Joka kolmas suomalaisnuori sanoo, että isän ja äidin työkiireet tuntuvat kotielämässä.
Nuoria eivät harmita niinkään pitkät päivät. Heitä on alkanut huolettaa vanhempien jaksaminen.


Nuoria eivät harmita niinkään pitkät päivät. Heitä on alkanut huolettaa vanhempien jaksaminen.



Äiti ja päiväkoti-ikäinen kuopus tulevat tavallisella kitinällä sisään, sillä tenava olisi halunnut jäädä pihalle leikkimään. Esikoinen pelaa pleikkaa ja mankuu välipalaa. Äidin pinna palaa, mutta ei vain lasten vuoksi. Perussyy kireyteen on pomo, joka haukkui äitiä "virkamieheksi", koska tämä lähti töistä puoli viideltä hakeakseen lapsen hoidosta ennen viranomaisia.

Runsaan tunnin päästä kurvaa pihaan isä. Hän puhuu työasioi¬ta handsfreehen vielä kotiovella, ja sisään päästyään hän avaa tietokoneen katsoakseen kotimatkan aikana tulleet sähköpostit. Sitten viemään esikoista lätkätreeneihin, junioria muskariin ja ruokaostoksille markettiin.

Perheen yhteinen aika jää illan aikana lyhyeksi. Vanhemmista tuntuu pahalta - mutta niin tuntuu lapsistakin.


Paletti porautuu perheiden arkeen

- Tutkimusten mukaan noin kolmasosa nuorista kokee, että vanhempien työkiireet vaikuttavat lastenkin elämään. Väsyneinä ja stressaantuneina vanhemmat suuttuvat helposti eivätkä jaksa kiinnittää lapsiinsa tarpeeksi huomiota, kertoo dosentti Anna Rönkä Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksesta.

Rönkä vetää Suomen Akatemian rahoittamaa Paletti-projektia, jossa tutkitaan lapsiperheiden arjen kokemuksia, muun muassa työn ja perheen suhdetta.

- Meitä kiinnostaa, miten vanhempien työstressi vaihtelee  ja miten työssä koetut tunteet siirtyvät kotiin, Rönkä selvittää.


Työperäisiä häiriötä lähes joka kodissa

Työelämän kiire ja tulospaineet rasittavat monia vanhempia. Paletti-projektissa väitöskirjaansa tekevä psykologian maisteri Kaisa Malinen tietää, että 20 prosenttia suomalaisista vanhemmista kokee työn häiritsevän erittäin paljon tai paljon perheen arkea, ja jonkinlaista häiriö­tä työelämä tuo melkein kaikkiin perheisiin.

Luku perustuu yhdeksän maan vertailuun, jossa suomalaiset naiset sjoittuivat kärkeen kokemuksineen työn häiritsevyydestä. Malinen tulkitsee tuntemusten johtuvan siitä, että suomalaiset naiset tekevät muiden maiden naisiin verrattuna pitkää viikkoa.

- Iso merkitys on kuitenkin sillä, miten työpaikalla suhtaudutaan perheeseen. Jos esimies ymmärtää perheen tarpeita, ongelmia ei välttämättä ole. Ilmapiiri ratkaisee, Kaisa Malinen sanoo.

Osa vanhemmista pystyy nollaamaan stressinsä ennen kotiin tu¬loaan vaikkapa lukemalla jotakin matkan aikana tai poikkeamalla omissa harrastuksissaan. Mitä pidemmäksi työpäivät venyvät, sitä useammin työn ikävät tuliaiset kuitenkin kulkeutuvat kotiin saakka.


Etenkin tytöt tuntevat empatiaa

Anna Röngän johtamien tutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista nuorista on sitä mieltä, että vanhemmat - erityisesti isät - tekevät pitkää työpäivää. Nuoria ei kuitenkaan tunnu harmittavan vanhem¬piensa työssä varsinaisesti pitkät päivät, vaan se, mitä niistä seuraa, miten ne vaikuttavat vanhempien ja etenkin äidin jaksamiseen.

Empatia näkyy varsinkin tyttöjen suhtautumisessa. He toivovat erityisesti äideille vähemmän töitä, enemmän palkkaa ja parempaa työilmapiiriä - ja niiden avulla voimia pärjätä toisellakin työmaalla.

- Useimmissa perheissä äiti tekee kotityötkin ja on iltapäivällä isää useammin paikalla näyttämässä väsymystään. Eräs tutkimukseemme osallistunut nuori oli niin huolissaan, että oli harkinnut, pitäisikö hänen tehdä enemmän kotitöitä, Rönkä kertoo.

Vanhemmat voivat hymähtää  "ääritapaukselle", mutta jos nuori on se, joka kantaa huolta perheestä, tilanne on mennyt liian pitkälle.


Kritiikin oikea kohde on työelämä

Loppuun palanut vanhempi on lapsille myös varoittava esimerkki työelämästä. Tämänvuotisessa Nuorisobarometrissa jo 69 prosenttia nuorista hyväksyi täysin väitteen, jonka mukaan työelämä vaatii nykyisin niin paljon, että monet ihmiset palavat ennenaikaisesti loppuun.

- Katsoessaan stressaantuneita vanhempiaan nuori voi alkaa ajatella, etteivät koulunkäynti ja työelämään valmistautuminen ole kovin houkuttelevia vaihtoehtoja, Anna Rönkä vahvistaa. Tutkimuksista tiedetään, että vanhempien työuupumus on kytköksissä nuorten ja vanhempien riitaisiin väleihin ja sitä tietä nuorten masentuneisuuteen ja huonoon koulumotivaatioon.

Puheet uraorvoista tai häikäilemättömistä uraisistä ja -äideistä ovat Anna Röngän mukaan kuitenkin liioi¬teltuja.
- Suurin osa vanhemmista pyrkii työkiireidenkin keskellä olemaan hyviä isiä ja äitejä. Kritiikin kärki tulisi suunnata työelämään, ei vanhempiin. Ja pitää muistaa, että vanhempi voi saada työstä myös energiaa ja intoa vanhemmuuteen. Jos lapset kokevat, että työ on kiva asia, he saavat intoa opiskella ja pyrkiä mieluiseen ammattiin.


Nuoristakin mukavaa tehdä "jotain vain"

Anna Rönkä muistuttaa, ettei perheiden stressistä kuitenkaan pidä syyttää yksinomaan työtä. Osa stressistä voi olla omaa syytä. Monissa perheissä lasten vapaa-ajan harrastukset - lätkätreenit, pianotunnit, jumppa, luistelu ja sähly - pitävät lapset ja vanhemmat liikkeessä. Vientien, noutojen ja kaupassakäyntien sovittaminen edellyttää joskus suorastaan logistista neroutta.

Välillä olisi hyvä hellittää. Nuoretkin toivovat tavallista arkielämää: yhdessä syömistä, television katsomista, yleistä huolenpitoa, sitä, että vanhemmat ovat läsnä.

Perheen antoisa yhdessäolo ei Röngän mukaan edellytä järjestettyä tekemistä. - On tärkeää, että perheellä on yhteisiä, rauhallisia hetkiä, jolloin ei tehdä mitään erityistä. Tehdään "jotain vain". 


Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.