Kolme robottigeologia on matkalla naapuriimme etsimään merkkejä vedestä.

Tulee hukkareissu, jos on uskominen uusia, häkellyttäviä marsperäanalyyseja.

TEKSTI:Leena Tähtinen

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kolme robottigeologia on matkalla naapuriimme etsimään merkkejä vedestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tulee hukkareissu, jos on uskominen uusia, häkellyttäviä marsperäanalyyseja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2003




Kartoittajia riittää



Marsia tutkitaan lähitulevaisuudessa oi-kein urakalla - jos kaikki suunnitellut luo-tainlennot toteutuvat.

LUOTAIN / LÄHETTÄJÄ


LÄHTÖ


PERILLÄ


TYYPPI


TEHTÄVÄ

Nozomi / Japani


1998


alkuvuodesta 2004 (matkaa ovat viivyttäneet tekniset vaikeudet)


planeettaa kiertävä luotain


tutkii yläkaasukehää, mittaa Marsin magneettikentän voimakkuuden

Mars Express / Esa


2.6. 2003


joulukuussa 2003


planeettaa kiertävä luotain ja laskeutumisalus


luotain tutkii kaasukehää, laskeutumisalus analysoi marsperää ja etsii vettä

Mars Exploration Rovers Spirit / Nasa


10.6. 2003


tammikuussa 2004


laskeutumisalus


etsii vettä

Mars Exploration Rovers Opportunity / Nasa


8.7. 2003


tammikuussa 2004


laskeutumisalus


etsii vettä

Mars Reconnaissance Orbiter / Nasa


2005


2005-2006


planeettaa kiertävä luotain


kuvaa pintaa ennennäkemättömän tarkasti, tutkii kaasukehän painetta ja lämpötilaa, etsii vettä

Vuosina 2007-2009 Marsiin suuntaa näillä näkymin kolme luotainta, Nasan Mars Scout ja Mobile Scientific Lander sekä Esan Premier. Niiden teh-täviä ei ole lopullisesti päätetty.

Vielä nimetön / Nasa & Esa


2011-2013


riippuu lähtövuodesta


laskeutumisalus ottaa marsperästä näytteitä, jotka tuodaan tutkittaviksi Maahan

Vielä nimetön / Nasa & Esa


kenties 2019


?


miehitetty avaruusalus


vie ensimmäiset ihmiset Marsiin

Riemastuin Science-lehden elokuisesta artikkelista, jossa kerrottiin useista uusista Mars-tutkimuksista. Niiden mukaan Marsissa ei ole koskaan ollut juoksevaa vettä. Ei järviä, ei meriä, ei jokia. Ei vedestä riippuvaista elämääkään!

  s. 34-39).

Kaikkialla Marsin pinnalla on merkkejä vedestä. Miten kuivuneita joenuomia muistuttavat painanteet olisivat muodostuneet ilman vettä? Miten uomat voisivat päättyä samalla korkeudella, elleivät ne olisi ammoisen valtameren laskujokia? Joidenkin kraatterien reunoilla näkyy uurteita, jollaisia tekevät kevätpurot. Toisaalla tienoon halki on ilmiselvästi pyyhkäissyt jättiläismäinen tulva.

Marsin muinainen vesitilanne - ja se, oliko planeetta elämälle suotuisa - ratkennee lähitulevaisuudessa.

Joulu-tammikuussa Marsiin saapuu kolme luotainta, jotka laskeutuvat planeetan pinnalle. Jokaisessa luotaimessa on Mars-kulkija, robottigeologi, jonka tehtävänä on etsiä marsperästä veden merkkejä. Robotit tutkivat paikkoja, joissa on - valokuvista päätellen - ollut juoksevaa vettä.

Joskus oli lämmintä ja kosteaa

Avaruustutkimus on paljastanut, ettei missään muualla Aurinkokunnassa ole samanlaista kuin Maassa. Marsissa on kuitenkin ehkä joskus muinoin ollut samantapaista. Ehkä sinne ehti syntyä elämääkin. Ehkä alkeellisia mikrobeja on yhä marsperän uumenissa. Siksi Punainen planeetta jaksaa kiehtoa. Sitä ei jätetä rauhaan, vaikka 36:sta matkaan lähetetystä luotaimesta vain tusina on onnistunut suorittamaan tutkimustehtävänsä.

Nyt Marsissa on kylmää, kuivaa ja pölyistä. Planeetan ohuessa kaasukehässä näkyy kuitenkin jälkiä vesihöyrystä. Napalakkien jäästä osa on selvästi vesijäätä, ja syvemmällä on epäilemättä routaa.

Pintavettä, virtaavista joista puhumattakaan, ei voi olla olemassa. Marsin nykyisen kaasukehän paine on niin pieni, että pintavesi haihtuisi oitis pois. Jos joenuoman näköisissä painanteissa on siis todella joskus virrannut vesi, Marsissa on tuolloin täytynyt olla paljon nykyistä lämpimämpää.

Tähänastisista luotainten mittauksista tiedetään, että Marsin ilmasto voi muuttua lyhyessäkin ajassa, kenties kymmenessätuhannessa vuodessa. Marsin talven aikana kaasukehän hiilidioksidi jäätyy planeetan pinnalle hiilidioksidijääksi. Kesällä jää sulaa ja haihtuu takaisin kaasukehään. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, joten sen kierto voi vaikuttaa huomattavasti ilmastoon. Nyt näyttää siltä, että kaasukehän hiilidioksidimäärä on kasvanut ja jään määrä pienentynyt. Planeetta olisi taas lämpenemässä.

Aina on ollut kuivaa ja kylmää

Science-lehden raportista hahmottuu aivan toisenlainen kuva Marsin menneisyydestä. Planeetalla on aina ollut kuivaa, sillä marsperässä ei juuri näy merkkejä kemiallisista reaktioista, joita juokseva vesi aiheuttaa. Tutkijat ovat tulleet tähän tulokseen analysoituaan nykyisin Marsia kartoittavien Mars Global Surveyorin ja Mars Odysseyn spektrimittauksia. Hupaisaa on, että nämä samat Marsia kiertävät luotaimet ovat lähettäneet maisemakuvat, joista on päätelty naapurimme märkä menneisyys.

Uusien tietojen mukaan Marsissa ei esimerkiksi ole nimeksikään savea, jota syntyy, jos basaltti muhii lämpimässä ja kosteassa ympäristössä. Savettomuuden havaitsi Arizonan osavaltionyliopiston geologi Steven Ruff työtovereineen tutkiessaan Mars Global Surveyorin lämpösäteilyspektrometrin keräämiä tietoja.

Sen sijaan Marsin pinnalta löytyy mineraaleja, jotka tuhoutuvat nopeasti, jos ne joutuvat kosketuksiin juoksevan veden kanssa. Ruffin kollega, geologi Philip Christensen on tutkinut Mars Odysseyn lämpösäteilymittauksia ja huomannut, että Marsin basaltissa on muun muassa oliviinia, jonka vähäinenkin kosteus tuhoaa, olivat olot lämpimät tai kylmät.

  Christensen sanoo Science-lehdessä. - Marsin nuoruudessa vesi on silloin tällöin voinut pulpahtaa pintaan, mutta koskaan planeetta ei ole ollut lämmin, kostea eikä trooppinen - ei ainakaan niin pitkää aikaa, että siitä olisi jäänyt jälkiä kiviin.

Tekikö mielikuvitus tepposet?

Uusimman tiedon valossa näyttää siis siltä, että Marsin vesivarat ovat vaatimattomat ja että ne ovat pysyneet jäänä marsperässä suurimman osan planeetan historiaa.

Ovatko luotainkuvien kuivuneet joenuomat ja merenpohjat siis meidän maalaisten rajoittuneen mielikuvituksen tuotosta?

- Geologisten löytöjen ja pinnanmuotojen välillä on iso ristiriita, kiteyttää Coloradon yliopiston planeettatutkija Bruce Jakosky.

Ei ihme, että pian Marsin pintaa mönkivien robottien tuloksia odotetaan innokkaasti.

Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

www2.helsinginsanomat.fi/extrat/avaruus/mars2003/mars2003.html


Helsingin Sanomien verkkokooste Matkalla Marsiin

Sisältö jatkuu mainoksen alla