Seitsemän vuoden päästä teräväpiirto sekoittaa taas pakan.





"Heitä pois" -yhteiskunnan kriitikko Giles Slate pelottelee jätekasalla, joka syntyy, kun Yhdysvallat vuonna 2009 siirtyy teräväpiirtotelevisioon eli hdtv:hen ja saman tien melkein huomaamatta digi-tv-aikaan. Slaten mukaan ongelmajätteiden määrä kaksinkertaistuu Pohjois-Amerikassa, kun analogiset televisiot kärrätään kaatopaikalle.

Me suomalaiset menemme teräväpiirtoon kahdessa tai oikeastaan kolmessa vaiheessa. Ensin tulee digi-tv, sitten teräväpiirtovalmius eli HD Ready -televisio, ja lopuksi täysi teräväpiirto, FullHD. Lisämurheina meillä on ikiomat digi-tv-ongelmamme.

Käsitykset uudistuksen sujumisesta lähivuosina poikkeavat jyrkästi toisistaan.


Kyllä toimii, vakuuttaa myyjä

Teknisesti uudet televisiovastaanottimet kestävät yhtä pitkään ja pitempäänkin kuin vanhat. Valmistajat lupaavat, että lcd- eli nestekidenäyttötelevisiot kestävät 60 000 ja plasmatelevisiot 30 000 tuntia. Jos televisiota katsoo kahdeksan tuntia päivässä, kuvaruutu kestää ainakin kymmenen vuotta.

- Digiboksin käyttöikä on sama kuin television, rauhoittaa kulutuselektroniikan johtaja Elina Yrjänheikki Philipsiltä.

- Boksit ovat jopa helpompia huoltaa, ja niitä pystyy päivittämään.

Teollisuuden ja kaupan mukaan kaikki menee mutkattomasti. Hdtv-lähetysten alkaessa tarvitaan uusi digiboksi, mutta laitteiden vaihdosta on turha vielä huolehtia.

- Ylen teräväpiirtolähetysten alkuun on aikaa, on puhuttu vuodesta 2014, Yrjänheikki sanoo.

- Myytävistä televisioista noin 80 prosenttia on nykyään hd-valmiita (HD Ready). Kuluttajat ovat ennakoineet tilanteen. Nytkin teräväpiirtolähetyksiä voi vastaanottaa satelliitista. Tarvittava digiviritin on saatavilla.

Entä sitten, kun tulee täysi teräväpiirto eli FullHD-televisio?

- HD Ready riittää teräväpiirtolähetysten ja myös teräväpiirtoelokuvien katsomiseen. FullHD vain toistaa kuvan täydellisemmin, Yrjänheikki vakuuttaa.

- Laitteet teräväpiirtoelokuvien katsomista varten toimivat myös HD Ready -televisioissa, eli kaikissa on tarvittava hdmi-liitäntä.


Mutta kelpaako kuva kuluttajalle?

Tietokoneasiantuntija Petteri Järvinen ja muut kriitikot näkevät tilanteen toisenlaisena. Heidän mielestään hd-valmiit televisiot menevät vaihtoon, kun teräväpiirto-dvd-elokuvat tulevat markkinoille.

Kriitikot sanovat myös, ettei mikään välttämättä pelaa yhteen minkään kanssa. Esimerkiksi jos ostaja on unohtanut varmistaa, että televisio tukee niin sanottua hdcp-protokollaa, teräväpiirto-dvd:n katsominen ei välttämättä onnistu.

Lopullinen totuus selviää vuosien päästä, kuin laitteita tulee. Paljon riippuu vaatimuksista, joita katsojat kuvalle asettavat. Jotkut uusia laitteita testanneet ovat sanoneet, että kun pääsee näkemään aitoa teräväpiirtokuvaa, perinteinen televisiokuva - jopa HD Ready - tuntuu sietämättömän surkealta. Jos koko kansa ajattelee näin, suuri joukko lähes uusia televisioita vanhenee hetkessä.

Tapahtui kehitys miten tahansa, pölyn laskeuduttua moni kysyy, tarvittiinko digitelevision välivaihetta ennen teräväpiirtoon siirtymistä. Nyt voi jo hyvin kysyä, kannattaako jokaisen nopean mutta usein näennäisen uudistuksen perässä juosta. Pitäisikö joskus pitkittää vanhan tekniikan elinaikaa, kunnes aidosti parempi uutuus on tarjolla?

Kulutustutkija Tim Cooper on puhunut hitaasta kulutuksesta (slow consumption), hitaan ruokailun (slow food) mallin mukaan.



 

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5205
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti