Useimmat uusista elimistä toimivat istutteina, mutta keuhkoille ja munuaisille tarvitaan kassi.




Ahtaumatautiselle keuhkot

n Keinokeuhkot muodostuvat elimistön ulkopuolisesta cd-levyn kokoisesta laitteesta, joka yhdistetään putkilla rintakehän, käsivarren tai jalan valtimoon ja laskimoon. Sydämestä tuleva veri kiertää laitteen kautta. Siinä on kalvo, joka siirtää tehokkaasti happea ilmasta vereen. Kalvon entsyymit myös kiihdyttävät hiilidioksidin poistumista verestä.

2009: Kehitteillä kaksi keinokeuhkolaitetta Biolung ja Novalung, joista jälkimmäinen kliinisissä kokeissa.


Keinomunuaiset kulkevat mukana

Keinomunuaiset ovat jatkuvatoiminen kannettava laite, joka sidotaan vyötärölle. Laite kierrättää verta ja vettä sekä poistaa epäpuhtaudet ja puhdistaa veden.

2009: Perinnäiset keinomunuaishoidot ovat olleet käytössä vuosikymmeniä. Dialyysihoito aikaavievää, laitteet isoja.

Michiganin yliopistossa kehitetty biologinen keinomunuaislaite on ensimmäisissä kliinissä kokeissa. Luovuttajalta saadut munuaissolut hoitavat aineenvaihdunnan, kun veri suodatetaan laitteen läpi.


Diabeetikolle keinohaima

Keinohaima on joko vyötärölle kiinnitettävä pieni laite tai niskalaskimoon asennettava istute, joka mittaa jatkuvasti verensokeria ja vapauttaa tarpeen mukaan insuliinia verenkiertoon. Diabeetikolle voidaan tehdä myös geeninsiirto, jolla suoliston tai haiman solut saadaan tuottamaan insuliinia.

2009: Kehitteillä on erilaisia keinohaimalaitteita, joista ensimmäiset ovat jo koekäytössä.
Geeninsiirroilla saatiin diabetesta sairastavien hiirten insuliinintuotanto käyntiin.


Aivotuhot korjataan kantasoluilla

Parkinsonin ja Alzheimerin taudin tai aivovamman vuoksi tuhoutuneita aivosoluja voidaan korvata kantasoluilla.

2009: Astonin yliopiston tutkijat ottivat syöpäsoluja ja ohjelmoivat ne kehittymään aivosoluiksi. Solurypäät toimivat kuten aivojen perusyksiköt: ne käsittelivät signaaleja, yhdistyivät toisiinsa ja viestivät keskenään.


Halvaantuneet raajat liikkeelle

Sairauden tai vamman vuoksi halvaantuneet kädet ja jalat saadaan toimimaan yhdistämällä aivojen liikeaivokuoren hermosoluja elektrodeilla yksittäisiin raajojen lihaksiin. Kun potilas aktivoi liikeaivokuoren hermosolun ajattelemalla, sähköinen impulssi kulkee suoraan lihakseen ja saa aikaan liikkeen.

Amputoidut raajat voidaan korvata kehittyneillä robottikäsillä ja -jaloilla, jotka toimivat normaaliin tapaan aivojen ohjaamina.

2009: Washingtonin yliopiston tutkijat ovat apinakokeissa saaneet halvaannutetun käden toimimaan, kun apinat oppivat aktivoimaan liikeaivokuoren hermoja.

Käytössä ovat ensimmäiset aivoilla ohjattavat robottikädet ja -jalat.

Sokea saa näkönsä

Tekoverkkokalvot koostuvat tuhansista mikroskooppisista valonilmaisimista, jotka aktivoivat silmän hermosoluja. Sähköinen impulssi kulkeutuu aivoihin tulkittavaksi.

2009: Harvardin tutkijat ovat saaneet synnynnäisesti sokeat koehenkilöt näkemään valoa keinotekoisen verkkokalvon avulla.


Kuuro kuulee

Toisen polven sisäkorvaistutteissa korvakäytävän mikrofoni poimii äänen ja lähettää sen korvan taakse ihon alle asennettuun puheprosessoriin. Prosessori muuntaa äänen sähköiseksi signaaliksi, joka johdetaan stimuloimaan kuulohermoa tai suoraan aivorunkoa. Kun aivot havaitsevat ärsykkeen, syntyy kuuloaistimus.

Istute voidaan asentaa jo vastasyntyneelle. Se toimii jatkuvasti ja kestää uimista. Akut ladataan kerran viikossa langattomasti, radiotaajuutta käyttäen. Akutkin kestävät koko eliniän.

2009: Sisäkorvaistutteet yleisesti käytössä, osat ulkopuolella, laitteet isoja, lataaminen tiheää.


Kaljulle hiukset geeninsiirrolla
Kaljuuntuneen kohdan soluihin siirretään karvantuotannossa tarvittavat geenit ja hoidettuun kohtaan sivellään kasvutekijäliuosta, jolloin hiukset lähtevät kasvamaan.

2009: Kaljuuntumista voidaan hoitaa hiussiirroin.


Uusi hammas omista soluista

Potilaan omista kantasoluista kasvatetaan laboratoriossa hampaan aihio, joka istutetaan paikalleen. Hampaaseen muodostuu luonnollinen juuri. Proteetikko viimeistelee hampaan koon ja värin.

2009: Leukaluuhun ruuvataan titaanista tai keraamista tekojuuri. Sen päälle kiinnitetään akryylimuovinen hammasproteesi.


Verensiirrossa siirtyy tekoveri

Aikuisen luuytimen kantasoluista tai kantasoluiksi palautetuista ihosoluista erilaistetaan verensiirroissa tarvittavia punasoluja.

2009: Illinoisin yliopiston tutkijat kykenivät erilaistamaan alkion kantasoluista punasoluja, jotka sitoivat happea normaalisti.

Mari Heikkilä on maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti, mikrobiologi ja Mediuutiset-lehden toimittaja.

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.