Jos sinulla on mielenterveyden häiriö, pidä se omana tietonasi, jos vain voit. Tietoa voivat käyttää sinua vastaan ainakin poliisi, pankki, vakuutusyhtiö, koulu ja armeija.

Juuri nyt -sarja



Sisältö jatkuu mainoksen alla


Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede -lehdessä 11/2009

Arska puukottaa humalassa kaveriaan. Arska tuomitaan törkeästä pahoinpitelystä ehdottomaan vankeuteen lähes kahdeksi vuodeksi.

Jennillä on teini-iässä hankala tilanne vanhempien riitaisan avioeron takia. Sukulaisten painostuksesta Jenni suostuu tapaamaan psykiatrin, ja hänelle määrätään masennuslääkitys. Hän ei kuitenkaan aloita kuuria apteekista jo haetuilla pillereillä vaan selviää ystäviensä tukemana.

Kaksitoista vuotta myöhemmin sekä Arska että Jenni hakevat poliisilta aselupaa sorsastushaulikkoa varten. Arskan törkeä pahoinpitely on juuri poistettu rikosrekisteristä, eikä se siten voi vaikuttaa lupaviranomaisen harkintaan.

Jennin diagnoosi lääkemääräyksineen löytyy edelleen Suomen julkisen terveydenhuollon potilastiedoista, ja se voi vaikuttaa siihen, saako Jenni aloittaa haaveilemansa uuden harrastuksen.
Arska ja Jenni ovat keksittyjä henkilöitä, mutta tämä useimpien ihmisten oikeustajua loukkaava asetelma, vaikka keksitty sekin, voi pian olla mahdollinen.

Luottamus murtuu

Lääkärin, asianajajan ja papin vaitiolovelvollisuus on ikiaikainen. Näissä ammateissa ajatellaan tarvittavan erityistä luottamussuhdetta asiakkaan ja ammattilaisen välillä.

Avun saamista on pidetty niin tärkeänä, että lain mukaan lääkäri, apteekkari, kätilö ja heidän apulaisensa eivät saa edes oikeudenkäynnissä todistaa siitä, mitä he asemansa perusteella ovat saaneet tietää.

Ehkä joskus joku jää tuomitsematta sen takia, ettei oikeus voi käyttää lääkäriä todistajana. Lainsäätäjä on kuitenkin katsonut tämän kohtuulliseksi hinnaksi siitä, että jokainen voi saada lääketieteellistä hoitoa pelkäämättä hoitoon hakeutumisen heikentävän asemaansa. Vaitiolovelvollisuus todistajana väistyy vain potilaan suostumuksella tai jos kyse on rikoksesta, josta voi saada yli kuusi vuotta vankeutta.

Todistamiskielto on lääkärin vaitiolovelvollisuuden äärimmäinen ilmenemismuoto. Hippokrateen valassa lääkäri lupaa yleisesti: "Mikäli parannustyössäni tai sen ulkopuolella ihmisten parissa näen tai kuulen sellaista, mitä ei pidä levitettämän, vaikenen ja pidän sitä salaisuutena."

Saman periaatteen mukaisesti hoidosta syntyvät potilasrekisterit ovat salaisia, eikä esimerkiksi työnantajalla tai pankilla tietenkään ole niihin pääsyä. Mutta ei potilastietoja anneta virka-apuna edes poliisille.

Yli kaksi vuosituhatta vanhat periaatteet ovat nyt kuitenkin uhattuina. Poliisi ja armeija ovat saamassa oikeuden tietoihin, jotka ovat syntyneet pelkästään hoitotarkoituksissa.

Mielenterveystodistusta ei ole

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen oli selvää, että Suomen aselakia pitäisi uudistaa. Nettikeskustelujen mukaan kouluampumiset olisi helppo ehkäistä, jos ensimmäistä aselupaansa hakevalta edellytettäisiin "mielenterveystodistusta".

Suomen lainsäädäntö sen enempää kuin psykiatriakaan ei tunne käsitettä mielenterveystodistus. Uudissanan löytää lähinnä Kansallisen Kivääriyhdistyksen sivuilta. Järjestö korostaa mielenterveyden häiriöitä henkirikollisuuden syinä.

On epärealistista ajatella, että esimerkiksi terveyskeskuslääkäri voisi varttitunnin keskustelussa arvioida, onko aseluvan hakijalla sellainen mielenterveyden häiriö, joka tekisi hänestä vaarallisen itselleen tai muille. Siksi on paineita avata potilastietojärjestelmissä olevia tietoja hakijan aiemmista diagnooseista, hoidoista ja lääkityksestä.
Lääkärijärjestöt vastustavat aseluvan käsittelyn medikalisointia. Järjestöt ottivat vuosi sitten kantaa lääkärin vaitiolovelvollisuuden puolesta.

Eduskunnan käsittelyyn tuli kesällä hallituksen esitys aselain uudistamiseksi. Siinä aseluvan hakijan edellytetään antavan suostumuksensa siihen, että poliisi hankkii lääketieteellisen arvion luvan hakijan soveltuvuuden arviointia varten.

Lisäksi terveydenhuollon henkilöstölle esitetään oikeutta tehdä ilmoitus henkilöstä, joka saattaa olla sopimaton aseen haltijaksi.

Puolustusvoimat saa jo tietoja

Asevelvollisuuslaki muuttui jo aiemmin niin, että puolustusvoimat on voinut pyytää psykiatrista hoitoa antavilta tahoilta tietoja kutsuntoihin tulevista miehistä. Puolustusvoimat on kiinnostunut nuorten miesten mahdollisesta mielenterveysdiagnoosista ja psyykenlääkityksestä.

Mahdollisuutta käytettiin ensi kerran kutsunnoissa tämän vuoden elokuussa.

Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Nina Lindberg totesi Lääkärilehdessä, että vastoin potilaan tahtoa lähetetyt tiedot voivat pahimmassa tapauksessa kariuttaa hoitosuhteen ja olla myös hoitoon hakeutumisen esteenä.

- Saatamme vastedes tavata nuoria, jotka kieltäytyvät psykiatrisen erikoissairaanhoidon konsultaatiosta, koska pelkäävät tietojensa päätyvän puolustusvoimille, Lindberg ennustaa.

Tiedoista ei edes välttämättä ole hyötyä puolustusvoimille. Palvelusturvallisuudelle vaaralliset henkilöt tuskin edes ovat psykiatrisen hoidon piirissä, arveli oikeuspsykiatrian erikoislääkäri Eija Sailas Lääkärilehdessä.

Sailas on huolissaan myös eriarvoisuudesta. Varakas potilas voi hoidattaa itseään yksityissektorilla, jolloin hänen tietonsa pysyvät salassa. Kunnallisesta terveydenhuollosta tiedot vuotavat.

Vakuutusyhtiökin haluaa tietosi

Viime aikoina on puhuttu myös mahdollisuudesta, että oppilaitokset voisivat tulevaisuudessa karsia soveltumattomia hakijoita mielenterveyssyin. Se edellyttäisi taas uutta tietosuojaa höllentävää lakia. Mitä asenneilmastossa on oikein tapahtunut?

Vielä vähän aikaa sitten näytti siltä, että esimerkiksi masennukseen olisi alettu suhtautua melko tavallisena mielenterveyden ongelmana, joka voi osua kenelle tahansa ja jota ei tarvitse hävetä.

Mielenterveyden häiriöt eivät sitä paitsi tutkimusten mukaan juuri lisää riskiä esimerkiksi henkirikollisuuteen (Ks. Miksi nuori surmaa, Tiede 9/2008, ja Skitsofrenia ei lisää väkivaltariskiä, www.tiede.fi/uutiset)

Mutta nytkö mielenterveyskuntoutujia on alettu taas syrjiä?

Mielenterveyden keskusliiton lakimiehen Merja Karisen mukaan myös esimerkiksi henkivakuutuksia evätään psyykkisen sairauden perusteella.

Vakuutusyhtiö ei pääse itse potilastietoihin, mutta vakuutusta ei myönnetä, ellei vastaa terveystietoja koskeviin kysymyksiin. Jos on antanut väärää tietoa, korvausta ei myönnetä, ja harhaanjohtavien tietojen antamisesta voi saada syytteen, Karinen selittää. Myös pankkilainan saamisen sairaus voi estää.

Valehteluksi tuskin kuitenkaan tulkitaan sitä, jos jättää hakeutumatta hoitoon, vaikka olisikin paha olo.

Kun yksilö pohtii, hakeutuako esimerkiksi masennuksen vuoksi hoitoon, toisessa vaakakupissa on pelko hullun leimasta. Syrjinnän pelko ei viime aikojen uutisten valossa näytä kovinkaan paranoidiselta harhalta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla