Tähän aikaan pohjoisessa Auringon valo-hiukkasia on ihan pakko tukea keinovalon kvanteilla.

Faktan paikka -sarja

Teksti: Maria Korteila

Tähän aikaan pohjoisessa Auringon valo-hiukkasia on ihan pakko tukea keinovalon kvanteilla.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2012

350–700 nanometrin aallonpituusalue eli näkyvä valo muodostaa vain pienen kaistan sähkömagneettisesta säteilystä, aaltoliikkeestä, jolla on myös hiukkasluonne. Valohiukkanen eli fotoni on pienin mahdollinen määrä valoa, ja hiukkasen energia on kääntäen verrannollinen aallonpituuteen.

8,3 minuuttia on aika, jossa Auringon pinnasta lähtevät fotonit tavoittavat meidät. Hiukkaset kuitenkin sikisivät Auringon ytimessä jopa miljoonia vuosia aiemmin.

299 792 458 m/s on valon nopeus tyhjiössä. Aineessa valon nopeus riippuu aineen taitekertoimesta. Esimerkiksi vedessä nopeus on 225 407 863 m/s ja timantissa vain 123 881 180 m/s.

1882 syttyi Suomen ensimmäinen sähkövalo Finlaysonin tehtaan kutomosalissa Tampereella. Hehkulamppu, jonka isänä pidetään sen ensimmäistä patentoijaa Thomas Alva Edisonia, oli esitelty Pariisin maailmannäyttelyssä vain  neljä vuotta aikaisemmin.

Vain 3–10 % hehkulampun käyttämästä energiasta muuttuu valoksi, kaikki muu lämmöksi. Siksi tavallisten hehkulamppujen valmistus ja maahantuonti on kielletty EU-alueella 1.9.2012 lähtien.

Noin 5 kertaa parempaan hyötysuhteeseen päästään energiansäästölampuissa.

1 kandela vastaa tavallisen kynttilän kirkkautta. Valovoiman yksikön nimi tuleekin latinan kynttilää tarkoittavasta sanasta.

1 luksi vastaa valaistusta, jonka yhden kandelan valonlähde tuottaa metrin etäisyydelle. Luksit (lx) tarkoittavat valaistuksen voimakkuutta eli kuinka paljon valoa osuu tietylle pinnalle. Valovirran yksikkö lumen (lm) ilmaisee puolestaan, kuinka paljon valoa valonlähteestä lähtee.

1 500 luksia on hyvän työ- tai lukuvalaistuksen voimakkuus. Vertailun vuoksi: pilvinen päivä valaisee noin 10 000 luksin edestä, kirkkaassa auringonpaisteessa voi olla jopa 100 000 luksia. Kirkas kuutamo antaa vain 0,2 luksia. Kirkasvalolampun vierellä voi nautiskella tuhansista lukseista.

9 % maailman sähköntuotannosta menee valaistukseen – tai meni ainakin 2005, jolloin Maailman energiajärjestö tutki maailman valaistusta. Se on enemmän kuin kaikkien ydinvoimaloiden yhteenlaskettu tuotanto.

3 % auton polttoaineesta kuluttavat valot. Vuosittain se vastaa koko maailmassa noin 55 miljardia litraa bensiiniä tai dieseliä.

Maria Korteila otti kirkasvalolampun kaapista syyspäiväntasauksena.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.