Väestöpommi on kadonnut otsikoista, mutta väestögurujen mukaan ihmisiä syntyy edelleen rutkasti liikaa..


ihmisiä syntyy edelleen rutkasti liikaa.




Vielä muutama vuosi sitten maapallon väestönkasvu oli globaalihuolien kärkeä, mutta nyt sitä ei mainita enää missään. Jäikö väestöpommi suutariksi?

Maailman arvostetuimpiin lukeutuvat väestöasiantuntijat John Guillebaud Lontoon University Collegesta ja Anne Ehrlich Stanfordin yliopistosta vakuuttavat, että sytytyslanka palaa edelleen.

Nykyennusteiden mukaan 50 köyhimmän maan väki tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä. Tuolloin  palloamme asuttanee kaikkiaan noin 2,6 miljardia silmäparia enemmän kuin nyt.

- Monet teollisuusmaat vain kuvittelevat, että väestöräjähdys on "ohi", koska niillä itsellään syntyvyys on hyvin alhainen, Ehrlich sanoo Tiede-lehden sähköpostihaastattelussa.


Elefantti lasikaupassa

Ehrlichin mukaan väestönkasvu sivuutetaan herkästi siksikin, että sen hillitseminen on osoittautunut eettisesti, poliittisesti, taloudellisesti ja uskonnollisesti niin vaikeaksi. Kuka saa määrätä lapsiluvun? Vanhemmat, viranomaiset vai jumala? Mitä jos uskonto tai perinne kieltää ehkäisyn? Kuka maksaa valistuksen ja ehkäisyvälineet? Entä kuka huolehtii vanhempien sosiaaliturvasta, jos jälkeläisiä ei ole - tai heitä on vain vähän? 

- Väestönkasvusta on tullut elefantti lasikaupassa, aihe, jota kukaan ei rohkene lähestyä, John Guillebaud vertaa sähköpostissaan.

- Kuvaavaa on, että kun YK viimeksi listasi keskeiset tavoitteensa seuraaville 15 vuodelle, syntyvyyden säännöstely tai väestönkasvun hillitseminen ei ollut lainkaan mukana, Ehrlich huomauttaa.


Ilmastonmuutos pahenee

Vaikka valtaosa väestönkasvusta tapahtuukin kehitysmaissa, asiantuntijat varoittelevat, ettei teollisuusmailla ole varaa ummistaa silmiään. Globalisoituvassa maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Biologi William Laurance Smithsonian-instituutin trooppisesta tutkimuskeskuksesta Panamasta muistuttaa tuoreessa New Scientist -lehdessä, että väentiheys vaikuttaa olennaisesti muun muassa tropiikin metsäpeitteeseen.

- Kun väki lisääntyy, metsät häviävät. Filippiinit, Honduras ja Madagaskar ovat kaljuuntuneet jo pahoin.
Metsäkato uhkaa lukemattomien kasvi- ja eläinlajien selviytymistä ja myös kiihdyttää kasvihuoneilmiötä, koska sademetsiin varastoitunut hiilidioksidi vapautuu ilmakehään.

Guillebaudin mukaan onkin täysin hullua, että ilmastonmuutoksen suitsimisessa keskitytään vain elintapoihin ja teknologiaan ja ihmisten lukumäärä ohitetaan kokonaan.

- Meidän pitäisi tietenkin ottaa huomioon myös ilmaston muuttajat - eli ihmiset, Guillebaud toteaa.

Laurancen mukaan mitkään ponnistelut ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi eivät tule  onnistumaan, elleivät naiset kaikkialla pääse käsiksi ehkäisyvälineisiin.

- Yhdysvallat oli ennen maailman suurin ehkäisyvälineiden lahjoittaja, mutta Bushin konservatiivinen hallinto leikkasi toiminnalta rahat, Laurance sadattelee.


Maapallo ei riitä

WWF:n ja Worldwatch-instituutin arvioiden mukaan kulutamme luonnonvaroja jo nyt 20 prosenttia enemmän kuin niitä uusiutuu.

- Vuonna 2050 väen elättämiseen tarvittaisiin jo useampia maapalloja, Guillebaud laskeskelee.

Joidenkin mukaan maapallon kantokykyä ei ratkaise maailman pääluku vaan se, kuinka paljon kukin meistä kuluttaa ja aiheuttaa päästöjä.

Antarktis-tutkimusohjelman johtaja Chris Rapley huomautti taannoin brittiläisessä The Independent -lehdessä, että tuhannet miljoonat lisäihmiset rasittavat maapallon ilmakehää ja maaperää siinäkin tapauksessa, että henkilökohtainen kulutus saataisiin kutistetuksi murto-osaan nykyisestä. Jokainen meistä kuitenkin syö, juo, asuu ja liikkuu eli nielee energiaa ja synnyttää jätteitä.

- Vain olematon ihminen ei jätä jälkiä, Rapley muotoili.

Kaikki eivät kuitenkaan usko väestönkasvun vaaroihin. Kuuluisimpia kriitikoita on ollut ekonomisti Julian Simon, jonka mukaan väestönkasvu ei ole ongelma, koska ihmiset ovat etenkin tiukan paikan tullen erittäin luovia.
Luonnonvarat eivät ole Simonin mielestä rajallisia, sillä äly ja teknologia löytävät markkinavoimien ajamina aina uusia ratkaisuja. Vanhoja raaka-aineita kierrätetään ja vaihtoehtoja kehitetään.



Guillebaud kuitenkin painottaa, ettei väestönkasvu ole pelkkä ympäristöongelma vaan myös sosiaalinen kysymys. Köyhyys ja kärsimys lisääntyvät, kun kasvu syö kaiken edistyksen.




Kolme kärjessä


1. Kiinan väkiluku on maailman suurin: 1,3 miljardia.
2. Intia kirii kakkoseksi 1,1 miljardin väestöllä. Vuonna 2030 intialaisia on jo lähes 1,5 miljardia, jolloin maa ohittanee Kiinan.
3. Yhdysvalloissa asuu kolmanneksi eniten väkeä, 302 miljoonaa.
Maailman väkiluku on yli kaksinkertaistunut vajaassa 50 vuodessa.

Sen sijaan teollisuusmaissa väestönkasvu on hidastunut 1960-luvun lopulta lähtien. Myös useissa kehitysmaissa syntyvyys on kääntynyt laskuun. Joka kolmas maailman ihminen on alle 20-vuotias, joten väestö kasvaa silti vielä pitkään.

Jotta maanosan väkiluku kääntyisi laskuun, lapsia pitäisi syntyä naista kohden keskimäärin alle 2,1. Nykyisin Euroopassa syntyvyys on keskimäärin 1,7, Aasiassa 2,8, Latinalaisessa Amerikassa 2,7 ja Afrikassa 5,7.






Gunnar HeinsohnAasiassa tikittää poikamiespommi

PaulEhrlichin


Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Lähteitä:
William Laurance: Cursing condoms. New Scientist 1.9.2007, s. 23.
John Guillebaud: Youthquake, Optimum Population Trust, 21.5.2007.
Return of the Population Growth Factor, Report of the All Party Parliamentary Group on Population, Development and Reproductive Health, Britannia, tammikuu 2007.
Paul Ehrlich ja Anne Ehrlich: Population Earth, Enough already? New Scientist 30.9.2006.
Steve Connor: Overpopulation is main threat to planet, The Independet, 7.1.2006.
Michael Balter. The Baby Deficit. Science 30 June 2006 s. 1894-1897.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5250
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Lucid unet näen ehkä vähän samantyyppisenä kuin hypnoosin, niiden avulla voinee käsitellä asioita jotka eivät tule suoraan tietoisuuteen ja vaikuttaa siihen miten tietyt piirteet itsessään kokee. Mulla ne kuulu tiettyyn elämänvaiheeseen, olisinko ollut joku 25vuotias tjsp. Painajaisia oli, aika rajujakin jotka toistui samanlaisena lukuisia kertoja, pomppasin unissani sängyssä istumaan ja huusin ja uni vaan jatku ja jatku, näin päällekkäin unta ja todellisuutta. Kesti pitkään ennenkö uni lakkasi...
Lue kommentti