Katastrofi on peruutettu. Maailman väestönkasvu pysähtyy tällä vuosisadalla.

Teksti: Marko Hamilo

Katastrofi on peruutettu. Maailman väestönkasvu pysähtyy tällä vuosisadalla.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2013

Kuinka monta lasta keskimäärin naiset saavat elinaikanaan koko maailmassa? Ruotsalainen lääkäri ja tilastotieteilijä Hans Rosling kyseli tätä valistuneimmalta mahdolliselta yleisöltä Yhdysvaltain tiedeviikolla viime vuonna. Taas väki vastasi väärin eli keskimäärin reippaasti yläkanttiin.

Roslingin mukaan mo­nien ihmisten maailmankuva on yhä siltä ajalta, kun heidän opettajansa opiskelivat yliopistossa. Aika monen nyt keski-ikäisen ihmisen opettaja opiskeli 1950–1960-luvulla, jolloin maailma oli jakautunut teollisuusmaihin ja kehitysmaihin. Silloin väes­tönkasvu näytti räjähdysmäiseltä varsinkin kehitysmaissa.

Väestöräjähdyksen uhan nosti puheenaiheeksi ennen kaikkea Stanfordin yliopiston biologian professori Paul Ehrlich, joka piti aiheesta radioidun luennon vuonna 1967. Luennon suuri suosio innosti Ehr­lichiä kirjoittamaan klassikoksi nousseen kirjansa The Population Bomb.

”Taistelu ihmiskunnan ruokkimisesta on hävitty. 1970-luvulla miljoonat ihmiset tulevat kuolemaan nälkään”, Ehrlich aloitti kirjansa.

Maapallon väkiluku tavoitti miljardin vuonna 1810, kaksi miljardia vuonna 1925 ja kolme miljardia vuonna 1960.  Kun Ehr­lich luennoi väestöräjähdyksestä, neljänteen miljardiin ei tarvittu enää kuin viisitoista vuotta lisää, ja tulevaisuus näytti vielä pahemmalta.

Neljästä viiteen miljardiin kului enää kymmenen vuotta, eikä ruoantuotanto näyttänyt pysyvän eksponentiaalisen väes­tönkasvun perässä.

Vihreä vallankumous ruokkii

Ehrlich oli kuitenkin väärässä. Maailmanlaajuista nälänhätää ei tullut. Ruoantuotanto pystyi vastaamaan väestönkasvuun. Sen mahdollisti niin kutsuttu vihreä vallankumous, josta muistutti tähtitieteen professori Esko Valtaoja Duodecim-lehden joulunumerossa 2012: ”Kuka muistaa Norman Borlaugia? Eikö kukaan? Autetaan hieman: hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1970. Ei vieläkään käsiä pystyssä? Hän oli viime vuosisadan suurin hyväntekijä, joka pelasti satoja miljoonia ihmisiä, kenties jopa miljardin, mutta kukapa nyt sellaista jaksaisi muistaa.”

Borlaug alkoi 1950-luvun alussa risteyttää keskenään vehnälajikkeita, jotka kasvoivat vain puoleen normaalin vehnän korkeudesta. Ne olivat tavallista vastustuskykyisempiä taudeille ja tuottivat teholannoituksen avulla enemmän viljaa. Muutamassa vuodessa Borlaug oli kehittänyt uusia lajikkeita, joiden avulla sato saatiin kolminkertaistettua.

”Vihreä vallankumous alkoi Meksikosta ja levisi pian muihin nälkäkatastrofin partaalla hoippuviin maihin. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Intia saattoi hurjasta väestönkasvustaan huolimatta alkaa viedä vehnää muihin maihin”, Valtaoja kirjoittaa.

Eikö tämän pitäisi johtaa vain entistä pahempaan katastrofiin, kun edes ruoantuotanto ei rajoita ihmisten lisääntymistä? Kehitysapuakin kuuluu joskus vastustettavan sillä argumentilla, että se vain pahentaa kaikkien ympäristöongelmien äitiä, väestönkasvua.

Kasvu pysähtyy 10 miljardiin

Ruoantuotanto on jo aikaa sitten lakannut olemasta väestönkasvua rajoittava tekijä. Rosling on kuuluisa YouTuben hittivideoista, joissa hän osoittaa mitä mielikuvituksellisimmin graafisin keinoin, kuinka lapsiluku on laskenut kaikkialla maailmassa käsi kädessä bruttokansantuotteen nousun kanssa.

Siihen ei ole tarvittu kiinalaistyyppistä yhden lapsen politiikkaa. Lasten määrä synnytysikäistä naista kohden on laskenut vaurastumisen myötä myös katolisissa maissa paavin ehkäisykielloista huolimatta. Samoin on käynyt niin islamilaisessa maailmassa kuin Intiassakin.

Joissakin maissa väki jo vähenee. Japanissa väestö pienenee miljoonalla joka vuosi. Hallituksen viimevuotisen raportin mukaan Japanin väestö supistuu nykyisestä 128 miljoonasta 87 miljoonaan vuoteen 2060 mennessä. Samalla yli 65-vuotiaiden osuus tuplaantuu 40 prosenttiin.

Venäjän väestö romahti Neuvostoliiton­ hajoamisen jälkeen. 1991 maassa asui 148 miljoonaa ihmistä. Sen jälkeen kuolleisuus ylitti syntyvyyden reippaasti, ja väkiluku on nyt 143 miljoonaa. Presidentti Vladimir Putinin kansallisessa ohjelmassa on aie pysäyttää laskeva trendi 138–139 miljoonaan ja palauttaa Venäjä kasvu-uralle.

Niin sanottu kokonaishedelmällisyysluku – jota Rosling yleisöltään arvuutteli – on nyt maailmanlaajuisesti vain 2,5.  Se on lähenemässä väestön uusiutumisen tasapainossa pitävää lukua 2,1. Kun siihen päästään, väestö ei enää kasva. YK:n ennusteiden mukaan maailman väestöhuippu koetaan tällä vuosisadalla. Silloin ihmisiä on 9–10 miljardia. Nyt meitä on 7 miljardia.

Jos Ehrlich olisi ollut oikeassa, ylittäisimme tällä vuosisadalla jo 20 miljardin rajan.

Marko Hamilo on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Suomalaiset uusintavat itsensä

- Suomessa hedelmällisyysluku lähes riittää väestön uusintamiseen. Luku on pysynyt 1,8:n ja 1,9:n välillä 1990-luvun alusta. Naista kohden syntyy siis melkein kaksi lasta, mikä lähes riittää pitämään Suomen väkiluvun entisellään. Maahanmuutto täydentää syntyvyyttä.

- Vakaa kokonaishedelmällisyys peittää alleen merkittävän muutoksen. Yhä suurempi osa naisista jää kokonaan lapsettomiksi. Vastaavasti naisia, joilla on kolme lasta tai enemmän, on enemmän kuin pitkään aikaan. Kun lapsilukua tarkastellaan 45 vuoden iässä, yhden ja kahden lapsen äitien osuus on laskenut jopa kymmenellä prosenttiyksiköllä, yli 60 prosentista hieman yli 50 prosenttiin.

- Yhteiskunnallinen asema vaikuttaa miesten ja naisten lapsilukuun eri tavoin. Suomessa lapsettomiksi jäävät Väestöliiton mukaan useimmin kaikkein koulutetuimmat naiset. Kaikkein harvinaisinta lapsettomuus on parhaiten koulutettujen miesten keskuudessa.