Tappajavirus syntyi vahingossa; Hevosen kesyttäjiä useita; A. robustus ei ollutkaan puhdas vegetaristi; Kännyköistä ei aivosyöpää; Oma kuva tunnistuu oikeassa puoliskossa; Lihasmittaus ennustaa synnytyksen; Vanhin rakkauslaulu faraoiden Egyptistä; Ensimmäinen siirtogeeninen apina
Muovipaikka ei pidä
Musta aukko nähtiin
Ripulikolin perimä selvisi
Aalloista kilowatteja
Suomalaiset halotutkijat löysivät merkillisen jääkiteen
Ihmisellä on alle 40 000 geeniä
Vihreä voima surmaa sirkkoja
Miksi geenihoito vei hengen?
Tähtitieteilijöillä hyvä kuu-kausi

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2001

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tappajavirus syntyi vahingossa

• biotekniikka


Australialaistutkijat halusivat torjua hiirituholaisia inhimillisesti: he yrittivät kehittää viruksen avulla levitettävän ehkäisyrokotteen, joka estäisi hiirten lisääntymistä. Tutkijoiden tyrmistykseksi tuloksena oli tappajavirus, joka laboratoriokokeessa nitisti kaikki hiiret.

Kyseinen virus on vaaraton ihmiselle, mutta periaatteessa myös ihmisiä tappava biologinen ase voisi syntyä vastaavalla tavalla. Näin varoittavat luomuksestaan säikähtäneet Ron Jackson ja Ian Ramshaw Australian kansallisesta yliopistosta Canberrasta. Asia on niin vakava, että he konsultoivat maansa puolustusministeriötä ennen tiedon julkistamista, kertoo New Scientist.

Jackson ja Ramshaw aikoivat levittää ehkäisyrokotettaan hiirirokkoviruksella, joka tarttuu hiiriin tehokkaasti mutta joka normaalisti aiheuttaa vain lieviä taudin oireita. Tarkoituksena oli saada hiiret tuottamaan vasta-aineita omien munasolujensa proteiineille ja näin tehdä eläimet hedelmättömiksi. Munasolun proteiineja tuottavia geenejä pakattiin virusten sisään, jotta proteiineja tulisi virusten mukana hiirten verenkiertoon, eläinten immuunijärjestelmän ulottuville.

Sitten tutkijat paransivat rokotettaan tavalla, joka osoittautui vakavaksi virheeksi. He lisäsivät viruksiin geenin, joka tuottaa suuria määriä hiiren interleukiini 4:ää. Se on immuunijärjestelmän viestimolekyyli, joka tehostaa vasta-aineiden tuottoa. Laboratoriokokeessa hiirissä syntyikin runsaasti vasta-aineita, mutta interleukiini 4 -tulvalla oli odottamaton sivuvaikutus. Se kilpisti kokonaan hiirten immuunijärjestelmän tappajasolut, joiden tehtävänä on torjua viruksia. Suhteellisen vaarattomasta hiirirokkoviruksesta tulikin nyt tappaja, ja yhdeksässä päivässä kaikki kokeessa käytetyt hiiret olivat kuolleet.

Hiirirokkovirus on sukua ihmisen isorokkovirukselle. Tutkijat pelkäävätkin, että heidän tekniikkaansa voitaisiin käyttää biologisen aseen tuottamiseen - jopa vahingossa. - Haluamme tähdentää tiedeyhteisölle, että kannattaa olla varovainen, koska vaarallisten eliöiden tuottaminen ei näköjään ole kovin vaikeaa, sanoo Jackson.


Hevosen kesyttäjiä useita

• eläimet


Hevoset ovat palvelleet ihmistä noin kuusituhatta vuotta, siitä pitäen, kun kesyhevosia alettiin kasvattaa Euraasian aroilla nykyisessä Ukrainassa ja Kazakstanissa. Näin osoittavat arkeologiset löydöt. Tuoreet dna-tutkimukset taas kertovat aivan muuta.

Kymmenen nykyisen hevosrodun mitokondrion dna:t eroavat toisistaan niin paljon, etteivät rodut voi polveutua yhdestä kantapopulaatiosta. Jos alkuperä olisi sama, tämä vain emonpuoleista sukulinjaa siirtyvä perimäaines olisi paljon identtisempää, tutkijat selvittävät Science-lehdessä. Heidän mukaansa on ilmeistä, että ihmiset useissa eri paikoissa keksivät samoihin aikoihin ryhtyä vangitsemaan ja taltuttamaan villihevosia. M 2

A. robustus ei ollutkaan puhdas vegetaristi

• paleontologia


Parin miljoonan vuoden takaista heimolaistamme Australopithecus robustusta eli rotevaetelänapinaa on pidetty kasvinsyöjänä, sillä sen jykevät leukaperät ja tasapintaiset hampaat olivat kuin tehdyt jauhamaan lehtiä ja juuria. Käsitystä vahvistivat entisestään hominidin elinpaikoilta löytyneet työkalut, eläinten luista tehdyt tikut ja kepit. Ne näyttivät välineiltä, joilla oli hyvä tonkia juuria maasta.

Eivät näytä enää. Ranskalainen Francesco d’Errico ja eteläafrikkalainen Lucinda Backwell ovat tutkineet yli 80 työkaluna pidettyä luuta uudelleen ja tulleet toisiin tuloksiin.

Mikroskooppianalyysien perusteella työkalujen uurteet ja lovet eivät muistuta vähimmässäkään määrin kulumia, joita luuhun ilmaantuu maata kaivettaessa. Sen sijaan jäljet vastaavat rikkoja, joita syntyy termiittipesää möyhennettäessä, kaksikko raportoi yhdysvaltalaisessa PNAS-julkaisussa.

Parivaljakko ei rohkene mennä valalle siitä, että nimenomaan A. robustus oli termiittien makuun päässyt heimolaisemme. Samoilta seuduilta on näet löytynyt myös oman sukumme Homon varhaisia edustajia. Tuoreet hiilen isotooppien analyysit kuitenkin puhuvat vahvasti A. robustuksen puolesta. Sen jäännöksistä mitattu C4-pitoisuus, joka kertoo proteiinien ja rasvan kulutuksesta, osuu yksiin termiittejä syövistä nykyeläimistä saatujen pitoisuuksien kanssa, tietää Scientific American.

Kännyköistä ei aivosyöpää

• terveys


Kännykkää voi melko huoletta pitää korvalla, sillä se ei lisää aivosyövän vaaraa ainakaan lyhyellä aikavälillä. New England Journal of Medicine ja JAMA -lehdissä ilmestyneet tutkimukset eivät kuitenkaan kerro mitään varmaa kännyköiden pitkäaikaisvaikutuksista.

Tutkijat keräsivät lähes 2 500:n ihmisen aineiston ja vertasivat aivosyöpäpotilaiden ja terveiden kännykän käyttöä vuosina 1994-1998. Kännykän käyttövuosilla tai kuukauden puhelumäärillä ei ollut yhteyttä syöpäriskiin. Sekä sairastuneet että terveet pulisivat keskimäärin pari tuntia kuussa ja olivat omistaneet laitteen kolmisen vuotta.

Syövän sijainti aivoissa ei myöskään liittynyt siihen, kummalla korvalla kännykkää pidettiin.

Oma kuva tunnistuu oikeassa puoliskossa

• aivot


Me ihmiset ja serkkumme apinat olemme tiettävästi ainoat eläimet, jotka kykenevät tunnistamaan itsensä katsoessaan peiliin tai silmäillessään valokuvaa. Harvardin yliopiston lääketieteilijät ovat nyt saaneet selville, että oma kuva mieltyy minäksi oikeassa aivopuoliskossa.

Julian Paul Keenan kollegoineen teki löytönsä tutkiessaan epilepsiapotilaita, jotka olivat menossa oireita korjaavaan aivoleikkaukseen. Osana valmisteluja heiltä puudutettiin vuoron perään vasen ja oikea aivopuolisko sen selvittämiseksi, kumpi näistä itse kullakin hallitsi puhetta ja muistia. Muutaman minuutin mittaisten toimintakatkosten aikana jokaiselle potilaalle näytettiin valokuvaa, jossa esiintyvät kasvot oli yhdistelty kunkin omista ja yhden kuuluisan henkilön kasvoista. Miesten mukaelmissa käytettiin Bill Clintonia tai Albert Einsteinia, naisten Marilyn Monroeta tai prinsessa Dianaa.

Katkosten jälkeen potilaita pyydettiin kertomaan, kenet he olivat nähneet potreteissa. Oikean aivopuoliskon toimiessa ja vasemman levätessä kaikki olivat erottaneet itsensä, mutta tilanteen ollessa päinvastainen vain yksi oli tunnistanut omat piirteensä. Muut olivat nähneet joko presidentin tai prinsessan.

Varmistaakseen havaintonsa Keenan ryhmineen näytti muokattuja kuvia täysin terveille verrokeille ja seurasi aivojen toimintaa niin sanotun magneettistimulaation avulla. Kun nämä katsoivat omiensa ja tunnettujen kasvojen yhdistelmää, aivojen oikea puolisko toimi selvästi vilkkaammin kuin tarkasteltaessa kuvia, jotka oli koottu jonkun työtoverin ja kuuluisuuden kasvoista, tutkijat kertovat Naturessa.

Lihasmittaus ennustaa synnytyksen

• lääketiede & tekniikka


Kohdun lihasten toiminta alkaa muuttua pari viikkoa ennen synnytystä niin selvästi, että se on mitattavissa ihoon kiinnitetyillä antureilla. Jo kymmenet odottavat äidit ovat kokeilleet lihasmittausta menestyksellisesti englantilaisessa Leedsin yliopistossa.

Kohdun lihasten liikkeitä havaitsevan laitteen kehittäjä, tohtori Nigel Simpson kertoo, että laitteesta pyritään saamaan niin pieni ja vaivaton, että kuka tahansa voi käyttää sitä kotonaan.

Tulevan synnytyksen ajoittaminen on tärkeää monesta syystä. Ensinnäkin perhe voi suunnitella oman elämänsä entistä tarkemmin, ja toiseksi odottava äiti voi suhtautua rauhallisesti elimistönsä mahdollisesti antamiin vääriin hälytyksiin.

Vanhin rakkauslaulu faraoiden Egyptistä

• egyptologia


Muinaisten egyptiläisten tiedetään pitäneen paljon musiikista. Tästä kertovat niin seinämaalaukset ja kirjoitukset kuin löytyneet soittimet, harput, lyyrat, huilut ja erilaiset puhaltimet. Nyt faraoiden maahan on menossa kunnia maailman vanhimmasta säilyneestä rakkauslaulusta, kertoo Discover.

Ainakin hieroglyfeillä laaditun laulun löytäjä tsekkiläinen egyptologi Bratislav Vachala uskoo alustavan tulkinnan perusteella, että runollinen teksti ylistää yksityistä kaunista naista. Joidenkin Vachalan kollegoiden mukaan laulu voi jatkotutkimuksissa vielä osoittautua hymniksi jumalattarelle.

Rakkauden hieroglyfit ovat osa hautamaalausta, joka koristaa tuomari Intin viimeistä leposijaa Abu Sirissa lähellä Gizaa. Vasta viime vuoden lopulla avattu hauta on Egyptin ns. vanhan valtakunnan lopulta farao Pepi II:n hallituskaudelta, joten veisulla on ikää noin 4 200 vuotta. Ennen tätä löytöä maailman vanhin tunnettu laulu oli hymni, joka kirjoitettiin savitauluun Syyriassa vuoden 1400 tienoilla ennen ajanlaskun alkua.

Ensimmäinen siirtogeeninen apina

• geenitekniikka


Kädellisen perimään onnistuttiin ensi kertaa siirtämään vieras geeni. Oregonissa syntyi neljä kuukautta sitten reesusapina Andi, jonka kaikissa soluissa on vihreää fluoresenssia tuottava merkkiainegeeni. Geenin tehtävänä on vain osoittaa siirron onnistuneen. Tulos julkaistiin Sciencessa tammikuussa.

Temppu oli työläs ja epävarma. Antony Chan ja Gerald Schatten työtovereineen siirsivät merkkiainegeenin kantajaviruksen avulla 224:ään apinan munasoluun, joista vain 40 kasvoi emon kohdussa alkioksi. Näistä vain kolme kehittyi loppuun ja syntyi elävänä. Geeni oli siirtynyt ainoastaan yhteen, Andiin, mutta siinäkään tämä geeni ei siis toimi. Se kuitenkin siirtyy sukusolujen kautta Andin jälkeläisiin, jos tämä joskus saa sellaisia. Nimi Andi on väännös lyhenteestä idna, joka tarkoittaa siirrettyä (engl. inserted) dna:ta.

Onko nyt avattu tie, joka johtaa muuntogeenisiin ihmisiin? Itse asiassa muunnellun ihmisen tuottaminen saattaisi olla helpompaa kuin reesusapinan. Keinohedelmöitystekniikoiden ansiosta ihmisen munasolujen ja alkioiden käsittely osataan paljon paremmin kuin apinoiden.

Schatten kuitenkin ennustaa, ettei kukaan yritä tätä ihmisen munasoluilla lähiaikoina. Tutkijat eivät nimittäin vielä osaa määrätä geeniä siirtymään tiettyyn paikkaan kromosomissa, joten vieras geeni voi tunkea keskelle jotakin tärkeää omaa geeniä ja rikkoa sen.

Miksi apinoihin sitten siirrettäisiin geenejä? Apinoissa voidaan tutkia geenien vaikutusta esimerkiksi ikääntymiseen ja hermoston rappeumasairauksiin paremmin kuin vaikkapa hiirissä, koska apinoiden elinkaari on ihmismäisempi.

Muovipaikka ei pidä

• hammaslääketiede


  kestää hampaassa helposti 10-15 vuotta, mutta pehmeän muovin aikakaudella saa juosta hammaslääkärissä huomattavasti tiuhempaan, arvioi hammaslääketieteen tohtori Helena Forss Kuopion yliopistosta.

Nuorten aikuisten uusittavista muovipaikoista alle puolet saavuttaa neljän vuoden iän. Joka neljäs täyte vaihdetaan jo kahden vuoden kuluessa. Forss esitteli suomalaistutkimuksen tuloksia Helsingin lääkäripäivillä.

Musta aukko nähtiin

• astrofysiikka


Mustista aukoista on ollut vaikuttava määrä epäsuoria todisteita tätä ennenkin, mutta vasta nyt niistä on saatu ensimmäiset lähes suorat havainnot.

Tarkasti ottaen tutkijat ovat paikantaneet aukkoa ympäröivän tapahtumahorisontin ja vieläpä kahdella eri tavalla: Chandra-röntgensatelliitilla ja Hubble-avaruuskaukoputkella.

Suhteellisuusteoria ennustaa, että mustaa aukkoa ympäröi yksisuuntainen kosminen kilpi, jonka takaa ei pakene valokaan. Tapahtumahorisontiksi nimettyä kilpeä, joka on tavallaan aukon pinta, ei ole muilla tunnetuilla taivaankappaleilla. Siksi sen havaitseminen tarkoittaa samaa kuin mustan aukon näkeminen.

Chandran tähtitieteilijät seurasivat noin kymmenen kaksoistähden röntgensäteilyä. Tähtiparien toinen osapuoli on Auringon kaltainen ja toinen näkymätön - joko neutronitähti tai musta aukko. Röntgensäteilyä muodostuu näkymättömän seuralaisen riistäessä kaasua näkyvältä.

Mustat aukot säteilivät vain prosentin neutronitähtien säteilystä. Tästä erosta pääteltiin tapahtumahorisonttien olemassaolo.

Mustan aukon tapauksessa energiaa vapautuu mitätön määrä, sillä aine tai sen kuumenemisen aiheuttama säteily eivät pääse karkaamaan tapahtumahorisontin takaa.

Tapahtumahorisontti paljastui myös Hubble-avaruuskaukoputkella, jolla mitattiin tunnettuun musta aukko -ehdokkaaseen Cygnus X-1:een kiertyvään kaasuun muodostuvia kirkkaita ultraviolettipulsseja.

Cygnus X-1 - kaksoistähti sekin - repii ainetta kumppaniltaan, joka on jättiläistähti. Joseph Dolan ryhmineen havaitsi kaksi himmenevää uv-pulssisarjaa, jotka koostuivat kuudesta ja seitsemästä pulssista. Jo 20 vuotta sitten laskettiin, että tällainen sarja himmenee havaitulla tavalla vain, jos pulssi liikkuu tapahtumahorisonttia lähenevässä kaasussa.

Ripulikolin perimä selvisi

• geenit


Hengenvaarallisen, suolistoverenvuotoa aiheuttavan kolibakteerityypin eli EHECin koko perimä luettiin, kertoo Nature.

Emäsjärjestyksen ratkettua löytynee selitys EHEC -tyyppi 0157:


H7:n äkäisyydelle. Bakteeri aiheutti teollisuusmaissa lukuisia ruokamyrkytysepidemioita 1990-luvulla. M10

Aalloista kilowatteja

• energiatekniikka


Ensimmäinen kaupallinen aaltovoimala tuottaa Skotlannin länsirannikolla sähköä parhaimmillaan 500 kilowatin teholla. Se riittää Islaysaaren 300 perheen tarpeisiin.

Voimala on toisen maailmansodan aikana rakennetussa bunkkerissa, joka on vesirajan alapuolelta avoin. Kun aalto lyö bunkkeriin, vesi bunkkerin sisällä nousee ja työntää ilmaa ulos. Ilmavirta on kanavoitu kulkemaan turbiinin kautta.

Kun vesi vetäytyy pois ennen seuraavan aallon tuloa, ilmaa virtaa bunkkeriin takaisin. Turbiini on suunniteltu siten, että palaava ilmavirta pyörittää sitä samaan suuntaan kuin poistuva ilmavirta. Turbiini puolestaan pyörittää sähkögeneraattoria.

Limpet-voimalan ovat rakentaneet Wavegen-yhtiö ja Belfastin Queens-yliopisto.

Suomalaiset halotutkijat löysivät merkillisen jääkiteen

• fysiikka


Lumihiutaleissa on aina kuusi sakaraa, ei koskaan viittä eikä seitsemää. Muoto syntyy siitä, että lumihiutaleen pienin rakenneosa, jääkide, on kuusikulmainen.

Kuusikulmaisuus johtuu vesimolekyylin muodosta, joka kuitenkin sallii teoriassa myös poikkileikkaukseltaan nelikulmaisen jääkiteen. Tällainen kide on kuin kaksi pyramidia pohjat vastakkain.

Eräitä viitteitä näistä kiteistä on saatu aboratoriossa, kun vesihöyryn on annettu härmistyä noin 90 asteen pakkasessa. Luonnossa näin kovia pakkasia ei esiinny - paitsi yläilmakehässä.

Ja sieltähän nelikulmaisia jääkiteitä löytyikin. Oululaiset halotutkijat Marko Riikonen ja Leena Virta äkkäsivät Chilen pohjoisosassa patikoidessaan taivaalla valokaaria, jotka eivät sopineet tuttujen halojen muotoihin.

Aurinko oli onneksi vielä niin korkealla, että Riikonen ja Virta saivat haloista parisataa valokuvaa. He olivat menneet Andeille varta vasten metsästämään haloja.

- Oli puhdasta säkää, että tuollainen halonäytelmä ilmestyi, Riikonen sanoo. - Olemme käyneet samalla alueella myöhemminkin, mutta näitä haloja ei enää ilmaantunut. Ehkä tämä oli niitä "kerran sadassa vuodessa" -tapauksia.

Kuvien perusteella oli mahdollista selvittää, mistä oudot halokuviot johtuivat. Fyysikko Mika Sillanpää, itsekin kokenut halojen tarkkailija, alkoi laskea tietokoneella, millaisia valokaaria taivaalle voi tulla kiteistä, jotka eivät olekaan kuusikulmaisia vaan nelikulmaisia.

- Osa näistä kaarista peittyy tavallisista jääkiteistä tulevien kaarien alle, mutta näkyviin jää myös kaaria, jotka eivät selity muulla kuin nelikulmaisilla jääkiteillä, Sillanpää kertoo.

Tämä on ensimmäinen vakuuttava osoitus siitä, että nelikulmaisia jääkiteitä voi syntyä luonnossa. Sillanpää kertoo, että aiemmin on julkaistu eräitä epämääräisiä halopiirroksia, joiden voi hyvällä mielikuvituksella tulkita esittävän nelikulmaisista kiteistä johtuvia ilmiöitä. Näiden piirroshavaintojen heikko taso ei kuitenkaan riitä varmoihin päätelmiin. Sen sijaan asiantuntevasti otetuista valokuvista halojen suunnat voitiin mitata tarpeeksi tarkasti.

Valokuvien ja halolaskelmien lisäksi myös säätiedot tukevat päätelmää siitä, että kyse on nelikulmaisista jääkiteistä. Kuvauspaikalta ylätuuleen sijaitsevalla sääasemalla oli mitattu noin viidentoista kilometrin korkeudella alimmillaan 86 asteen pakkanen, joka on sopiva lämpötila tällaisten kiteiden syntymiselle.

Jääkideraportti on julkaistu yhdysvaltalaisessa Applied Optics -lehdessä marraskuussa 2000. Raportin muut kirjoittajat ovat Daniel Sullivan, Jarmo Moilanen ja Ismo Luukkonen.

Ihmisellä on alle 40 000 geeniä

• geenit


Ihmisen perimässä on kansainvälisen genomiprojektin mukaan noin 32 000 ja Celera-yhtiön mukaan 26 000-39 000 geeniä. Helmikuussa ne julkaisivat tarkistetun luonnoksen koko genomista; edellinen Naturessa, jälkimmäinen Sciencessa.

• biologinen torjunta


Viljelyksille ajoittain suurta tuhoa aiheuttavia heinäsirkkaparvia voidaan nyt torjua myös myrkyittä. Tehtävään on valjastettu Metarhizium anisopliae -tautisieni, joka tuhoaa tehokkaasti heinäsirkkoja mutta on vaaraton muille eläimille, kasveille ja ihmisille.

Sirkkojen torjuntaa sienillä alettiin tutkia 1980-luvulla brittiläisessä CABI-tutkimuslaitoksessa, ja pian asialla oli kansainvälinen tutkijaverkko. Äskettäin kansainvälinen trooppisen maatalouden tutkimuslaitos IITA ilmoitti, että tautisientä sisältävä torjunta-aine on valmis kaupalliseen levitykseen. Nimekseen se on saanut Green Muscle, Vihreä voima.

Sienitauti ei tapa sirkkoja yhtä nopeasti kuin kemiallinen torjunta-aine, mutta sen vaikutus pelloilla kestää pitempään. Nigerissä yksi levitys riitti antamaan suojan sirkkoja vastaan koko satokaudeksi. Eräs eteläafrikkalainen yritys on jo päässyt tutkijoiden kanssa sopimukseen Vihreän voiman valmistamisesta ja muiden kanssa neuvotellaan.

Metarhizium anisopliae -sieni on afrikkalainen. Tutkijoiden mukaan siitä on kuitenkin helppo kehittää paikallisia sovelluksia muihinkin maanosiin. Afrikan maiden lisäksi heinäsirkoista on ollut haittaa muun muassa Argentiinassa, Australiassa, Espanjassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa.

Monissa maissa heinäsirkat ovat merkittäviä tuholaisia myös normaalivuosina. Massiivisia maanvaivoja niistä tulee silloin, kun sääolot osuvat kohdalleen ja heinäsirkat lisääntyvät räjähdysmäisesti. Valtaisat parvet iskevät pelloille 10-20 vuoden välein.

Viime vuosikymmenien suurin sirkkaparvi vaelsi vuosina 1986-1989 Senegalista Intiaan. Parveen kuului noin 40 miljardia sirkkaa, ja joukko eteni tuhannen neliökilometrin laajuisena tuhoojapartiona. Parvi puhdisti peltoja päivittäin 200 miljoonan ihmisen ruoka-annoksen verran.

Sienitorjunnasta kertoi kansainvälisten maatalousjärjestöjen nettijulkaisu Future Harvest.


 


Teija Kallio on ympäristöaiheisiin erikoistunut vapaa toimittaja.


 

Miksi geenihoito vei hengen?

• geenihoito


Syyskuussa 1999 geenihoitorintamalla koettiin toistaiseksi vakavin takaisku, kun harvinaisesta ja vaikeasta maksasairaudesta kärsinyt 18-vuotias Jesse Gelsinger kuoli kokeellisen geenihoidon aikana Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa. Kuolinsyynä oli odottamaton, laajalle levinnyt tulehdusreaktio. Nyt reaktion syy on selvitetty, joten vastaavia tragedioita voidaan torjua.

Hoitogeenien kantajina käytettiin vaarattomia adenoviruksia, joita injektoitiin suoraan Gelsingerin maksaan. Odotettiin, että elimistön immuunijärjestelmä saattaisi ärsyyntyä virustulvahduksesta sen verran, että maksassa syntyisi tulehdusreaktio. Gelsingerin ruumiinavauksessa kuitenkin ilmeni, että virukset olivat levinneet muihinkin elimiin ja että hänen veressään oli valtavasti interleukiini 6:ta, joka oli aiheuttanut massiivisen tulehdusreaktion. Tämä oli puolestaan johtanut elinten toiminnan pysähtymiseen ja kuolemaan.

Mistä interleukiini oli peräisin? Tutkijat alkoivat selvittää asiaa hiirissä ja apinoissa. Kävi ilmi, että vaikka adenovirukset ruiskutettiin suoraan maksaan, valtaosa niistä päätyi veren välityksellä elimistön puolustussoluihin, joita on erityisen paljon pernassa, imusolmukkeissa ja luuytimessä. Muutaman tunnin sisällä ruiskutuksesta hiirten pernasolut alkoivat tuottaa hurjasti interleukiini 6:ta.

- Valitettavasti emme arvanneet etsiä tällaista sivuvaikutusta ennen kuin se tapahtui ihmisessä, selittää geenihoitokokeen johtaja, Pennsylvanian yliopiston James Wilson New Scientist -lehdessä. Wilsonin mukaan vastaavat tapaukset voidaan välttää muokkaamalla hoitoviruksia niin, etteivät ne enää stimuloi elimistön puolustussoluja näin voimakkaasti.

Tähtitieteilijöillä hyvä kuu-kausi

• aurinkokunta


Vielä lokakuussa Aurinkokunnan kuuennätys oli Uranuksella, jolla on 21 kiertolaista. Sen jälkeen planeettakunnastamme on löytynyt yli 20 uutta kuuta. Vuoden lopussa Saturnuksen perhe kasvoi 12:lla yhteensä 30:een, jolloin se rynni kuukisassa Uranuksen ja Jupiterin ohi.

Nyt Jupiter parantelee asemiaan, sillä sen ympäriltä on paikallistettu 10 ennestään tuntematonta kiertolaista. Nämä alle kahdeksankilometriset kappaleet löysi David Jewittin johtama ryhmä. Nyt Jupiterilla on vähintään 28 kuuta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla