Kotilumitykki kuorruttaa pihan, jollei lämpötila ole aivan kesälukemissa.



Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2007

Jos valkeaa joulua ei tule, niin tehdään. Näin ajattelevat ainakin amerikkalaiset kotilumiharrastajat.

Yhdysvalloissa monet omakotiasujat ovat innostuneet lumettamaan pihaansa. Teollisuus on vainunnut kysynnän ja ryhtynyt valmistamaan lumitykkejä myös kotikäyttöön.

Monien hyvien ideoiden tavoin kodin lumitykki on niin yksinkertainen oivallus, että jälkeenpäin moni kysyy, miksei kukaan ajatellut sitä aikaisemmin. Laskettelurinteillehän on tehty lunta vuosikymmeniä. Miksei kotipihalle?

Todellisuudessa juuri yksinkertaisia asioita on vaikea huomata. Pihakinoksia on totuttu pitämään häiriöinä, joiden poistamiseksi on kehitetty valikoima lumilapioita, kolia, auroja ja linkoja. Meni aikaa, ennen kuin hoksattiin, että toisinaan lunta kaivataan kotonakin.


Lampaanlannasta lumitykkiin

Lumentulon epävarmuus alkoi rasittaa 1800-luvun lopulta alkaen, kun talviurheilu yleistyi Euroopassa ja Amerikassa. Kun lunta ei osattu tehdä, turvauduttiin toisinaan varsin eksoottisiin korvikkeisiin. Yhdysvalloissa hiihdettiin 1930-luvulla jopa lampaanlannan ja jäädytettyjen appelsiinien päällä.

Ensimmäisen teknisesti ja kaupallisesti käyttökelpoisen lumitykin keksivät 1950-luvun alussa yhdysvaltalaiset suksi-insinöörit Wayne Pierce, Art Hunt ja David Richey. He olivat kehittäneet monin tavoin edistykselliset alumiinisukset. Tuote meni silti huonosti kaupaksi, osittain vähälumisen talven takia.

Toverukset päättivät ruveta tekemään suksien sijasta lunta. He suunnittelivat suuttimen veden hajottamiseksi pienen pieniin pisaroihin.

Tiedämme, että lumi on jäätynyttä vettä, mutta veden jäätyminen ei välttämättä tuota lunta. Vesi, joka ruiskutetaan letkusta ilmaan pakkasella, putoaa maahan pisaroina, ja lumihangen sijasta syntyy jääkerros. Lumen tuottamiseksi vesi on hajotettava millimetrin sadasosien eli kymmenien mikrometrien kokoisiksi pisaroiksi, käytännössä sumuksi. Silloin vesi kiteytyy kauniiksi kuusikulmaisiksi kiteiksi, lumihiutaleiksi.


Kide vaatii tiivistymisytimen

Piercen ja kumppanien pioneerikeksintöä on myöhemmin hiottu eteenpäin ja kehitetty monenlaisia lumetusjärjestelmiä. Laskettelu- tai hiihtokeskuksen lumitykistö koostuu tavallisesti pumpuista, kompressoreista, suuttimista ja puhaltimista sekä elektroniikasta, joka ohjaa kaikkea. Vesi sumutetaan paineilman avulla.

Merkittävä innovaatio suurissa lumitykeissä on ollut keinotekoisten tiivistysytimien käyttöönotto. Vesi lähtee jäätymään mikroskooppisten epäpuhtauksien, tiivistysytimien, ympäriltä. Tavallisessa vedessä on aina valmiina jonkin verran epäpuhtauksia eli pieniä pölyhiukkasia, mutta tiivistymistä voi vauhdittaa keinotekoisilla lisäaineilla.

Erinomainen lisuke, itse asiassa enemmän luonnonmateriaali kuin synteettinen aine, löytyi kokonaan toiselta alalta, kasvitieteestä.

Vuonna 1975 Wisconsinin yliopiston opiskelija, tuleva kasvitieteilijä Steven E. Lindow etsi keinoja suojata kasveja hallalta. Hän löysi proteiinin, joka toimii tiivistysytimenä veden jäätyessä.

Proteiinia tuottaa Pseudomonas syringae -bakteeri, jota esiintyy kaikkialla luonnossa, jopa hengitysilmassa. Yhdiste on myrkytön ja hajoaa itsestään.

Lisäaineen avulla lumen tuottoa voidaan lisätä ja - mikä ehkä on vielä tärkeämpää - saada lunta syntymään hieman korkeammassa lämpötilassa.


Tunnissa kotipiha peittoon

Meidän vuosisadallamme lumentekoinnostus on levinnyt koteihin.

Kodin lumitykki on kevennetty muunnos hiihtokeskusten laitteista. Yhdysvaltalaisen laitevalmistajan Second Naturen yksinkertaisimmassa mallissa on vain suutin ja ilmakompressori. Vedeksi kelpaa vesijohtovesi, ja sähkö saadaan tavallisesta kotiverkosta. Valmistaja lupaa, että laite pystyy tunnissa tuottamaan tuuman eli noin 2,5 sentin paksuisen lumikerroksen kymmenen neliömetrin alalle.

Lisäämällä koneistoon painepesuri tuottoa voidaan kasvattaa. Tehokkaan painepesurin ja kompressorin yhdistelmällä saadaan tunnissa lumetettua jo yli 500 neliön piha.

Euroopan puoleltakin löytyy ainakin yksi valmistaja, sveitsiläinen Bächler. Yhtiö lupaa, että laite tuottaa puolitoista kuutiometriä lunta tunnissa.

Lumitykistä tulee täysin luonnonlumen kaltaista, vain jonkin verran pienikiteisempää lunta. Siksi tekolumi sulaa hitaammin kuin pilvestä satanut saman paksuinen lumikerros. Pienikiteisyyden takia tykkiä pitää käyttää tyynellä säällä; muuten tuuli kuljettaa tekolumen naapurin pihaan.

Toinen vaatimus on riittävän kylmä ilma. Kuivalla kelillä riittää pari pakkasastetta, kostealla pitää olla muutamaa astetta kylmempää. Tosiharrastajat seuraavat siksi niin sanotun kostean lämpömittarin lukemia. Nimensä mukaisesti se on lämpömittari, joka on kiedottu märkään kankaaseen. Veden haihtuminen jäähdyttää mittaria lisää, ja siksi kostea mittari näyttää melkein aina alhaisempaa lämpötilaa kuin tavallinen. (Poikkeus on sadan prosentin suhteellinen kosteus, jolloin lukemat ovat samat.)

Kustannussyistä kotilumitykkien veteen ei vielä välttämättä lisätä tiivistymisytimiä, mutta todennäköisesti kemikaalitkin tulevat aikanaan kuluttajalaitteisiin.


Telttalunta juhannuksenakin

Kemikaalilisäyksillä pystytään jonkin verran nostamaan lämpötilaa, jossa lumitykki vielä toimii, mutta sää rajoittaa silti. Laskiasmäkeä on vaikea tehdä, jos on kymmenen astetta lämmintä.

Hiihtokeskukset ovat alkaneet ratkaista ongelmaa tekemällä lunta sisätiloihin. Hiihtoputkia ja katettuja laskettelurinteitä on rakennettu jo kauan.

Historia todennäköisesti toistaa itseään. Joku taas siirtää idean kuluttajamarkkinoille ja kehittää kevyen, hyvin eristävän ja helposti pystytettävän kylmäteltan. Sitten vain pannaan kone puhaltamaan lunta sisään.

Silloin lunta voi tehdä kesälläkin. Juhannuksena voi välillä jäähdytellä lumikasassa.


Kotilumitykkien valmistajia:
http://www.snow-maker.com/
http://www.backyardblizzard.com/
Kotitekoiset lumettimet:
http://www.buildasnowgun.com/
Kotilumiharrastajien keskustelusivu http://www.snowguns.com/


Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



Lumetus vastaa saunomista


Kotilumitykkiä voisi epäillä energiasyöpöksi, mutta ei pienen kotipihan ohut lumettaminen ole sen tuhlaavampaa kuin sähkökiukaan lämmittäminen.

Entä hiilidioksidipäästöt? Sähkölumetin, joka tekee viiden sentin lumikerroksen sadalle neliölle, tuottaa samalla kilon hiilidioksidia. Sama päästö syntyy, kun kuivaa viisi kiloa pyykkiä, puhaltaa lehtiä 3-6 tuntia tai käyttää jääkaappia 3-5 tuntia. Se vastaa yhdeksän kilometrin ajoa uudella vähäpäästöisellä Fiat 500 1,3 Multijetillä, joka tuottaa hiilidioksidia 111 g/km.

















LAITE SÄHKÖNKULUTUS CO2-PÄÄSTÖ








Kuivauskaappi

http://www.tjb-inc.com
www.tts.fi/kodinenergiaopas/sahkolaitteidenkulutuksia.htm
Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018