maailman kipupisteet näkyviksi. Niillä voidaan seurata, miten YK:n millenniumtavoitteet, kuten aliravitsemuksen puolittaminen, aidsin pysäyttäminen ja lasten aseman kohentaminen, edistyvät. Ne soveltuvat opetuskäyttöön, ja niistä voidaan löytää uusia tutkimuksen väärtejä kysymyksiä eri tieteenaloille.
Tähän menessä  kartogrammeja on valmistunut parisataa, ja ennen kuin vuosi vaihtuu, niitä kasassa 365, yksi jokaista päivää kohti, lupaa projektin koordinaattori ja tiedottaja Anna Barford Sheffieldin yliopistosta. 


Käy osoitteessa http://www.worldmapper.org/ - ja maailma näyttää toisenlaiselta. Kartogrammit ovat taustatietoineen tulostettavissa projektin kotisivulta.


Matkailijat reissaavat. Vuonna 2003 maailmassa tehtiin 665 miljoonaa turistimatkaa, ehdoton enemmistö Eurooppaan. Tänne suuntasi tai täällä kierteli 46 prosenttia matkailijoista. Myös Karibianmeren Bahamassa oli vetovoimaa. Siellä kävi viisi turistia jokaista asukasta kohti.


Työmatkat taittuvat. Työmatkoihin hupenee runsaasti aikaa Aasiassa, varsinkin Thaimaassa: jokainen työssä oleva käyttää siellä matkoihin keskimäärin tunnin ja 11 minuuttia päivässä. Toinen ääripää on Afrikan Malawi. Siellä taival sujahtaa suuntaansa kahdessa minuutissa.


Lapset tekevät töitä. Maailmassa on 68 miljoonaa 10-14-vuotiasta työtä tekevää lasta. Yhdeksän kymmenestä lapsityövoiman suurkäyttäjästä on Afrikan valtioita, mutta määrällisesti eniten lapsityöläisiä löytyy väekkäästä Intiasta, missä heitä on kaksi kertaa enemmän kuin Kiinassa.


Eurooppa kirii tieteessä. Vuonna 2001 maailmassa julkaistiin 661 500 tieteellistä tutkimusta fysiikasta, kemiasta, matematiikasta, kliinisestä lääketieteestä, biolääketieteestä, tekniikasta, geotieteistä ja tähtitieteestä. Vuoteen 1990 verrattuna vauhtiaan paransi eniten Singapore, kun aktiivisuutta tarkastellaan raporteina miljoonaa asukasta kohti. Sitä seurasi letka Euroopan maita, Suomi etunenässä.


Eurooppa nettoaa lääkkeillä. Maailman lääkekaupassa Länsi-Eurooppa on haka: se pyörittää 91:tä prosenttia lääkeviennistä, ja vienti tuloista se kerää 74 prosenttia. Myös Intia on suuri lääkkeiden viejä, mutta sen kassaan jää vähemmän varoja, koska se myy lääkkeitä Eurooppaa halvemmalla.


Liha virtaa Japaniin. Lihankulutus on kasvussa kaikkialla Aasiassa, mutta lihantuojana vanha elintasomahti Japani on vielä lyömätön. Sen nettotuonti muodostaa määrällisesti neljäsosan ja rahallisesti peräti puolet koko maailman nettotuonnista. Euroopassa suuria ostajia ovat Andorra, Grönlanti ja Luxemburg.


Suomi tienaa tietotekniikalla. Tietotekniikan kauppa muodostaa lähes 11 prosenttia maailman vientituloista. Äkkä katsoen Eurooppa näyttäisi olevan huomattava tietotekniikan nettoviejä, mutta itse asiassa tulot jäävät muutamien maiden, muun muassa Suomen ja Ruotsin, laariin. Aasiassa parhaan tilin tekee Singapore. Yhdysvallat on suuri tietotekniikkavalmistaja, mutta sinne myös ostetaan alan tuotteita paljon. Siksi se on kutistunut olemattomiin.


Öljymaat antavat palaa. Öljyksi muutettuna maailmassa käytetään joka vuosi yli 11 biljoonaa kiloa polttoaineita: öljyä, maakaasua, kivihiiltä, puuta, ydinenergiaa. Tämä tekee päätä kohti keskimäärin 1 853 kiloa. Kymmenen kärkikuluttajan joukossa on kolme Lähi-idän öljyvaltioita, Yhdysvallat ja Kanada. Ykköstilaa hallitsee kuitenkin piskuinen Luxemburg. Siellä käytetään polttoainetta henkeä kohti lähes sata kertaa enemmän kuin perää pitävässä Bangladeshissa.


Maailman makeat vedet. Maailmassa on vuosittain otettavissa kulutukseen 43 600 kuutiokilometriä makeaa vettä. Suurin osa varannoista sijaitsee suurten virtojen Etelä-Amerikassa ja Tyynenmeren saarivaltioissa, mutta ei Suomikaan huonosti pärjää; neitomme muodotkin näkyvät selvästi. Lähi-itään on syntynyt aukko, sillä monissa arabimaissa valtaosa kulutusvedestä puhdistetaan merivedestä.


Missä vedet kulutetaan? Maailmassa käytetään vuosittain vettä 4 000 kuutiokilometriä. Yhdysvallat on omaa luokkaansa: sen tiliin menee 16 prosenttia maailman kulutuksesta, ja henkeä kohti laskien kulutus on noin kolme kertaa suurempi kuin Intiassa ja Kiinassa ja peräti 98 prosenttia suurempi kuin niukimmissa vedenkäyttäjissä Keski-Afrikan valtioissa.


Metsät häviävät. Vuosina 1990-2000 maailmasta katosi metsää 1,3 miljoonaa neliökilometriä. Suurin menettäjä oli Afrikka yli 40 prosentin osuudellaan. Etelä-Amerikka sai kadosta kontolleen kolmanneksen, vaikka siellä myös istutettiin kiivaasti uutta metsää.


Itä vaurastuu. Vuonna 2015 Itä-Aasiassa ihmiset yleisesti voivat paremmin kuin nyt. Bruttokansantuoteella arvioiden Taiwan, Hongkong. Singrapore ja Etelä-Korea nousevat talouden supersarjaan ohittamalla  Yhdysvallat. Afrikan tilanne ei sen sijaan vuosikymmenessä muutu. Sieltä löytyvät edelleen maailman köyhimmät maat.


Maailma vanhoin silmin. Uudet kartat syntyvät muuntelemalla tätä tavanomaista karttaa, joka esittää 200 seurattavaa aluetta pintalojensa mukaisina.

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.