Ainakin kuolonuhreja voi vähentää.

Teksti: Päivi Mäntyniemi ja Matti Tarvainen

Ainakin kuolonuhreja voi vähentää.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2012

Yleisin kuolinsyy 1900-luvun maanjäristyksissä oli asuinrakennusten rikkoontuminen. Siksi rakennustapaan kannattaa panostaa riskialueilla. Maailmanlaajuinen kokemus osoittaa, että seismisten rakennusnormien mukaan tehdyt talot selviävät maanliikkeistä paljon paremmin kuin kehnosti pystytetyt.

Moderni insinööriseismologia käynnistyi kokemuksista, joita syntyi Yhdysvalloissa San Franciscossa 1906 ja Euroopassa Messinassa 1908. Se, että uhriluku nousee runsasväkisellä huonon rakennuskannan alueella suureksi, nähtiin myös Pakistanissa 2005, Kiinassa 2008 ja Haitissa 2010.

Tuore rohkaiseva näyttö järistyksiä sietävän rakentamisen merkityksestä saatiin puolestaan Tōhokun maanjäristyksessä Japanissa 11. maaliskuuta 2011. Maan tärinä aiheutti hämmästyttävän vähän henkilövahinkoja, vaikka järistyksen magnitudi oli 9 ja rajujen maanliikkeiden alueella oli yli kuusi miljoonaa ihmistä. Noin 20 000 eli 0,3 prosenttia menehtyi, pääosin tsunamin uhreina. Kuolleita oli vähemmän kuin edellisessä Japania koetelleessa vakavassa hyökyaallossa 1896.

Terveysriskit kasvavat

Varsinaisesta järistyksestä ehjin nahoin selvinneetkin voivat kuitenkin altistua terveysriskeille. Järistyksillä on kerrannaisvaikutuksia, jotka johtuvat siitä, että rakennettu ympäristö on entistä monimutkaisempaa.

Kōbessa 1995 ilmanlaatu heikkeni rajusti tulipalojen ja betonipölyn takia, ja maaperän nesteytyessä sen epäpuhtaudet levisivät laajalle.

Izmitissä Luoteis-Turkissa 1999 maanjäristys saastutti vettä, ilmaa ja maaperää. Se iski moniin teollisuuslaitoksiin, mistä seurasi kemikaalivuotoja. Pahimmat ympäristöhaitat aiheutti maan suurimmassa öljynjalostamossa riehunut tulipalo. Paljon raakaöljyä myös valui säiliöistä mereen ja maahan.

Fukushiman ydinvoimalan vahingoittuminen maaliskuussa 2011 jättää itäisen Japanin merenrantaa asuinkelvottomaksi pitkäksi ajaksi. Sama hyökyaalto vei Tyyneenmereen valtavan määrän rojua, joka haittaa merenkulkua, kalankasvatusta ja meriekosysteemejä vuosikausia.

Talous kärsii pitkään

Taloudellisia menetyksiä on vaikea torjua. Maanjäristykset käyvät entistä hintavammiksi. Esimerkiksi Japanin vuoden 2011 järistysonnettomuuden hinnaksi on laskettu yli 300 miljardia dollaria.

Suoria kustannuksia koituu rakennusten ja muun infrastruktuurin, kuten tiestön ja siltojen, vahingoista. Kotinsa menettäneitä on yleensä moninkertaisesti enemmän kuin kuolleita ja loukkaantuneita.

Syntyy myös pitkäaikaisia taloudellisia kustannuksia, jotka aiheutuvat yhteiskunnan toiminnan lamaantumisesta esimerkiksi tehtaiden sulkemisen vuoksi. Vaikka maanjäristyksen vuoksi menetettäisiin vain lyhyesti työaikaa, kokonaisvaikutus voi kasvaa suureksi, koska se kertyy monista yrityksistä. Niiden väliset kytkökset ulottuvat tuhoalueen ulkopuolelle, ja siten järistysvaikutukset heijastuvat kansantalouteen ja jopa maailmantalouteen asti.

10 pahinta uhreina

vuosi/paikka/magnitudi/kuolleita1556 Kiina n. 8 830 0002010 Haiti 7,0 316 0001976 Kiina 7,5 243 0001138 Syyria ? 230 0002004 Sumatra 9,1 228 000856 Iran ? 200 0001920 Kiina 7,8 200 000893 Iran ? 150 0001923 Japani 7,9 143 0001948 Turkmenistan 7,3 110 000

9 pahinta kooltaan

Vuosi/Paikka/Magnitudi1960 Chile 9,51964 Alaska 9,22004 Sumatra 9,12011 Japani 9,01952 Kamtšatka 9,01868 Chile 9,01700 Oregon 9,02010 Chile 8,81906 Equador 8,8

Lähde: earthquake.usgs.gov

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25797
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.