Kaikkien aikojen toinen suomalainen tiedebarometri mittasi kansalaisten suhdetta tieteeseen ja muihin yhteiskunnan voimiin. Tiede sai taas hyvät arvosanat, ja tietoa siitä kaivattaisiin nykyistä enemmänkin. Käytännön vinkkejä annettiin poliitikoille


kansalaisten suhdetta tieteeseen ja muihin yhteiskunnan voimiin.
Tiede sai taas hyvät arvosanat, ja tietoa siitä kaivattaisiin nykyistä
enemmänkin. Käytännön vinkkejä annettiin poliitikoille.


Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2004






Aineisto kerättiin 21.4.-30.6.2004. Kysy-myslomake lähetettiin 2 500 suoma-laiselle, jotka poimittiin satunnaisesti väestön keskusrekisteristä. Kohdehen-kilöt edustivat 18-70-vuotiaita koko maasta, Ahvenanmaata lukuun ottamatta.


1 054 henkilöä palautti analyysikelpoisen lomakkeen. Tämä 42 %:n palautusosuus on tyydyttävä, ja näyte myös edustaa eri väestöryhmiä verrattain hyvin.


Tutkimuksen teki Yhdyskuntatutkimus Oy Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta. Kuten aiempi, myös tämänkertainen tut-kimusaineisto luovutetaan Yhteiskunta-tieteelliseen tietoarkistoon (FSD, Tam-pereen yliopiston yksikkö), joka antaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön.






*Ks. Hyvä todistus tieteelle: suomalainen arvostaa ja luottaa, Tiede 7/01, s. 48-53. Koko Tiedebarometri 2001 -raportti on nettiarkistossamme: www.tiede.fi/arkisto



Kokonaiskuvan saamiseksi verrattiin tieteen ja eräiden muiden aihepiirien kiinnostavuutta.
Tieteen osalta tulos on mairitteleva. Selvä enemmistö (62 %) ilmoittaa seuraavansa tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa.


Tiettyä paradoksaalisuutta on siinä, että vaikka useimmat ilmoittavat seuraavansa yhteiskunnallisia asioita (73 % hyvin tai melko kiinnostuneita), niiden hoito ei innosta: politiikan kokee kiinnostavaksi vain kaksi viidestä (40 %). Politiikankin alapuolelle painuvat talous ja siihen liittyvät teemat (36 %).


Politiikka ja yleensä yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat kuitenkin vähintään yhtä paljon kuin ennen. Pitkän ajan seurannat ovat viestineet vähittäisestä "politiikan paluusta" (Vaatelias vaalikansa, EVA 2003).


Tieteen ja talousasioiden välillä näkyy voimakas yhteys: ne, jotka eivät piittaa toisesta, eivät välitä toisestakaan. Myös kiinnostus politiikkaa, yhteiskunnallisia kysymyksiä ja kulttuuria kohtaan liittyy tiedekiinnostukseen.


Toisaalta tieteestä kiinnostuneet näyttävät hieman hylkivän urheilua sekä kevyttä musiikkia ja viihdettä. Tämä trendi on kuitenkin lievä, ja annos "hömppää" maittaa myös tieteen ystäville. Kauttaaltaan selvemmin näkyy se, että kiinnostuneisuus on kumulatiivista: jos on aktiivisesti kiinnostunut jostakin, tuntee yleensä vetoa myös muihin aiheisiin.


Kolmen vuoden takaiseen verrattuna selvin muutos on se, että urheilu vetoaa nyt aiempaa vähemmän. Siitä kiinnostuneiden osuus on pudonnut 62 prosentista 52:een. Kiinnostavuuttaan ovat kadottaneet myös talous, yritykset ja pörssi. Sen sijaan tiedettä koskeva jakauma on nyt täysin sama kuin vuonna 2001.



Eri tieteenaloista kiinnostavimmaksi koetaan lääketiede. Kolme neljästä (73 %) ilmoittaa seuraavansa muun muassa uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehitystä. Tulos on luonnollinen, koska ala on niin lähellä ihmisten omaa elämää. Lääketieteen saavutukset koskevat kaikkia.


Lähes yhtä paljon seurataan ympäristön tilan tutkimusta (69 %). Myös tämä ala liittyy jokaisen arkeen; sihti vain on pidempi ja kollektiivisempi. Ajan mittaan ympäristön säilyminen on sivilisaatiomme elinehto.


Tieteenalojen kiinnostavuutta koskevat arviot ovat pysyneet miltei muuttumattomina. Merkittävin ja samalla ainoa huomionarvoinen hakaus näkyy siinä, että kiinnostus tietokoneita, internetiä ja tietotekniikan kehitystä kohtaan on hieman niukentunut vuodesta 2001.


Tietotekniikan kiinnostavuus on siis vähentynyt, vaikka yhteiskunta on samaan aikaan tietoteknistynyt. Kyse lienee alan arkipäiväistymisestä. Lumo on vähentynyt, kun tekniikan käyttö on lisääntynyt ja laajentunut uusiin väestöryhmiin.


Kolmen vuoden takaisen tutkimuksen luvuissa saattoi myös näkyä suuren tietotekniikkabuumin jälkisäteilyä. Nyt alaan ei lataudu yhtä suuria odotuksia. Suomen asemaan alan suurvaltana suhtaudutaan jossain määrin skeptisemmin. Periaatteessa taustalla häämöttää sama peruspulma kuin urheilussa: ei niin, että omat suorituksemme olisivat huonontuneet, muutkin vain ovat alkaneet treenata.



Entä mistä kansalaiset hakevat tiedetietonsa?


Massamedian eli sanomalehtien, television ja radion merkitys on edelleen ylivertainen. Niistä seuraa tiedettä yhdeksän ihmistä kymmenestä.


Internetiin ja tietoverkkoihin turvaavien osuus on kasvanut kolmessa vuodessa seitsemän prosenttiyksikköä (37 %:sta 44:ään). Internet on aiempaa tärkeämpi kaikille väestöryhmille: eri tavoin koulutetuille miehille ja naisille, sekä nuorille että vanhoille. Tämä heijastanee tietoverkkojen käytön yleistymistä muutenkin kuin tiedetiedon hankinnassa. Internet ei välttämättä ole itsenäinen lähde, vaan tietoa etsitään muiden medioiden, kuten lehtien ja tv-kanavien, sivustoilta.


Kolme neljäsosaa (73 %) on sitä mieltä, että "tiedotusvälineiden tulisi tarjota nykyistä enemmän tietoa tieteestä". Vaade on säilynyt yhtä vahvana kuin edellisessä mittauksessa.


Politiikkaan halutaan lisää tiedettä


Tieteeseen luotetaan sangen vankasti, eikä luottamus ole kolmessa vuodessa muuttunut. Tiedeorganisaatioista korkeimmalle kipuavat yliopistot ja korkeakoulut, ne ovat lähes puolustusvoimien rinnalla. Nimetyistä tiede- ja tutkimusorganisaatioista ylimmäksi nousee VTT.


Tieteen arvostusta kuvaa muun muassa se, että monia huolestuttaa epäilys tiedetiedon heikosta hyödyntämisestä. Useamman kuin joka toisen (61 %) mielestä "poliittisessa päätöksenteossa käytetään aivan liian vähän hyväksi tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa". Jäljelle jäävistä valtaosa on vailla kantaa, mutta varsinaisesti eri mieltä ei ole juuri kukaan (4 %).


Osaajat halutaan pitää Suomessa. Barometrin mukaan teesiin "korkeasti koulutettujen aivovuoto ulkomaille on vakava uhka Suomen tieteelle" yhtyy useampi kuin joka toinen (55 %), ja ajatuksen torjuu täysin vain vajaa viidennes (19 %,). Koulutetuimmat eivät pidä uhkaa aivan yhtä suurena kuin kansalaiset keskimäärin.


Myös aivotuontia puoltavan ehdotuksen "ulkomaisten tutkijoiden määrän lisääminen Suomessa olisi eduksi maamme tieteen kehitykselle" allekirjoittaa enemmistö (53 %). Torjuvien kantojen osuutta (13 %) voi pitää pienenä, kun ottaa huomioon suomalaisten yleisen epäluuloisuuden kansainvälistymistä ja ulkomaalaisia kohtaan. Ilmeisesti tutkijat katsotaan niin laadukkaaksi ja hyödylliseksi joukoksi, ettei värillä ole väliä.



Tiedettä ei luonnollisesti nähdä yksinomaan siunauksellisena asiana. Huoli tieteen kehityksestä ja sen seurauksista on kaihertanut aina.


Tutkimuskohteista geenitutkimus on julkisuudessa ollut eniten esillä. "Jumalan leikkimisen" oikeutukseen ja seurauksiin on otettu kantaa niin meillä kuin muualla. Kansalaisten tähän liittyvät kannat hajaantuvat niin paljon, ettei yhteistä mielipidesuuntaa selvästi erotu. Runsas kaksi viidesosaa (43 %) yhtyy näkemykseen "vaikka geeniteknologiaan (kuten lajien perimän muunteluun) liittyykin riskejä, sitä koskeva tutkimustoiminta on suureksi hyödyksi ihmiskunnalle". Väitteen torjuu noin joka kolmas (30 %). Tulos on käytännössä sama kuin kolme vuotta aiemmin.


Uusi geenitutkimusta koskeva kysymys kartoitti suhtautumista niin sanottuun geeniruokaan. Tässä suomalaisten epäluuloisuus osoittautuu suureksi. Suostuttelu "geeniruokaa on turha pelätä, sillä se on turvallista niin ihmiselle kuin ympäristöllekin" saa varsin vähän hyväksyjiä (16 %). Vaikka epätietoisten osuus on suuri (35 %), selvästi valtaryhmäksi kohoavat väitteen kiistävät (49 %). Tämä epäluulo yhdistää kaikkia kansanosia. Naiset ja nuoret ovat hieman varauksellisempia kuin miehet ja vanhat, mutta eri tavoin koulutettujen välillä ei näy selviä eroja.



Kansalaisten huomiosta ja monesti myös rahoista kilpailee laaja kirjo hämäävän tieteelliseltä kalskahtavia uskomusjärjestelmiä. Oman aktiivisuutensa lisäksi näiden ajattelutapojen edustajat saavat julkisuutta muun muassa Skepsis ry:n vuosittain jakamien Huuhaa-palkintojen myötä.


Barometri osoittaa, että pseudotieteellä on markkinansa. Noin joka toinen suomalainen (52 %) uskoo, että "niin sanotut kansanparantajat omaavat tietoja ja taitoja joita lääketieteellä ei ole". Asian kiistää noin joka neljäs (23 %).


Jakauma on tietyllä tavalla ymmärrettävä. Kansanparannuksella on ilmeisen hyvä, ystävällisen myyttinen maine. Väitteessä ei myöskään esitetä, että parantajat olisivat kaikessa koululääketiedettä edellä.


Kansalaisten -- tai lääkärien - kunniaksi ei ehkä kuitenkaan ole se, että luottamus kansanparantajiin on pikemminkin lisääntynyt kuin vähentynyt viime tutkimuksesta.


Uskomuslääkinnästä valittiin tällä kertaa kaksi uutta kartoitusaihetta. "Vaikka homeopatialla ei ole lääketieteen tunnustusta, on se tehokas tapa hoitaa sairauksia" herätti vastaajissa ennen muuta epätietoisuutta (42 % on vailla kantaa). Näkemyksen nieleviä on jonkin verran enemmän (31 %) kuin sen kiistäviä (25 %). Toisin sanoen vaikka väitettä ei uskota, siitä ei osata sanoutua irtikään.


Toinen uusi väittämä "luontaislääkkeet ovat monissa tapauksissa parempia kuin lääkärien määräämät apteekkilääkkeet" tuotti sekin särmättömän tuloksen. Vajaa kolmannes (30 %) uskoo luontaislääkkeiden tehoon, runsas kolmannes (39 %) ei. Alan massiiviset markkinat huomioon ottaen skeptisyyttä voi pitää jopa suurena.


 Parapsykologian puolelta arviointikohteena oli telepatia. Tätä koskeva uusi väite "telepatia on todellinen ilmiö, vaikka sitä ei ole voitu tieteen keinoin todentaa" jakaa kansalaiset kolmeen lähes yhtä suureen osaan. Runsas kolmannes (36 %) hyväksyy, toinen kolmannes (33 %) epäröi, ja kolmas kolmannes kieltää (30 %). Uskovien lukua kohottanee tiedustellun termin väljä, kansanomainen tulkinta. Näytöksi ajatuksensiirrosta saatetaan lukea arkielämän intuitio.


Ilmastonmuutos ymmärretään uhaksi





Koko raportti netissä


Tiedebarometri 2004:n koko tulosjulkaisu on luettavissa nettisivuillamme


Julkaisua voi myös tilata painettuna sähköpostiosoitteesta annikki.vaisanen@finlit.fi tai kirjeitse osoitteesta: Annikki Väisänen, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, PL 159, 00171 Helsinki.


Tämänkertaiseen tutkimukseen sisältyi myös väite "ilmastonmuutoksen eteneminen on todellinen ja vakava uhka, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä tehokkaita toimia".


Kansalaisten kannanotot eivät jätä sanottavaa tulkinnanvaraa.


Valtaenemmistö (84 %) yhtyy väitteeseen ilmastouhan todellisuudesta ja vakavuudesta. Eri mieltä olevien määrä jää mitättömäksi (6 %). Kaikki väestöryhmät yhtyvät näkemykseen niin yksituumaisesti, ettei toisinajattelijoita ole missään ryhmässä edes kymmenesosaa (suurin arvo on 8 %).


Tässä tuli siis käytännön esimerkki siitä, että tieteelle tulisi antaa suurempi sija politiikassa: 84 % kansalaisista odottaa poliittisten päättäjien toimivan ilmastonmuutosta koskevissa päätöksissä tieteellisen tiedon pohjalta.


Pentti Kiljunen on yhteiskuntatieteiden maisteri, joka toimi tiedebarometrin vastaavana tutkijana.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018