Maailman suosituimmassa oluessa on mieto maku. Se ei anna anteeksi pienintäkään väärää aromia.

Teksti: Marko Hamilo

Maailman suosituimmassa oluessa on mieto maku. Se ei anna anteeksi pienintäkään väärää aromia.

Julkaistu Tiede -lehdessä 7/2010.Minua nyppii, kun väitetään, ettei Suomessa osata tehdä olutta. Se ei pidä paikkaansa, sanoo VTT:n panimosektorin asiakaspäällikkö Annika Wilhelmson.Britteinsaarilla, Saksassa, Tšekissä ja Belgiassa valmistetaan lukemattomia erilaisia, jännittävän makuisia oluita. Miksi Suomessa juodaan yllätyksetöntä vaaleaa lageria, joka maistuu samalta, oli se sitten nimeltään Koffia, Karjalaa tai Lapin Kultaa? Jos isot suomalaispanimot kerran osaisivat tehdä maukkaita erikoisoluita, miksi ne jättävät nämä markkinat suosiolla pienpanimoille?Yksinkertainen vastaus on, että kulutta¬jien enemmistö pitää vaalean lagerin miedosta mausta. Melkein kaikkialla maailmassa juodaan mieluiten vaaleaa lageria. Jopa Britanniassa ale-tyyppisillä oluilla alkaa olla hieman vanhahtava imago. Panimot valmistavat luonnollisesti sitä, mitä kuluttajat haluavat. Kun enemmistö haluaa maultaan mietoa – olutsnobien mielestä ehkä suorastaan vetistä – olutta, ei maukkaampia oluita ole kauheasti tarjollakaan. Ja kun niitä ei ole tarjolla, niihin ei tutustuta eikä ihastuta.

Vahva maku voi peittää virheitäMauttomaksi moitittua vaaleaa lager-tyyppistä olutta on itse asiassa kaikkein vaikeinta tehdä. Voimakkaat maut peittävät pieniä erheitä, mutta vaaleassa lagerissa makuvirheet hyökkäävät päälle.Tavallinen suomalainen olut maistuu lattealta heti, jos se on päässyt lämpenemään tai väljähtymään. Belgialaisissa kahviloissa saatetaan juoda toista tuntia yhtä lasillista, mutta yleensä kyse onkin suomalaiseen makuun eksoottisista paikallisista oluista. Paitsi että voimakkaan makuiset oluet sietävät sivumakuja paremmin kuin miedommat, eräät lagereissa virheelliset aromit jopa kuuluvat asiaan muissa oluttyypeissä. – Esimerkiksi voilta tuoksuva diasetyyli on lager-oluissa useimmiten virhe. Ale-tyyppisissä oluissa sitä voi olla, Wilhelmson selittää.Hiiva synnyttää käymisen aikana diasetyyliä sen esiasteesta alfa-asetomaitohaposta. Diasetyyliä voi muodostua myös ilman hiivan vaikutusta, jos olot käymisliuoksessa ovat riittävän hapettuneet. Mutta toisaalta sama hiiva myös pelkistää diasetyylin asetoiiniksi. Se taas on juoman maun ja tuoksun eli flavorin kannalta vaaraton yhdiste.Niin kauan kuin käymisliuoksessa on hiivaa, diasetyyliä ei kerry. Kun hiiva suodatetaan pois, mahdollisesti jäljelle jäänyt asetomaitohappo muuttuu diasetyyliksi ja olut saa vastenmielisen voimaisen flavorin.Panimomestari pitää diasetyylin kurissa hallitsemalla käymisen kestoa ja lämpötilaa. Diasetyylin ja asetomaitohapon määrä pitää tietää ennen suodatusta ja pullotusta.

Vehnäolut pitää fenolistaBelgialaiset ja baijerilaiset pitävät vaaleista, raikkaista vehnäoluista. Nimestään huolimatta vehnäoluita ei yleensä tehdä suinkaan kokonaan vehnästä, vaan sitä vain lisätään mallasohran sekaan.Vehnäoluisiin kuuluu fenolinen maku. Lagereissa tällainen ”lääkemäinen” flavori on virhe. Vehnäoluessa ominaisuus on peräisin ferulahaposta, joka on vehnän soluseinien yksi rakenneosa. Ferulahaposta muodostuu 4-vinyyliguajakolia. Sen aromia on kuvattu mausteneilikkamaiseksi.Toinen vehnäoluiden fenoliyhdiste on savumaiseksi luonnehdittu 4-vinyylifenoli. Se muodostuu kumariinihaposta, joka on sekin peräisin viljasta.Virhemakuna fenolimaisuus sen sijaan syntyy tyypillisesti villihiivojen aineenvaihdunnassa. Villihiivat voivat tulla juomaan käymisessä tai käymisen jälkeen.Maltainen aromi miellyttää. Sitä antaa muun muassa dimetyylisulfidi, jota syntyy lämpimässä maltaan metioniini-aminohaposta. Suurina määrinä aromi muistuttaa kuitenkin keitettyjä vihanneksia eikä maistu oluessa hyvältä. Dimetyylisulfidin määrää voi onneksi rajoittaa esimerkiksi jäähdyttämällä vierteen nopeasti keiton jälkeen tai säätämällä keittoaikaa ja haihtumisoloja.– Palanut ja paahtunut maku taas on tyypillinen porttereille ja tummille ale-oluille. Vaaleassa lagerissa sekin olisi virhe, mutta onneksi se ei ilmaannu tuotteeseen vahingossa juuri millään, Wilhelmson sanoo.Belgialaisissa lambic-tyyppisissä oluissa toivottu ja tyypillinen piirre on puolestaan maitohapon tuottama hapan maku. Lambicit ovat hyvin erikoisia oluita, koska ne käyvät spontaanisti eli hiivaa ei lisätä vierteeseen.Muihin oluttyyppeihin maitohappo tuottaa pilaantuneen maun. Pilaantumisesta onkin kyse, sillä hapon valmistaa käymisen aikana tai sen jälkeen maitohappobakteeri, joka on hygieniasta huolimatta päässyt käymis¬astiaan tai valmiiseen tuotteeseen.

Ehtii pilaantua myös kapakassaVaikka olut onneksi lähtee panimosta yleensä virheettömänä, sen maun ehtii kyllä pilata ravintolassakin. Hanaoluen aromin tuhoaa väärä tarjoilulämpötila tai putkistoon päässyt mikrobisto. Oluessa kasvavat bakteerit eivät onneksi yleensä ole taudinaiheuttajia, mutta makuvirheitä ne tuottavat.Kuluttaja ei yleensä tiedä, miksi olut maistuu pahalta, vaan liittää huonon maun tuotebrändiin silloinkin, kun makuvirheet syntyvät vasta juottolan varusteissa. Panimoiden kannattaakin kouluttaa kapakoitsijoita pitämään hanansa puhtaina. Tulevaisuudessa hanahygieniaan saattaa löytyä myös bioteknisiä ratkaisuja.– Bakteerit eivät ole vain yksittäisiä lisääntyviä soluja, selittää VTT:ssä panimomikrobiologiaa tutkiva Outi Priha. – Ne viestivät toistensa kanssa ja elävät järjestyneissä yhteisöissä. Kun bakteerit kiinnittyvät pinnalle, ne alkavat erittää ympäristöönsä viestimolekyylejä. Kun niitä on yli tietyn kynnysarvon, bakteerit kertyvät yhteen ja alkavat muodostaa kalvomaista yhteisöä, ”biofilmiä”.– Bakteerit siis aistivat, paljonko muita on paikalla. Ne eivät aloita biofilmin muodostusta ilman riittävää joukkovoimaa, jatkaa Prihan tutkijakollega Riikka Juvonen.Bakteerien keskinäistä puhetta on aiemmin analysoitu lähinnä lääketieteessä. VTT:ssä sitä on tutkittu panimopinnoilla viihtyvien bakteerien yhteisöissä, ja samat mikrobit voivat pilata oluen myös ravintolan hanoissa.Viime aikoina on löydetty myös yhdisteitä, jotka häiritsevät bakteerien välistä viestintää. Yhdisteet voivat joko estää viestimolekyylien muodostumista, hajottaa niitä tai torpata niiden aistimista. Estäviä yhdisteitä tuottavat muun muassa sienet ja kasvit.– Tulevaisuudessa bakteerien välisen keskustelun katkaisu voisikin olla keino estää haitallista biofilmiä muodostumasta, Priha kaavailee.

Säilyy kuitenkin loistavastiAikoinaan olutta juotiin siitä yksinkertaisesta syystä, että veden mikrobiologisesta puhtaudesta ei koskaan ollut takeita. Ennen vedenpuhdistamoja olut olikin oikea terveysjuoma.Valmis pullotettu olut voi pilaantua maultaan, mutta taudinaiheuttajia siinä ei kasva. Säilyvyyttä edistävät monet asiat. Humalaa käytetään tietysti ensisijaisesti mausteena, mutta sillä on myös antimikrobisia ominaisuuksia. Alkoholi, oluen luontainen happamuus sekä ravinteiden ja hapen niukkuus parantavat nekin säilyvyyttä. Usein olut myös pastöroidaan kuumentamalla se nopeasti 72 asteeseen ja jäähdyttämällä saman tien takaisin 10–12 asteeseen.

Väkevöimällä ekologisemmaksiOlut on vuosituhansia vanha keksintö. Yhä edelleen useimmat oluet syntyvät vain neljästä raaka-aineesta: puhtaasta vedestä, mallastetusta ohrasta, hiivasta ja humalasta. Vuodelta 1516 peräisin olevan baijerilaisen puhtausasetuksen mukaan mitään muuta ei oluen valmistuksessa saakaan käyttää. Saksalaisoluiden etiketissä lukeekin yhä Nach dem Reinheitsgebot gebraucht, valmistettu puhtausasetuksen mukaan.Baijerin asetus ei tosin tuntenut hiivaa. Sen roolin olutkäymisessä selvitti vasta ranskalainen Louis Pasteur 1800-luvulla. Sen jälkeen, kun Carlsbergin panimossa vuonna 1883 alettiin käyttää hiivan puhdasviljelmiä, oluen panemisessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia.Tutkimuksessa ei pyritä niinkään tuottamaan yhä parempia oluita – vuosituhansien varrella ne ovat jo kehittyneet lähes täydellisiksi, moniulotteisiksi juomiksi, joissa on yhtä paljon vivahteita kuin viineissä. Sen sijaan olutta pyritään valmistamaan entistä tehokkaammin. Esimerkiksi VTT:ssä tähdätään suuria alkoholipitoisuuksia paremmin sietäviin hiivalajikkeisiin. On taloudellisesti tehokasta tehdä käymisellä pieni määrä väkevää olutta, jota laimennetaan sen jälkeen, kun esimerkiksi paljon energiaa vaativat kuumennus- ja viilennysvaiheet on tehty. Näin panimo säästää rahaa, ja samalla ilmakehään pääsee vähemmän hiiltä kuin ilman väkevää starttia.Lähiolut on tosin varsin ekologinen tuote jo nykyisellään. Useimmissa elintarvikkeissahan kuljetusten ja pakkausten osuus lopputuotteen hiilijalanjäljestä tai ”ekologisesta selkärepusta” on mitätön. Oluen ympäristövaikutus on sinänsä pieni, mutta juuri siksi pakkaamisen, jakelun ja myynnin osuus siitä on MTT:n tutkimusten mukaan lähes kolmannes. (Lähiruoasta lisää: Lähiruoka ei palloa pelasta, Tiede 3/2009, s. 24–25, tai tiede.fi/arkisto)

Mallastuksessa valttia ajoitusUudesta biotekniikasta on hyötyä myös mallastuksessa, Wilhelmson kertoo.Mallastus tuottaa jyvään entsyymejä, jotka hajottavat jyvän ainesosia veteen helposti liukenevaan ja hiivan ravinnoksi sopivaan muotoon. Maltaan kuivauksessa muodostuu lisäksi hyödyllisiä väri- ja makuaineita. Mallastukseen kuuluu kolme vaihetta: liotus, idätys ja kuivaus.Mallastukseen sisältyy mielenkiintoinen ristiriita ohran luonnollisen biologian ja idätyksessä suotuisten ominaisuuksien välillä. Pellolla on hyödyllinen sopeuma, ettei jokainen jyvä ala itää yhtaikaa. Koko sato menetettäisiin, jos kaikki innostuisivat juuri, kun sääolot ovat huonoimmat. Mallastuksessa taas olisi eduksi, että kaikki ohranjyvät itäisivät mahdollisimman samanaikaisesti.Ohran tiettyjen geenien käynnistymistä voi mitata näytteestä, ennen kuin jyvien liottaminen ja idättäminen alkaa. Mallastajan on tämän tiedon perusteella hyvä mitoittaa, kuinka kauan ja missä lämpötilassa liottaa, idättää ja kuivattaa.

Lähteenä myös: Enari ja Mäkinen, Panimotekniikka, 2. painos (Oy Panimolaboratorio – Bryggerilaboratorium Ab 1993).

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018