Vaikka et olisi koulussa ollut hikipinko, voit onnistua omaehtoisissa opinnoissa - kunhan muistat, ettei itsensä palkitseminen ole pahasta. Päinvastoin!

Ihminen-palsta




Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2009

Taas se alkoi. Uusi lukuvuosi kouluissa ja yliopistoissa täyttää luokkahuoneet, luentosalit ja kirjastot uusia oppeja pänttäävistä lapsista ja nuorista. Syksyllä käynnistyvät myös kansalaisopistojen kurssit, joilla opiskelee vuosittain yli 800 000 aikuista: kieliä, taideaineita, käden taitoja, tietotekniikkaa, musiikkia, yhteiskuntaa. Mistä he ammentavat opiskeluintonsa?

- Ihmisillä on varmasti sisäisenä porkkanana halu tietää uusia asioita tietämisen ilosta, uskoo tutkija Hanna Järvenoja Oulun yliopistosta. Opiskelumotivaation ylläpitämistä käsittelevää väitöskirjaa viimeistelevä kasvatustieteilijä on tutkinut niin peruskoululaisia, korkeakouluopiskelijoita kuin jo työelämään ehtineitä.

Motivaatio on monen tekijän summa. Se alkaa kiinnostuksesta, joka voi olla sisäsyntyistä tai ulkoa tullutta, ohimenevää tai pysyvää. Motivaatioon vaikuttavat myös omat ja ympäristön arvostukset. Kolmantena tekijänä on ihmisen oma arvio omasta suoriutumikyvystään, ja viimeisenä tulevat omat tavoitteet.

- Tavoitteena voi olla vaikkapa saada arvostusta muiden silmissä, Järvenoja sanoo.


Motivaatio-ongelmia jokaisella

Opiskelumotivaation helpoin vaihe on kiinnostuksen herääminen. Kansalaisopiston esitteestä löytyy helposti pitkä lista kursseja, jotka kiinnostaisivat: saaristolaivurikurssi, kodin remontointi, Toscanan herkut, italian alkeet... Harva niistä kuitenkin ylittää seuraavaa kynnystä, ilmoittautumista, saati sitten pitää mielenkiinnon yllä koko lukuvuoden.
Motivaation säilyttämisongelmat ovat tuttuja kaikille etenkin pidemmistä opiskeluhankkeista. Monen korkeakouluopiskelijan opinnot jämähtävät graduvaiheeseen, ja kansalaisopistojen ryhmät pienenevät, mitä pidemmälle lukuvuosi etenee.

Motivaation ylläpitämisessä on keskeisessä asemassa yksilöllinen toiminnan kontrolli, jota tutkijat kutsuvat volitioksi. Hanna Järvenojan mukaan ihmisten välillä on suuria eroja siinä, miten he pystyvät pitämään motivaatiota yllä.

- Jos kontrolli on heikko, telkkarista tulee aina jotakin mielenkiintoista siinä vaiheessa, kun pitäisi alkaa tehdä kotitehtäviä.


Kestävyyttä voi harjoitella

Tutkijat eivät pysty vastaamaan tyhjentävästi, miksi jotkut ovat toisia parempia kontrolloimaan toimintaansa ja säilyttämään motivaationsa. Taustatekijöinä ovat todennäköisesti temperamentti ja persoonallisuus, mutta toisin kuin niissä volitiossa ei ole kyse pysyvästä ominaisuudesta. Siihen vaikuttavat myös oppimistilanne, ympäristö ja oma tahtotila.

- Motivaation ylläpitämistä voi harjoitella. Kukaan ei voi mennä sen taakse, että sattuu olemaan temperamentiltaan tietynlainen.

Aikuisena opiskelumotivaation löytävät eivät siis välttämättä ole heitä, jotka jo koulussa olivat kympin oppilaita?

- Eivät suinkaan! He voivat olla aivan eri ihmisiä. Kun tilanne ja asiayhteys ovat toiset, hyvin erilaiset ihmiset voivat olla taitavia, lahjakkaita ja motivoituneita, Hanna Järvenoja sanoo.


Porkkanat vievät eteenpäin

Miten paatunut sohvaperuna sitten voi löytää motivaation punnertaa ylös ja lähteä oppimaan uutta? Tutkija rohkaisee etsimään porkkanoita, joilla palkita itsensä onnistumisten jälkeen. Italianlukijan motivaattorina voi olla Rooman-matka, kun kielitaito on karttunut riittävästi. Arkisena minipontimena voi toimia kupillinen cappuccinoa kymmenen opitun sanan jälkeen.

- Tällaiset ovat hyviä keinoja, ja käytän niitä itsekin. Joskus vain on pidettävä takapuoli tuolissa, vaikka olisi mikä. Porkkana voi auttaa vaikean kohdan yli seuraavaan vaiheeseen, Järvenoja tietää. Hän muistuttaa, että itselle asetetut porkkanat voivat olla konkreettisia tai abstrakteja, oikeita tai kuviteltuja.

- Eräs neljännen luokan oppilas sanoi kuvittelevansa läksyjen teon avuksi mielikuvitus¬olennon, joka antaa hänelle karkkia, kun läksyt on tehty, tutkija hymyilee. - Jos tehtävä tuntuu tylsältä, toinen toimiva motivaation ylläpitokeino on kehittää opiskelusta peli tai leikki.


Ryhmäkin toimii sparrausapuna

Aiemmin oppiminen nähtiin hyvin yksilökeskeisenä, mutta nyt on alettu ymmärtää myös ryhmän - oman perheen ja opiskeluporukan - merkitys opiskelumotivaation synnyssä ja ylläpidossa. Nykyään sosiaalinen tuki voi löytyä myös verkosta.

- Kun kaveri on motivoitunut, hän tartuttaa sen muihinkin. Ja kääntäen: jos ilmapiiri on tylsä, se lannistaa oppimishalut.

Mutta itsestähän kaikki lopulta on kiinni. Pitää olla sinnikäs eikä päästää itseään liian helpolla. Ei kuin niskasta kiinni ja opiskelemaan! Helpommin sanottu kuin tehty?

- Niin on, mutta kenenkään ei kannattaisi piiloutua ainakaan tekosyiden taakse. Me voimme itse vaikuttaa asiaan ja ottaa opiskelussakin aktiivisen roolin.


Käytä näitä motivaattoreina

- Kuvittele hyödyt: mitä opiskelu mahdollistaa.

- Jaa kokonaisuus osiin. Älä haukkaa liian paljon, vaan liiku pienin askelin.

- Muuta tylsä tehtävä kiinnostavaksi ajatusleikin tai -pelin avulla.

- Lupaa porkkanoita. Palkitse itsesi onnistuneista suorituksista.

- Pyydä tukea. Oma perhe ja opiskeluporukka voivat motivoida jaksamaan.



Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Ruska ruskottaa


Suomen kielen perussanastoon on kotiutunut nelisenkymmentä saamelaista lainasanaa. Näistä yksi ja ajankohtainen juuri nyt on lehtipuiden ja maaston syysväritystä merkitsevä ruska. Saamen ruški puolestaan perustuu adjektiiviin ruškat, joka on sama sana kuin suomen ruskea.

Mutta menikö tämä nyt oikein? Eihän ruska ole ruskea, vai onko?


Suomen sanalla ruskea on vastineet melkein kaikissa lähisukukielissä, mutta ne merkitsevät yleensä punaruskeaa tai punaista. Myös suomen vanhassa kirjakielessä tunnetaan nämä merkitykset. Esimerkiksi Agricola kirjoittaa veriruskeista synneistä ja Ruskeasta merestä tarkoittaessaan Punaistamerta.

Suomen kirjakieleen ruska on vaeltanut pohjoisten murteiden kautta 1900-luvun alkupuolella, ja sen tunnetuimpia käyttäjiä on ollut kansatieteilijä Samuli Paulaharju. Tosin ruska mainitaan jo Daniel Jusleniuksen sanakirjassa vuonna 1745, mutta siinä se ei merkitse luonnon syysväriä vaan yleensä punerrusta. Onkin ilmeistä, ettei Jusleniuksen ruska vielä ole tämä nykyisin tunnettu saamelainen laina vaan erillinen ruskea-sanueeseen kuuluva sana. Länsimurteissa ruska tunnetaan aamu- tai iltaruskon merkityksessä.


Samasta vartalosta on muodostettu muitakin johdoksia, esimerkiksi rusko, rusottaa ja ruskuainen. Viimeksi mainittu tarkoittaa munankeltuaista. Sekään ei ole ruskea sanan nykyisessä merkityksessä, mutta silmäys sanakirjalähteisiin vahvistaa, että ruskea voi merkitä myös kellanruskeaa tai keltaista. Esimerkiksi Henrik Florinuksen sanakirjassa vuonna 1678 ruskia tarkoittaa kullankeltaista. Samaa todistaa Florinuksen julkaisema sananlasku: "Kulta ruskia, ruis vielä ruskiampi." Antti Lizelius kuvasi porkkanoita Suomenkielisissä Tieto-Sanomissaan kertomalla, että ne ovat "ruskiat ja pitulaiset".

Esimerkit osoittavat, että ruska-vartalon sanat voivat tarkoittaa monia eri värejä: keltaista, oranssia, punaista ja ruskeaa. Ruska-sanaan tiivistyy kokonainen syksyinen värimaailma, joka hetken aikaa loistaa kutsuvana, lämpimänä ja turvallisena.


Kaisa Häkkinen
Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018