Katastrofi on peruutettu. Maailman väestönkasvu pysähtyy tällä vuosisadalla.

Teksti: Marko Hamilo

Katastrofi on peruutettu. Maailman väestönkasvu pysähtyy tällä vuosisadalla.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2013

Kuinka monta lasta keskimäärin naiset saavat elinaikanaan koko maailmassa? Ruotsalainen lääkäri ja tilastotieteilijä Hans Rosling kyseli tätä valistuneimmalta mahdolliselta yleisöltä Yhdysvaltain tiedeviikolla viime vuonna. Taas väki vastasi väärin eli keskimäärin reippaasti yläkanttiin.

Roslingin mukaan mo­nien ihmisten maailmankuva on yhä siltä ajalta, kun heidän opettajansa opiskelivat yliopistossa. Aika monen nyt keski-ikäisen ihmisen opettaja opiskeli 1950–1960-luvulla, jolloin maailma oli jakautunut teollisuusmaihin ja kehitysmaihin. Silloin väes­tönkasvu näytti räjähdysmäiseltä varsinkin kehitysmaissa.

Väestöräjähdyksen uhan nosti puheenaiheeksi ennen kaikkea Stanfordin yliopiston biologian professori Paul Ehrlich, joka piti aiheesta radioidun luennon vuonna 1967. Luennon suuri suosio innosti Ehr­lichiä kirjoittamaan klassikoksi nousseen kirjansa The Population Bomb.

”Taistelu ihmiskunnan ruokkimisesta on hävitty. 1970-luvulla miljoonat ihmiset tulevat kuolemaan nälkään”, Ehrlich aloitti kirjansa.

Maapallon väkiluku tavoitti miljardin vuonna 1810, kaksi miljardia vuonna 1925 ja kolme miljardia vuonna 1960.  Kun Ehr­lich luennoi väestöräjähdyksestä, neljänteen miljardiin ei tarvittu enää kuin viisitoista vuotta lisää, ja tulevaisuus näytti vielä pahemmalta.

Neljästä viiteen miljardiin kului enää kymmenen vuotta, eikä ruoantuotanto näyttänyt pysyvän eksponentiaalisen väes­tönkasvun perässä.

Vihreä vallankumous ruokkii

Ehrlich oli kuitenkin väärässä. Maailmanlaajuista nälänhätää ei tullut. Ruoantuotanto pystyi vastaamaan väestönkasvuun. Sen mahdollisti niin kutsuttu vihreä vallankumous, josta muistutti tähtitieteen professori Esko Valtaoja Duodecim-lehden joulunumerossa 2012: ”Kuka muistaa Norman Borlaugia? Eikö kukaan? Autetaan hieman: hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1970. Ei vieläkään käsiä pystyssä? Hän oli viime vuosisadan suurin hyväntekijä, joka pelasti satoja miljoonia ihmisiä, kenties jopa miljardin, mutta kukapa nyt sellaista jaksaisi muistaa.”

Borlaug alkoi 1950-luvun alussa risteyttää keskenään vehnälajikkeita, jotka kasvoivat vain puoleen normaalin vehnän korkeudesta. Ne olivat tavallista vastustuskykyisempiä taudeille ja tuottivat teholannoituksen avulla enemmän viljaa. Muutamassa vuodessa Borlaug oli kehittänyt uusia lajikkeita, joiden avulla sato saatiin kolminkertaistettua.

”Vihreä vallankumous alkoi Meksikosta ja levisi pian muihin nälkäkatastrofin partaalla hoippuviin maihin. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Intia saattoi hurjasta väestönkasvustaan huolimatta alkaa viedä vehnää muihin maihin”, Valtaoja kirjoittaa.

Eikö tämän pitäisi johtaa vain entistä pahempaan katastrofiin, kun edes ruoantuotanto ei rajoita ihmisten lisääntymistä? Kehitysapuakin kuuluu joskus vastustettavan sillä argumentilla, että se vain pahentaa kaikkien ympäristöongelmien äitiä, väestönkasvua.

Kasvu pysähtyy 10 miljardiin

Ruoantuotanto on jo aikaa sitten lakannut olemasta väestönkasvua rajoittava tekijä. Rosling on kuuluisa YouTuben hittivideoista, joissa hän osoittaa mitä mielikuvituksellisimmin graafisin keinoin, kuinka lapsiluku on laskenut kaikkialla maailmassa käsi kädessä bruttokansantuotteen nousun kanssa.

Siihen ei ole tarvittu kiinalaistyyppistä yhden lapsen politiikkaa. Lasten määrä synnytysikäistä naista kohden on laskenut vaurastumisen myötä myös katolisissa maissa paavin ehkäisykielloista huolimatta. Samoin on käynyt niin islamilaisessa maailmassa kuin Intiassakin.

Joissakin maissa väki jo vähenee. Japanissa väestö pienenee miljoonalla joka vuosi. Hallituksen viimevuotisen raportin mukaan Japanin väestö supistuu nykyisestä 128 miljoonasta 87 miljoonaan vuoteen 2060 mennessä. Samalla yli 65-vuotiaiden osuus tuplaantuu 40 prosenttiin.

Venäjän väestö romahti Neuvostoliiton­ hajoamisen jälkeen. 1991 maassa asui 148 miljoonaa ihmistä. Sen jälkeen kuolleisuus ylitti syntyvyyden reippaasti, ja väkiluku on nyt 143 miljoonaa. Presidentti Vladimir Putinin kansallisessa ohjelmassa on aie pysäyttää laskeva trendi 138–139 miljoonaan ja palauttaa Venäjä kasvu-uralle.

Niin sanottu kokonaishedelmällisyysluku – jota Rosling yleisöltään arvuutteli – on nyt maailmanlaajuisesti vain 2,5.  Se on lähenemässä väestön uusiutumisen tasapainossa pitävää lukua 2,1. Kun siihen päästään, väestö ei enää kasva. YK:n ennusteiden mukaan maailman väestöhuippu koetaan tällä vuosisadalla. Silloin ihmisiä on 9–10 miljardia. Nyt meitä on 7 miljardia.

Jos Ehrlich olisi ollut oikeassa, ylittäisimme tällä vuosisadalla jo 20 miljardin rajan.

Marko Hamilo on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Suomalaiset uusintavat itsensä

- Suomessa hedelmällisyysluku lähes riittää väestön uusintamiseen. Luku on pysynyt 1,8:n ja 1,9:n välillä 1990-luvun alusta. Naista kohden syntyy siis melkein kaksi lasta, mikä lähes riittää pitämään Suomen väkiluvun entisellään. Maahanmuutto täydentää syntyvyyttä.

- Vakaa kokonaishedelmällisyys peittää alleen merkittävän muutoksen. Yhä suurempi osa naisista jää kokonaan lapsettomiksi. Vastaavasti naisia, joilla on kolme lasta tai enemmän, on enemmän kuin pitkään aikaan. Kun lapsilukua tarkastellaan 45 vuoden iässä, yhden ja kahden lapsen äitien osuus on laskenut jopa kymmenellä prosenttiyksiköllä, yli 60 prosentista hieman yli 50 prosenttiin.

- Yhteiskunnallinen asema vaikuttaa miesten ja naisten lapsilukuun eri tavoin. Suomessa lapsettomiksi jäävät Väestöliiton mukaan useimmin kaikkein koulutetuimmat naiset. Kaikkein harvinaisinta lapsettomuus on parhaiten koulutettujen miesten keskuudessa.

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.