Sähköautoa lukuun ottamatta meluntorjunnan keinot ovat koeteltuja: parasta on meluta vähemmän. Liikenteen hiljentämiseen tarvitaan rajoituksia, mutta koneita on mahdollista mykistää vastamelulla. Se puree jopa tuulivoimaloiden meluun.

Liikenteen hiljentämiseen tarvitaan rajoituksia, mutta koneita on mahdollista mykistää vastamelulla. Se puree jopa tuulivoimaloiden meluun.

Meluntorjuntatekniikka jakautuu kahteen selvästi erottuvaan osaan. On kauan sitten tunnettuja keinoja. Sitten tulee pitkä väli, jonka takana, vuosien päässä, ovat tulevaisuuden tekniikat. Onneksi tutuillakin tekniikoilla voidaan tehdä paljon.

- Kun kaikki vain muistaisivat käyttää olemassa olevaa tietoa, sanoo tekniikan tohtori Seppo Uosukainen Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta VTT:stä. Hän on tutkinut ääniasioita koko työuransa ajan.

Muistamista helpottaa, että nyt on pakko taistella hiilidioksidipäästöjä vastaan. Keinot, joilla vähennetään päästöjä, alentavat usein myös melua. Eniten vaikuttaa liikenteen sähköistäminen.

Aja hiljaa, aja vähemmän

Sähköauto on niin hiljainen, että ääntä pitää jopa lisätä, jotta ihmiset kuulisivat ajoneuvon tulon.

Liikenteessä voidaan tehdä paljon muutakin. Vaikka moottorit jäisivät ennalleen, autojen nopeuksien alentaminen auttaa. Jos nopeus putoaa viidestäkymmenestä neljäänkymmeneen kilometriin tunnissa, melu vaimenee keskimäärin 1,4 desibelillä.

Liikenteen määrää vähentämällä voidaan melua poistaa vielä enemmän. Jos määrä pienenee puoleen, melu vähenee noin kolmella desibelillä. Jos liikennemäärä putoaa 8 000 ajoneuvosta 2 000 ajoneuvoon tunnissa, melusta häviää kuusi desibeliä.

Kaupunki tarvitsee tunneleita

Tehokas mutta ristiriitainen tapa on suunnitella liikenne kauas asutuksesta. Karkea sääntö sanoo, että etäisyyden kaksinkertaistuessa liikennemelu vähenee kolmella desibelillä.

Ristiriita syntyy siitä, että etäisyyksien kasvattaminen lyö korvalle pyrkimystä tiivistää taajamia. Tiivistäminen vähentää matkustamistarvetta ja päästöjä, kun taas meluntorjunta vaatisi harventamista.

Sähköliikenne on yksi, mutta ei ainoa ratkaisu ristiriitaan. Kun asutusta tiivistetään, tulee kannattavaksi rakentaa meluaitoja ja viedä liikenne, varsinkin raskas liikenne, tunneleihin. Helsingin kokoisiin ja vähän pienempiinkin kaupunkeihin on jo syntynyt maanalainen huoltokerros tunneleineen.

Akustiikka vaatii ammattilaisen

Liikenne on tavallisesti pahin melulähde, mutta asuntojen akustiikassakin riittää tekemistä. Myös tässä tarvitaan tiedon levittämistä.

Rakennusinsinöörien Liiton julkaisema akustiikkasuunnittelun opas kertoo esimerkin ongelmasta, jollaisiin nykyään voidaan törmätä - rakentamisessa tapahtuneesta edistyksestä huolimatta.

Perhe hankki arvokkaan rivitaloasunnon hiljaiselta alueelta, mutta juuri melu osoittautui ongelmaksi. Naapurien puhe kuului seinän takaa. Isännöitsijän esittämän mittaustiedon mukaan väliseinä kuitenkin täytti ääneneristyksen vaatimukset. Asiaa tutkittaessa selvisi, että normaali ääneneristys toimi huonosti alueen hiljaisuuden takia: puheäänet erottuivat poikkeuksellisen äänetöntä taustaa varten.

Opas sanoo, että rakennuttajan olisi pitänyt käyttää akustista suunnittelijaa. Ammattilainen olisi osannut ottaa poikkeusolot huomioon ja valita esimerkiksi paremmin ääntä eristävät rakenteet. Tai poistoilmanvaihto olisi voinut tuottaa "tasaisen miellyttävän taustaäänen, jonka ylitse naapurin puheäänet eivät ulotu".

Rakentamisessa, kuten muussakin tekniikassa, nousee usein esiin jokin yksittäinen muoti. Nyt puhutaan talojen energiankulutuksesta ja lämpöeristyksestä. Akustiikka ja monet muut, yhtä tärkeät asiat tahtovat unohtua, mistä koituu kalliita jälkiselvittelyjä.

Fysiikka tarjoaa peruskonstit

Perinnäiset tavat alentaa melua perustuvat äänen fysikaalisiin ominaisuuksiin, jotka on tunnettu kauan.
Melu on pitkittäistä aaltoliikettä ilmakerroksessa. Ääniaallon edetessä ilma vuoroin tiivistyy, vuoroin harvenee. Melu on samalla myös ilman osasten liike-energiaa.

Tila voidaan eristää äänestä tiiviillä ja tiheällä materiaalilla, kuten kivellä tai betonilla. Ääni heijastuu seinästä takaisin.

Toinen tapa on imeyttää ääni huokoiseen aineeseen, kuten erilaisiin akustisiin levyihin. Melu muuttuu huokosissa lämmöksi.

Radikaalisti poikkeava keino on tappaa melu melulla. Jos kaksi ääniaaltoa kohtaa toisensa niin, että tiiviit ja harvat kohdat menevät päällekkäin, melua katoaa. Vastaääni toimii näkymättömänä äänenvaimentimena.

Meluntorjunnan tutkimuksessa vastamelu on yksi kestokohteista. Jo 1931 romanialainen keksijä ja aerodynamiikan tutkija Henri Coandă sai ensimmäisen patentin vastamelutekniikalle. Saksalainen fyysikko Paul Lueg, joka usein mainitaan ensimmäisenä keksijänä, haki patenttinsa hiukan myöhemmin.

Vastaääni vaimentaa moottoreita

Vastamelun ideat jäivät vuosikymmeniksi paperille. Puuttui tekniikka, jolla pystyttäisiin kehittämään ääniaallolle tarkoin vastakkaisessa vaiheessa kulkeva pari. Digitekniikan kehittyessä vastamelun idea tuli muotiin, mutta kaupallisia tuotteita on yhä niukasti.

- Kolmiulotteisessa avaruudessa leviävää melua ei vielä kyetä torjumaan tilaan lähetettävällä vastaäänellä, sanoo tekniikan tohtori Seppo Uosukainen. Verraten säännönmukaista ääntä sen sijaan pystytään torjumaan.

- Yksinkertaisissa akustisissa järjestelmissä, kuten ilmanvaihtokanavissa, joissa ääni voi kulkea vain yhteen tai kahteen suuntaan, on ollut kaupallisia sovelluksia jo pitkään, Uosukainen tarkentaa.

Myös säännöllistä koneääntä, esimerkiksi muuntajan tai lentokoneen moottorin melua, on mahdollista vaimentaa vastamelulla.

Dresdenin Fraunhofer-instituutin tutkijat ovat tohtori André Illgenin johdolla kehittäneet vastamelutekniikkaa, joka puree ajankohtaiseen ongelmaan, tuulivoimaloiden meluun. Voimalan siipien ja vaihdelaatikon hammaspyörien värähtely mitataan tarkasti, ja pietsosähköisten elementtien avulla synnytetään tarkoin vastakkaisessa vaiheessa etenevää värähtelyä, joka sammuttaa melun.

Kalvo hellii korvia

Suomalainen Panphonics on kehittänyt uudentyyppistä vastameluratkaisua, joka perustuu sähkömekaanisiin kalvoihin. Kalvon ideoi suomalainen keksijä Kari Kirjavainen jo 1980-luvulla.

Sähkömekaaninen eli emfikalvo koostuu kahdesta polypropeenikerroksesta, joiden välissä on ilmakuplia. Kalvossa on pysyvä sähkövaraus. Kun kalvoon johdetaan vaihtojännite, sähköinen energia muuttuu värähtelyksi. Jos taas kalvoa puristetaan kokoon, varaus muuttuu. Sama kalvo voi toimia sekä mikrofonina että kaiuttimena.

Toisin kuin perinnäiset kaiuttimet, joissa ääni lähtee yhdestä pisteestä kaikkiin suuntiin, muovikalvo lähettää ääntä suurelta tasopinnalta yhteen suuntaan. Pankin tai vakuutusyhtiön palvelupisteessä puhe saadaan tasoäänilähteellä kuulumaan hyvin, mutta ympärillä on silti hiljaista.

Muita käyttökohteita ovat kaupat ja kauppakeskukset, museot, näyttelytilat, videokonferenssitilat, toimistot, pelastuskeskukset - ylipäänsä kaikki tilat, joissa pitää pystyä kuuntelemaan puhetta tai musiikkia häiritsemättä muita. Myös kodin sisustajalle ohut tasokaiutin antaa uusia vapauksia.

Luonnollisesti kehittäjät ovat ideoineet myös vastaäänen toteuttamista saman sähkömekaanisen kalvon avulla. Periaate on houkuttelevan yksinkertainen.

Vaimentimessa olisi kahdenlaisia kerroksia. Sensorikerros "kuuntelee" ääntä. Ohjauslaite muokkaa tiedon äänestä ja lähettää signaalin toimielimeen eli aktuaattorikerrokseen. Kerros, joka toimii kaiuttimena, tuottaa vastaäänen.

Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

 

 

Nopeusrajoitus hiljentää tehokkaimmin

Tiemeluun vaikuttavat liikenteen määrä, etäisyys tiestä ja autojen nopeus.
Melutaso puolittuu, jos liikennemäärä puolittuu. Koska desibeliasteikko on logaritminen, kaksinkertaistuminen tai puolittuminen tarkoittaa noin kolmen desibelin muutosta.

Melutason saa puolittumaan myös alentamalla nopeutta esimerkiksi 80 kilometristä 60 kilometriin tunnissa. Tällöin melutaso alenee jo 3,5 desibeliä.

Espoosta tulee Helsinkiin Länsiväylän moottoritie, joka kulkee kahden kilometrin matkan lähes 20 000 asukkaan Lauttasaaren läpi. Jos moottoritien pätkä muutettaisiin kaduksi, jonka no-peusrajoitus nykyisen 80 sijaan olisi 50 kilometriä tunnissa, melutaso vähenisi peräti 5,6 desibeliä eli noin neljäsosaan.

Nopeuksia rajoittamalla vähenisivät myös päästöt ja liikenneturvallisuus paranisi. Matka saaren läpi tosin kestäisi 54 sekuntia kauemmin.

Nopeusrajoituksien alentaminen kaupunkien sisääntulomoottoriteillä kohtaa tietysti vastustusta. Silti rajoitukset saattaisivat olla realistisempi keino puolittaa melutaso kuin olettaa, että puolet autoilijoista hyppää polkupyörän selkään tai junaan. Väyliä reunustavien rakentamattomien alueiden tuplaaminen ainakin on epärealistista, kun paineet kaavoittaa uusia asuinalueita uhkaavat ainakin Helsingissä jo puistojakin.

Marko Hamilo

 

Julkaistu Tiede -lehdessä 3/2010

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018