Persoonalliset ja älykkäät eläimet ansaitsevat oikeuden elää omaa elämäänsä omassa rauhassaan.

Teksti: Tuula Kinnarinen

Persoonalliset ja älykkäät eläimet ansaitsevat oikeuden elää omaa elämäänsä omassa rauhassaan.

Kun vilkaiset peiliin, tajuat, että näet itsesi. Niin tajuaa myös valas. Jos ymmärtäisit sen kieltä, saattaisit kuulla sen huudahtavan: Hei, katso, tuo olen minä!

Kun törmäät ongelmaan, joka ei selviä rutiinikonstein, järkeilet ja keksit uusia tapoja ratkaista pulman. Niin järkeilee ja keksii valaskin.

Kun mielesi kuohahtaa, hillitset aggressiosi etkä lyö kiukkusi kohdetta. Ei lyö valaskaan. Itse asiassa valaiden kesken esiintyy väkivaltaa paljon vähemmän kuin ihmisten kesken.

Kun läheisesi sairastuu, kannat huolta hänen voinnistaan, hankit ruokatarpeita ja katsot, että hän saa syödäkseen. Niin katsoo valaskin.

Jos joutuisit vankilaan, vapauden menetys varmaan ahdistaisi sinua. Niin ahdistaa valastakin – todennäköisesti vielä enemmän kuin ahdistaisi sinua, sillä valaat ovat ihmistä sosiaalisempi laji.

Nämä ovat vain muutamia syitä, miksi eläinälyn tutkijat koettavat saada meitä ymmärtämään, ettemme voi kohdella valaita miten sattuu, saalistaa niitä ja pitää niitä tempuntekijöinä vesipuistoissa.

– Ne ansaitsevat parempaa. Ne ansaitsevat valasoikeudet, sanovat eläinpsykologi Lori Marino ja eläinoikeuseetikko Thomas White, jotka kävivät Vancouverin tiedeviikolla ravistelemassa kuvitelmia ihmisen ainutkertaisuudesta.

Oikeudet luotiin Helsingissä

Marino ja White eivät olleet tieteen suurkatselmuksessa ensimmäistä kertaa. Edellisen kerran he luennoivat merten älyköistä kaksi vuotta sitten San Diegossa. Silloin, ironista kyllä, huomion varastivat meribiologit, jotka olivat hoksanneet, että delfiinit, valaiden suvun pienet jäsenet, potevat diabeteksen kaltaista tilaa mutteivät sairastu tautiin, koska kykenevät kääntämään verensokerin nousun pois päältä. Maailman media täyttyi uutisista, jotka lupailivat, että delfiineistä saadaan ensimmäinen kunnollinen malli kansantaudin tutkintaan ja torjuntaan.

Ehkä tämä lääketieteellinen innostus innosti Marinoa ja Whitea toiseen suuntaan. Joka tapauksessa San Diegossa syntyi ajatus valaiden oikeuksista – eikä ajatus jäänyt aikomukseksi. Jo toukokuussa pieni joukko samoin ajattelevia eläintutkijoita, eetikoita ja laintuntijoita kokoontui Helsinkiin. Kaksipäiväisen kogressin päätteeksi ryhmä, joka nyt tunnetaan Helsinki Groupina, antoi valaiden oikeuksien julistuksen.

Meillä asia jäi tuolloin pikku-uutiseksi, mutta valasseudulla Vancouverissa julistuksen perusteet ja tavoitteet kiinnostivat kovasti. Aihe myös istui hyvin tiedeviikon teemaan, sillä tänä vuonna tutkijat kaatoivat raja-aitoja ja nostivat esiin haastavia, maailmanlaajuisia kysymyksiä.

– Yksi niistä on eläinten huono kohtelu: hyväksikäyttö, häirintä ja hävitys. Jos haluamme elää hyvin omintunnoin, meidän on otettava eläinten hyvinvointi vakavasti, Marino korosti.

Isoissa aivoissa syntyy persoona

Alansa huippuihin kuuluva Marino on tutkinut valaita yli 20 vuotta. Kun hän aloitti, oli vallalla käsitys, että valaiden aivot, olkootkin isot, eivät mitenkään voi tukea älyä. Nyt on selvää, että käsitys oli tyystin väärä.

– Valailla on ruumiinpainoon suhteutettuna eläinkunnan toiseksi suurimmat ja mitä oletettavimmin myös toiseksi älykkäimmät aivot. Niillä on erittäin monimutkainen ja kehittynyt aivokuori, joka vastaa korkeimmista älyllisistä toiminnoista, ja aivan kuin meillä, niillä on sukkulasolut, joita tarvitaan tietoisuuteen, minuuteen, sosiaalisuuteen ja empatiaan, Marino luetteli.

– Käyttäytymistutkimukset osoittavat, että ihmisten lailla valaat ovat myös persoonia, yksilöitä, joilla on identiteetti, White säesti. Persoonaa myös muokkaavat samat tekijät kuin ihmisellä: psykologiset ominaisuudet, kokemukset ja muistot.

Ettei kenellekään olisi jäänyt epäselväksi, mitä persoonaan tarvitaan, White listasi tekijöitä, joiden perusteella me määrittelemme yksilöllisyyttä. Ollakseen persoona olennon pitää olla tietoinen itsestään ja ympäristöstään, tuntea tunteita, osata kommunikoida ja hallita käyttäytymistään, kohdella muita asianmukaisesti ja kyetä oppimaan ja ratkaisemaan ongelmia.

– Näillä kriteereillä on selvää, että valas on joku eikä jokin, White summasi.

Maailma on muuttunut ennenkin

Tieteellisistä näytöistä huolimatta ihminen kohtelee valaita hyödykkeinä ja luonnonvarana. Joka vuosi arviolta 300 000 valasta tapetaan tarkoituksellisesti tai menehtyy kalastajien verkkoihin vahingossa. Paljon parempi ei ole vangittujen kohtalo, sillä vankeudessa valaat kärsivät kontaktien vähyydestä.

– Ihminen tulee toimeen vähäisilläkin suhteilla, mutta valas ei. Ne ovat sosiaalisempia kuin ihmiset. Ilman kumppaneita tavallisesti hyvin rauhanomaiset valaat voivat muuttua hyvinkin aggressiivisiksi tai itsetuhoisiksi, White korosti.

Kun ihmiset eivät kohtele toisiaankaan kovin hyvin, Marino ja White eivät odota, että opimme nopeasti kunnioittamaan valaiden tai muidenkaan eläinten oikeuksia, mutta toivo elää, sillä maailma on muuttunut ennenkin. Orjuudesta on päästy, naisten asema on kohentunut, ja eläinten kärsimyksistä puhutaan jo. Valaiden asiat ovat tulevaisuudessa uudella tolalla, White uskoi.

Ehkä Helsinki silloin muistetaan paikkana, jossa ihminen tunnusti, että on tähdellistä kunnioittaa elämää laajasti.

Mitä valaat osaavat?

– tunnistaa itsensä

– tuntea tunteita ja kipua

– jutella ja laulaa

– käyttää nimiä

– käyttää käsitteitä ja symboleja

– ymmärtää ihmiskieltä

– kätellä ja kosketella

– kiintyä

– pitää huolta ja auttaa

– painaa mieleen ja muistaa

– suunnitella tulevia

– tajuta toisten aikeita

– osoittaa

– tehdä yhteistyötä

– hallita käyttäytymistään

– käyttää mielikuvitusta

– olla uteliaita ja ovelia

– käyttää työkaluja

– innovoida

– ratkaista ongelmia

– oppia ja opettaa

– jakaa kokemuksia

– vaalia ja siirtää kulttuuria

– liittoutua

– kuunnella salaa

– käyttää tv:tä opastamatta

– nauttia seksistä

Mitä oikeudet tarkoittavat?

– oikeutta tyydyttää lajin mukaiset perustarpeet

– elää valaan elämää

– kasvaa ja kehittyä terveesti

– pysyä luontaisessa ympäristössä

– harjoittaa omaa kulttuuria

– liikkua vapaasti

– tehdä omia valintoja

– kuulua sosiaaliseen yhteisöön

– tulla kohdelluksi persoonana

– tulla suojelluksi kansainvälisillä laeilla

Aiheesta lisää: www.cetaceanrights.org