Kuinka monta kertaa olet miettinyt, miltä maailma näyttäisi, jos sitä ei kuvattaisi maa-aloina ja valtioina vaan asukasmäärinä, luonnonvaroina, kulutustottumuksina, työvoimana, vienteinä ja tuonteina tai vaikkapa tutkimusraportteina?
Nyt me voimme nähdä maailman näiltä ja sadoilta muilta kanteilta. Kiitos siitä kuuluu Britannian Sheffieldin yliopiston ja Yhdysvaltain Michiganin yliopiston fyysikoille ja maantieteilijöille, jotka ovat luoneet Worldmapper-sivuston internetiin.


ei kuvattaisi maa-aloina ja  valtioina vaan asukasmäärinä, luonnonvaroina,
kulutustottumuksina, työvoimana, vienteinä ja tuonteina tai vaikkapa tutkimusraportteina?
Nyt me voimme nähdä maailman näiltä ja sadoilta muilta kanteilta.
Kiitos siitä kuuluu Britannian Sheffieldin yliopiston ja Yhdysvaltain
Michiganin yliopiston fyysikoille ja maantieteilijöille, jotka ovat luoneet
Worldmapper-sivuston internetiin.



Maailmaamme on aikaisemminkin visualisoitu erilaisista lähtökohdista, mutta ikinä ennen tilannetta ei ole voinut hahmottaa yhdellä silmäyksellä. Mielikuvat on pitänyt loihtia omassa päässä sen mukaan, mitä kartan värit tai kakut, käyrät ja pylväät ovat kertoneet. Nyt kuvittelun vaiva on poissa.

Michiganin yliopiston fysiikan professori Mark Newman ja hänen tohtorioppilaansa Michael Gastner ovat kehittäneet tietokoneohjelman, joka vaivattomasti muuttaa tilastomateriaalia kartogrammeiksi, kuten näitä uudenlaisia karttoja virallisesti kutsutaan.


Salaisuus algoritmissa

Ohjelman ydin on tiheydentasausalgoritmi, joka on johdettu lämmönsiirtoa ja molekyylien sekoittumista kuvaavista fysiikan malleista. Laskumenetelmä sallii tilastotiedon paisuttaa ja kutistaa maantieteellistä aluetta sen mukaan, miten paljon tai vähän visualisoitavaa ominaisuutta alueella on. Näin lopullinen projektio kertoo, mikä osuus maailman mitassa sijaitsee missäkin.

Koska algoritmi lukitsee valtameret ja Etelämantereen vakiokokoonsa ja muuntelee muita alueita säilyttäen niiden alkuperäiset muodot, maat tai ainakin maanosat ovat tunnistettavissa.


YK tarjoaa tilastot

Hienosta algoritmista ei tietysti olisi iloa, ellei worldmapperilaisilla olisi aineistoa visualisoitavaksi. Tässä tulee vastaan YK lukuisine järjestöineen. Valtaosin nämä häkellyttävästi - joidenkin mielestä  jopa hävyttömästi - vääristyneet maailmat perustuvat tilastoihin, joita maailmanjärjestö kerää 187 jäsenvaltiostaan ja 13:sta muutoin kiinnostavasta kohteesta; esimerkiksi Hongkongia YK seuraa omana alueenaan, vaikka se virallisesti kuuluu Kiinaan.

Meille kaikille on varmasti niin huviksi kuin hyödyksi katsella maailmaa uusista vinkkeleistä, mutta kartogrammeilla on myös vakavat tarkoitusperänsä.

Niillä voidaan tehdä maailman kipupisteet näkyviksi. Niillä voidaan seurata, miten YK:n millenniumtavoitteet, kuten aliravitsemuksen puolittaminen, aidsin pysäyttäminen ja lasten aseman kohentaminen, edistyvät. Ne soveltuvat opetuskäyttöön, ja niistä voidaan löytää uusia tutkimuksen väärtejä kysymyksiä eri tieteenaloille.
Tähän menessä  kartogrammeja on valmistunut parisataa, ja ennen kuin vuosi vaihtuu, niitä kasassa 365, yksi jokaista päivää kohti, lupaa projektin koordinaattori ja tiedottaja Anna Barford Sheffieldin yliopistosta. 


Käy osoitteessa http://www.worldmapper.org/ - ja maailma näyttää toisenlaiselta. Kartogrammit ovat taustatietoineen tulostettavissa projektin kotisivulta.


Matkailijat reissaavat. Vuonna 2003 maailmassa tehtiin 665 miljoonaa turistimatkaa, ehdoton enemmistö Eurooppaan. Tänne suuntasi tai täällä kierteli 46 prosenttia matkailijoista. Myös Karibianmeren Bahamassa oli vetovoimaa. Siellä kävi viisi turistia jokaista asukasta kohti.


Työmatkat taittuvat. Työmatkoihin hupenee runsaasti aikaa Aasiassa, varsinkin Thaimaassa: jokainen työssä oleva käyttää siellä matkoihin keskimäärin tunnin ja 11 minuuttia päivässä. Toinen ääripää on Afrikan Malawi. Siellä taival sujahtaa suuntaansa kahdessa minuutissa.


Lapset tekevät töitä. Maailmassa on 68 miljoonaa 10-14-vuotiasta työtä tekevää lasta. Yhdeksän kymmenestä lapsityövoiman suurkäyttäjästä on Afrikan valtioita, mutta määrällisesti eniten lapsityöläisiä löytyy väekkäästä Intiasta, missä heitä on kaksi kertaa enemmän kuin Kiinassa.


Eurooppa kirii tieteessä. Vuonna 2001 maailmassa julkaistiin 661 500 tieteellistä tutkimusta fysiikasta, kemiasta, matematiikasta, kliinisestä lääketieteestä, biolääketieteestä, tekniikasta, geotieteistä ja tähtitieteestä. Vuoteen 1990 verrattuna vauhtiaan paransi eniten Singapore, kun aktiivisuutta tarkastellaan raporteina miljoonaa asukasta kohti. Sitä seurasi letka Euroopan maita, Suomi etunenässä.


Eurooppa nettoaa lääkkeillä. Maailman lääkekaupassa Länsi-Eurooppa on haka: se pyörittää 91:tä prosenttia lääkeviennistä, ja vienti tuloista se kerää 74 prosenttia. Myös Intia on suuri lääkkeiden viejä, mutta sen kassaan jää vähemmän varoja, koska se myy lääkkeitä Eurooppaa halvemmalla.


Liha virtaa Japaniin. Lihankulutus on kasvussa kaikkialla Aasiassa, mutta lihantuojana vanha elintasomahti Japani on vielä lyömätön. Sen nettotuonti muodostaa määrällisesti neljäsosan ja rahallisesti peräti puolet koko maailman nettotuonnista. Euroopassa suuria ostajia ovat Andorra, Grönlanti ja Luxemburg.


Suomi tienaa tietotekniikalla. Tietotekniikan kauppa muodostaa lähes 11 prosenttia maailman vientituloista. Äkkä katsoen Eurooppa näyttäisi olevan huomattava tietotekniikan nettoviejä, mutta itse asiassa tulot jäävät muutamien maiden, muun muassa Suomen ja Ruotsin, laariin. Aasiassa parhaan tilin tekee Singapore. Yhdysvallat on suuri tietotekniikkavalmistaja, mutta sinne myös ostetaan alan tuotteita paljon. Siksi se on kutistunut olemattomiin.


Öljymaat antavat palaa. Öljyksi muutettuna maailmassa käytetään joka vuosi yli 11 biljoonaa kiloa polttoaineita: öljyä, maakaasua, kivihiiltä, puuta, ydinenergiaa. Tämä tekee päätä kohti keskimäärin 1 853 kiloa. Kymmenen kärkikuluttajan joukossa on kolme Lähi-idän öljyvaltioita, Yhdysvallat ja Kanada. Ykköstilaa hallitsee kuitenkin piskuinen Luxemburg. Siellä käytetään polttoainetta henkeä kohti lähes sata kertaa enemmän kuin perää pitävässä Bangladeshissa.


Maailman makeat vedet. Maailmassa on vuosittain otettavissa kulutukseen 43 600 kuutiokilometriä makeaa vettä. Suurin osa varannoista sijaitsee suurten virtojen Etelä-Amerikassa ja Tyynenmeren saarivaltioissa, mutta ei Suomikaan huonosti pärjää; neitomme muodotkin näkyvät selvästi. Lähi-itään on syntynyt aukko, sillä monissa arabimaissa valtaosa kulutusvedestä puhdistetaan merivedestä.


Missä vedet kulutetaan? Maailmassa käytetään vuosittain vettä 4 000 kuutiokilometriä. Yhdysvallat on omaa luokkaansa: sen tiliin menee 16 prosenttia maailman kulutuksesta, ja henkeä kohti laskien kulutus on noin kolme kertaa suurempi kuin Intiassa ja Kiinassa ja peräti 98 prosenttia suurempi kuin niukimmissa vedenkäyttäjissä Keski-Afrikan valtioissa.


Metsät häviävät. Vuosina 1990-2000 maailmasta katosi metsää 1,3 miljoonaa neliökilometriä. Suurin menettäjä oli Afrikka yli 40 prosentin osuudellaan. Etelä-Amerikka sai kadosta kontolleen kolmanneksen, vaikka siellä myös istutettiin kiivaasti uutta metsää.


Itä vaurastuu. Vuonna 2015 Itä-Aasiassa ihmiset yleisesti voivat paremmin kuin nyt. Bruttokansantuoteella arvioiden Taiwan, Hongkong. Singrapore ja Etelä-Korea nousevat talouden supersarjaan ohittamalla  Yhdysvallat. Afrikan tilanne ei sen sijaan vuosikymmenessä muutu. Sieltä löytyvät edelleen maailman köyhimmät maat.


Maailma vanhoin silmin. Uudet kartat syntyvät muuntelemalla tätä tavanomaista karttaa, joka esittää 200 seurattavaa aluetta pintalojensa mukaisina.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25799
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1194
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.