Tieto perimästä ja solujen toiminnasta lisääntyy nyt niin huimaa vauhtia, että 50 vuoden päästä pystymme torjumaan syövän. Näin ennustaa genomitutkimuksen vauhtiveikko Eric Lander.


että 50 vuoden päästä pystymme torjumaan syövän. Näin ennustaa
genomitutkimuksen vauhtiveikko Eric Lander.




Eric Lander on geenikartan sankari. Hän on mies, joka merkittiin artikkelin ensimmäiseksi kirjoittajaksi, kun ihmisperimän raakaversio julkaistiin Nature-lehdessä vuonna 2001. Lander johti ennen vuosituhannen vaihdetta Harvardin yliopiston ja Massachusettsin teknisen korkeakoulun MIT:n yhteistä WICGR-tutkimuslaitosta, josta tuli kansainvälisen genomihankkeen sydän. Lander kehitti automaattiseen dna:n lukemiseen menetelmiä ja ohjelmistoja. Lander hankki rahoitusta.

Lisäksi Lander vaati julkaisemaan ihmiskromosomien dna:n emäsjärjestyksen jo luonnosvaiheessa, vaikka se oli kova pala täydellisyyttä tavoitelleille tutkijoille. Näin julkinen genomihanke päihitti kilpajuoksussa Craig Venterin johtaman Celera-yhtiön, jonka tavoitteena oli patentoida ihmisgenomi. Ihmisen emäsjärjestyksestä tuli kaikille avointa tietoa, josta kenenkään ei tarvitse maksaa.

Lander kävi lokakuussa Suomen Kulttuurirahaston kutsumana Helsingissä luennoimassa yleisölle ja tutkijoille.


Perimän lukeminen oli vasta alkua

- Meillä on nyt genomin raakaversio, ja tulevien vuosien aikana täydennetään aukot, mutta se on vasta alkua, Lander sanoi.

- Vuonna 2025 uusi biologian opiskelija ei pysty edes kuvittelemaan, mitä sama tiede oli 1900-luvulla. Ero on yhtä suuri kuin nykyisen maailmankuvan ja vuoden 1350 maailmankartan välillä. Silloin ei tiedetty, mitä tulee vastaan, kun purjehtii länteen. Kyse on vallankumouksesta, joka tapahtuu jokaisella tieteenalalla vain kerran.

Ennen genomikartoitusta yksittäisten geenien etsintä oli löytöretkien kaltaista hapuilua tietämättömyydessä. Kun vuonna 1985 etsittiin kystisen fibroosin tautigeeniä, piti kahlata läpi miljoona kirjainta emäsjärjestyksestä. Aikaa kului 150 ihmiseltä viisi vuotta, ja rahaa paloi 40 miljoonaa dollaria. Nyt fiksu graduntekijä pystyy Landerin mukaan etsimään geenejä itsekseen.

Mitä vallankumouksellista geenitutkijat seuraavaksi puuhaavat? He kartoittavat koko ihmiskunnan perimän muuntelun ja genomien kaikkien osasten tehtävät, paljastavat geenien säätelymekanismit ja vaikutukset solutasolla sekä selvittävät syöpien syyt, Lander lupaa. Kaiken tämän kimpussa työskentelee esimerkiksi WICGR:n perillinen, Broad-instituutti, jota Lander nyt johtaa.


Nyt selvitetään geenien tehtäviä

Broad-instituutissa luetaan parhaillaan 16 nisäkkään genomia. Evoluutiolla on taipumus tallentaa ne genomin osat, joilla on erityistä merkitystä yksilöiden menestykselle. Lajeja vertailemalla nähdään helposti, mitkä alueet ovat kaikille yhteisiä. Ne ovat säilyneet evoluutiossa elämän kehittyessä ja mitä ilmeisimmin hoitavat tärkeitä tehtäviä.
Kaksi kolmasosaa hyvin säilyneistä emäsjaksoista ei kuitenkaan koodaa mitään proteiinia. Jaksoista ainakin osa on säätelyalueita, jotka ohjaavat geenejä, esimerkiksi käynnistävät ja sammuttavat niitä.

Geenien vaikutuksia meissä voidaan tutkia aivan uudella tavalla, kiitos tämän vuoden lääketieteen nobelistien. He löysivät rna-interferenssin eli mekanismin, joka vaientaa geenejä (ks. Tiede 8/2006, s. 6-7). - Se oli hämmästyttävä, hieno ja odottamaton löytö. Ja erittäin hyödyllinen työkalu, Lander kehuu. Rna-i:n avulla tutkija voi hiljentää minkä tahansa geenin ja katsoa, mitä tapahtuu, kun sen toiminta lakkaa.


Yritetään ymmärtää yksilöllisyyttä

Geenien toiminnasta soluissa laaditaan omaa karttaansa, johon yritetään piirtää geenien, sairauksien ja lääkkeiden yhteydet. Lander haluaa erityisesti ryhmitellä kaikki syövät sen mukaan, mitkä geenimuodot niille altistavat. Hän uskoo, että tulevina vuosikymmeninä kaikkien erilaisten syöpien syntymekanismit selviävät ja käsitys muidenkin tautien syistä valkenee.

- Kaikkiin sairauksiin ei koskaan saada hoitoa, mutta mahdollisille hoidoille saadaan aivan uudenlainen pohja. Itselleni tästä ei ehdi olla iloa, mutta lapsenlapsemme jo hyötyvät valtavasti.

Jos tutkimus pysyy oikeilla laduilla, 50 vuoden kuluttua syöpä voi olla voitettu - samoin kuin tulehdustaudit taltutettiin antibioottien keksimisen jälkeen, Lander ennustaa.


Kartoitetaan ihmiskunnan dna-eroja

Onko tosiaan mahdollista selvittää kaikki perimän eroavuudet ja niiden seuraukset? Ihmislajin yksilöt ovat keskenään melko samanlaisia. Kahden satunnaisesti eri puolilta maailmaa valitun ihmisen genomissa keskimäärin yksi 1 300 emäksestä on erilainen. Ihmiskunnan alkukodissa Afrikassa muuntelua esiintyy kaksi kertaa niin paljon. Orangeilla sitä on kahdeksan kertaa enemmän.

- Meistä kaikki orangit ovat samannäköisiä, mutta orankien silmissä me ihmiset vasta olemmekin aivan tavattoman samanlaisia, Lander huomauttaa.

Ihmiskunnasta löytyy silti noin 12 miljoonaa yhden emäksen eroavuutta eli snipiä (single nucleotide polymorphism, SNP). Niistä on nyt tiedossa 9 miljoonaa. Monet ovat sairauksien suoja- tai riskitekijöitä, ja nämä yhteydet halutaan selvittää. Se on valtava työ. Urakkaa kuitenkin helpottaa merkittävästi se, että snipit esiintyvät kimppuina. Jos jollakulla on yksi tietty geenimuoto, hänelle on samalla periytynyt muitakin.

Tästä muuntelusta on tekeillä kartoitus: ihmiskunnan geenimuotojen erittely, jota kutsutaan haplotyyppikartaksi. Sen avulla on mahdollista vaikkapa räätälöidä täsmälääkkeitä, jotka tehoavat geeneiltään tietynlaisiin ihmisiin.
Koko ajan syntyy tuloksia, jotka ruokkivat ja kiihdyttävät uutta tutkimusta. - En yleensä aliarvioi kehitystä, mutta sen vauhti on ollut minulle viime vuosien suurin yllätys, Lander sanoo.


Sekä "märkä" että "kuiva" hallittava

Uusi, vallankumouksellinen biologia vaatii uusia asioita, kuten uutta matematiikkaa ja tietokonevoimaa. Tästedes kaikkien biologien on pakko hallita niitä. Ennen oli erikseen "märkä" tiede eli kokeet ja kenttätutkimus sekä "kuiva" tiede eli laskenta ja teoreettiset mallinnukset. - Uusi sukupolvi selviää molemmista ja ottaa sen itsestään selvänä, kunhan heille ei kerrota, että se on vaikeaa.

Lander itse aloitti akateemisen uransa matemaatikkona. Genetiikkaan hän tuli sattuman eikä minkäänlaisen suunnittelun kautta. Nuori Lander oli jo vähällä päätyä matematiikasta kansantaloustieteeseen, kun hän kiinnostui aivotutkimuksesta.

- Sitten aloin lukea neurobiologiaa ymmärtääkseeni aivoja ja solubiologiaa ymmärtääkseen neurologiaa. Seuraavaksi piti ottaa selvää genetiikasta, että ymmärtäisin solubiologiaa. Ja sitä olen tekemässä edelleen.
Toinen välttämättömyys on voimien yhdistäminen. Ihmisen genomi saatiin luetuksi maailmanlaajuisella yhteistyöllä. Lander uskoo maailman biologien jatkavan sitä, jotta ihmisestä viimein saadaan selvää.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018