Väestöpommi on kadonnut otsikoista, mutta väestögurujen mukaan ihmisiä syntyy edelleen rutkasti liikaa..


ihmisiä syntyy edelleen rutkasti liikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Vielä muutama vuosi sitten maapallon väestönkasvu oli globaalihuolien kärkeä, mutta nyt sitä ei mainita enää missään. Jäikö väestöpommi suutariksi?

Maailman arvostetuimpiin lukeutuvat väestöasiantuntijat John Guillebaud Lontoon University Collegesta ja Anne Ehrlich Stanfordin yliopistosta vakuuttavat, että sytytyslanka palaa edelleen.

Nykyennusteiden mukaan 50 köyhimmän maan väki tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä. Tuolloin  palloamme asuttanee kaikkiaan noin 2,6 miljardia silmäparia enemmän kuin nyt.

- Monet teollisuusmaat vain kuvittelevat, että väestöräjähdys on "ohi", koska niillä itsellään syntyvyys on hyvin alhainen, Ehrlich sanoo Tiede-lehden sähköpostihaastattelussa.


Elefantti lasikaupassa

Ehrlichin mukaan väestönkasvu sivuutetaan herkästi siksikin, että sen hillitseminen on osoittautunut eettisesti, poliittisesti, taloudellisesti ja uskonnollisesti niin vaikeaksi. Kuka saa määrätä lapsiluvun? Vanhemmat, viranomaiset vai jumala? Mitä jos uskonto tai perinne kieltää ehkäisyn? Kuka maksaa valistuksen ja ehkäisyvälineet? Entä kuka huolehtii vanhempien sosiaaliturvasta, jos jälkeläisiä ei ole - tai heitä on vain vähän? 

- Väestönkasvusta on tullut elefantti lasikaupassa, aihe, jota kukaan ei rohkene lähestyä, John Guillebaud vertaa sähköpostissaan.

- Kuvaavaa on, että kun YK viimeksi listasi keskeiset tavoitteensa seuraaville 15 vuodelle, syntyvyyden säännöstely tai väestönkasvun hillitseminen ei ollut lainkaan mukana, Ehrlich huomauttaa.


Ilmastonmuutos pahenee

Vaikka valtaosa väestönkasvusta tapahtuukin kehitysmaissa, asiantuntijat varoittelevat, ettei teollisuusmailla ole varaa ummistaa silmiään. Globalisoituvassa maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Biologi William Laurance Smithsonian-instituutin trooppisesta tutkimuskeskuksesta Panamasta muistuttaa tuoreessa New Scientist -lehdessä, että väentiheys vaikuttaa olennaisesti muun muassa tropiikin metsäpeitteeseen.

- Kun väki lisääntyy, metsät häviävät. Filippiinit, Honduras ja Madagaskar ovat kaljuuntuneet jo pahoin.
Metsäkato uhkaa lukemattomien kasvi- ja eläinlajien selviytymistä ja myös kiihdyttää kasvihuoneilmiötä, koska sademetsiin varastoitunut hiilidioksidi vapautuu ilmakehään.

Guillebaudin mukaan onkin täysin hullua, että ilmastonmuutoksen suitsimisessa keskitytään vain elintapoihin ja teknologiaan ja ihmisten lukumäärä ohitetaan kokonaan.

- Meidän pitäisi tietenkin ottaa huomioon myös ilmaston muuttajat - eli ihmiset, Guillebaud toteaa.

Laurancen mukaan mitkään ponnistelut ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi eivät tule  onnistumaan, elleivät naiset kaikkialla pääse käsiksi ehkäisyvälineisiin.

- Yhdysvallat oli ennen maailman suurin ehkäisyvälineiden lahjoittaja, mutta Bushin konservatiivinen hallinto leikkasi toiminnalta rahat, Laurance sadattelee.


Maapallo ei riitä

WWF:n ja Worldwatch-instituutin arvioiden mukaan kulutamme luonnonvaroja jo nyt 20 prosenttia enemmän kuin niitä uusiutuu.

- Vuonna 2050 väen elättämiseen tarvittaisiin jo useampia maapalloja, Guillebaud laskeskelee.

Joidenkin mukaan maapallon kantokykyä ei ratkaise maailman pääluku vaan se, kuinka paljon kukin meistä kuluttaa ja aiheuttaa päästöjä.

Antarktis-tutkimusohjelman johtaja Chris Rapley huomautti taannoin brittiläisessä The Independent -lehdessä, että tuhannet miljoonat lisäihmiset rasittavat maapallon ilmakehää ja maaperää siinäkin tapauksessa, että henkilökohtainen kulutus saataisiin kutistetuksi murto-osaan nykyisestä. Jokainen meistä kuitenkin syö, juo, asuu ja liikkuu eli nielee energiaa ja synnyttää jätteitä.

- Vain olematon ihminen ei jätä jälkiä, Rapley muotoili.

Kaikki eivät kuitenkaan usko väestönkasvun vaaroihin. Kuuluisimpia kriitikoita on ollut ekonomisti Julian Simon, jonka mukaan väestönkasvu ei ole ongelma, koska ihmiset ovat etenkin tiukan paikan tullen erittäin luovia.
Luonnonvarat eivät ole Simonin mielestä rajallisia, sillä äly ja teknologia löytävät markkinavoimien ajamina aina uusia ratkaisuja. Vanhoja raaka-aineita kierrätetään ja vaihtoehtoja kehitetään.



Guillebaud kuitenkin painottaa, ettei väestönkasvu ole pelkkä ympäristöongelma vaan myös sosiaalinen kysymys. Köyhyys ja kärsimys lisääntyvät, kun kasvu syö kaiken edistyksen.




Kolme kärjessä


1. Kiinan väkiluku on maailman suurin: 1,3 miljardia.
2. Intia kirii kakkoseksi 1,1 miljardin väestöllä. Vuonna 2030 intialaisia on jo lähes 1,5 miljardia, jolloin maa ohittanee Kiinan.
3. Yhdysvalloissa asuu kolmanneksi eniten väkeä, 302 miljoonaa.
Maailman väkiluku on yli kaksinkertaistunut vajaassa 50 vuodessa.

Sen sijaan teollisuusmaissa väestönkasvu on hidastunut 1960-luvun lopulta lähtien. Myös useissa kehitysmaissa syntyvyys on kääntynyt laskuun. Joka kolmas maailman ihminen on alle 20-vuotias, joten väestö kasvaa silti vielä pitkään.

Jotta maanosan väkiluku kääntyisi laskuun, lapsia pitäisi syntyä naista kohden keskimäärin alle 2,1. Nykyisin Euroopassa syntyvyys on keskimäärin 1,7, Aasiassa 2,8, Latinalaisessa Amerikassa 2,7 ja Afrikassa 5,7.






Gunnar HeinsohnAasiassa tikittää poikamiespommi

PaulEhrlichin


Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Lähteitä:
William Laurance: Cursing condoms. New Scientist 1.9.2007, s. 23.
John Guillebaud: Youthquake, Optimum Population Trust, 21.5.2007.
Return of the Population Growth Factor, Report of the All Party Parliamentary Group on Population, Development and Reproductive Health, Britannia, tammikuu 2007.
Paul Ehrlich ja Anne Ehrlich: Population Earth, Enough already? New Scientist 30.9.2006.
Steve Connor: Overpopulation is main threat to planet, The Independet, 7.1.2006.
Michael Balter. The Baby Deficit. Science 30 June 2006 s. 1894-1897.

Sisältö jatkuu mainoksen alla