Neuvostoliitto oli avaruusmahti ja tavan takaa avaruusuutisissa. Sen perillisellä Venäjällä ei tunnu olevan kuin Sojuz, joka ahkeroi Kansainvälisen avaruusaseman liikenteessä. Maa ei kuitenkaan aio jäädä kuljetuspalveluksi. Se suunnittelee suuria.


Sen perillisellä Venäjällä ei tunnu olevan kuin Sojuz, joka ahkeroi
Kansainvälisen avaruusaseman liikenteessä. Maa ei kuitenkaan
aio jäädä kuljetuspalveluksi. Se suunnittelee suuria.




Vuosi sitten kosmonautti Valeri Tokarev ja astronautti Bill McArthur olivat kävelyllä Kansainvälisen avaruusaseman ulkopuolella. Muiden askareidensa ohessa he heittivät menemään venäläisen avaruuspuvun.

Kyse ei ollut avaruuden roskaamisesta, sillä puku oli muunnettu radiosatelliitiksi. Sen piti kiertää muutaman kerran maapallon ympäri, vajota vähitellen alemmaksi ja lopulta palaa poroksi. Näin haluttiin selvittää muun muassa sitä, miten kitka hidastaa menoa avaruudessa. Ehkä tieto joskus auttaisi pelastamaan avaruuden armoille ajautuneen! 

SuitSatiksi nimetty pukusatelliitti oli venäläisten idea. Kekseliästä, mutta ei yhtä hohdokasta avaruustutkimusta kuin itärajan takana harjoitettiin Neuvostoliiton aikana. Joku voisi kysyä, onko naapurin avaruustutkimus tosiaan niin huonossa jamassa, että kosmonauttien puvut joutavat pikkuprojektien osiksi. Ei ole.


Neuvostoliitto teki historiaa

Tasan 50 vuotta sitten neuvostoliittolaiset yllättivät koko maailman lähettämällä avaruuteen Sputnik-satelliitin. Jo samana vuonna he pakkasivat avaruusalukseen Laika-koiran. Pari vuotta myöhemmin he osuivat raketillaan Kuuhun. 1961 he lähettivät avaruuteen miehen ja kahden vuoden kuluttua jo naisenkin.

Lehtien ja television välittämät uutiset Neuvostoliiton avaruusherruudesta pelottivat etenkin yhdysvaltalaisia.

Nämä olisivat todennäköisesti kuolleet joukkopaniikkiin, jos olisivat ymmärtäneet kosmonauttien lentelevän maansa yläpuolella.

Sitten yhdysvaltalaiset sisuuntuivat, ja vuosien 1969-1972 Kuussa käynnit menivätkin heidän poliittisen tahtonsa piikkiin.

Neuvostoliitto puolestaan kunnostautui rakentamalla avaruusasemia. Vuodesta 1973 lähtien kosmonautit matkustivat tiuhaan tahtiin Saljuteille 3, 4, 5, 6 ja 7. Vuonna 1986 käyttöön otettu Mir-asema oli oikea Neuvostoliiton riemuvoitto. Se palveli viisitoista vuotta ja oli lähes koko ajan maailman ainoa avaruusasema.
Mir toimi siis silloinkin, kun Neuvostoliitto vuonna 1991 hajosi ja sen seuraajaksi nousi Venäjä. Hetkeen asemalla olleet kosmonautit eivät tienneet, kuka heidät toimittaa alas - jos kukaan.





Maailman avaruusvallat uskovat nyt yhteistyön siunauksellisuuteen. Ne haluavat karsia päällekkäisyydet laitesuunnittelusta, standardoida tekniset ratkaisut yhteensopiviksi ja toteuttaa tutkimushankkeita porukalla. Suuntaviivat sovittiin toukokuussa neljäntoista* avaruusjärjestön neuvonpidossa.













TAVOITE TOTEUTUS








Australia, Britannia, Etelä-Korea, Eurooppa, Intia, Italia, Japani, Kanada, Kiina, Ranska, Saksa, Ukraina, Venäjä ja Yhdysvallat


, The Framework for Coordination: www.nasa.gov/home/hqnews/2007/may/HQ_07126_Exploration_Framework.html


Venäjä on rakettikuningas

Kosmonautit pääsivät alas, ja Venäjän avaruustutkimus järjestäytyi. Siviiliavaruushallintoa hoitaa nyt Roskosmos (Federalnoe kosmitšeskoe agentstvo rossii), jota me tässä lehdessä olemme kutsuneet napakasti myös Rusaksi järjestön englanninkielisen nimen perusteella (Russian Federal Space Agengy).

Roskosmos ei juuri ole tehnyt avaruustiedettä. Se on rakentanut vain muutaman Aurinkoa ja Maata tutkivan satelliitin. Se ei ole myöskään pyrkinyt muille planeetoille - jollei oteta huomioon jo neuvostoaikana suunniteltua Mars 96 -luotainta. Hanke ei kuitenkaan päässyt alkua pidemmälle, sillä luotain tuhoutui laukaisuvaiheessa.  

Neuvostoliitolta peritty kantorakettikokemus on sen sijaan kovassa käytössä. Viime vuonna peräti 26 avaruusalusta, luotainta ja satelliittia - noin puolet kaikista lennoista - lähetettiin matkaan venäläisellä kantoraketilla. Tämän vuoden ohjelmassa on lähes yhtä monta laukaisua.


Mukana ISS:n rakennustyössä

Kaksi muuta Venäjän avaruusjärjestön työhevosta palvelevat Kansainvälistä avaruusasemaa. Huoltoalus Progress vie sinne ruokaa ja tavaraa, Sojuz-matkustaja-alus lennättää astro- ja kosmonautteja ja nykyään myös avaruusturisteja. Roskosmos haluaisi varata yhden aluksen kolmesta matkustajapaikasta vain turisteille, mutta heitä ei saada joka lennolle, sillä parinkymmenen miljoonan euron lippu kaventaa asiakaskuntaa.

Vaikka Roskosmos on viime aikoina pysynyt uutisten syrjässä nimenomaan avaruusaseman kuljetuspalveluna, se osallistuu myös sen rakentamiseen ja ylläpitoon viiden muun avaruusjärjestön kanssa. Itse asiassa koko ISS:n rakentaminen alkoi venäläisvalmisteisesta moduulista.

ISS on opettanut avaruusvaltioille yhteistyötä, jota ne haluavat jatkaa muussakin avaruustoiminnassa.

Toukokuussa 14 avaruusjärjestöä, joukossa mukana Nasa, Roskosmos ja Esa, kirjasivat yhteiset yleistavoitteensa yhteiseen avaruusstrategiaan.

Kansainvälinen yhteistyö taannee myös sen, etteivät muiden saavutukset pelota samalla tavalla kuin avaruusajan alkuaikoina. Silloin Neuvostoliitto joutui muun muassa vakuuttamaan maailmalle, ettei se aikonut esittää aluevaatimuksia Kuusta.


Tavoitteena Kuu ja Mars

Aluevaatimuksista ei puhuta, mutta jokaisen oikean avaruusvallan ohjelmaan kuuluu Kuuhun meno, niin myös Venäjän.

Venäjä aikoo rakentaa miehittämättömiä kuualuksia ja lähettää ne kiertolaiseemme vuoden 2012 paikkeilla. Silloin siellä saattaa jo olla töissä joukko kiinalaisia taikonautteja; yhdysvaltalaiset tullevat paikalle noin 2020.

Malttavatko kosmonautit siis todella ohittaa Kuun ja pyrkiä suoraan Marsiin, minne he joidenkin tietojen mukaan aikovat astua vuonna 2025?

Ehkä saamme vastauksen tähän kysymykseen, kun Roskosmos myöhemmin tänä vuonna julkaisee vuoteen 2040 ulottuvan suunnitelman avaruushankkeistaan. Vielä nyt on tyytyminen nykyiseen ohjelmaan, joka ulottuu vuoteen 2015.

Sen mukaan yksi planeettaluotain, Phobos-Grunt, lähtee matkaan 2009. Muutoin Venäjä keskittyy laukaisuihin, Sojuz-kuljetuksiin ja pariinkymmeneen vaatimattomaan perustutkimushankkeeseen.

SuitSat ei kuitenkaan kuulunut niihin. Se oli lähinnä hauska mainostemppu, joka toteutettiin käyttökelvottomalla avaruuspuvulla.



Palstan pitäjä Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Venäjän avaruusjärjestö Roskosmos: www.federalspace.ru/index.asp?Lang=ENG (venäjäksi, vaikka toisin luvataan)

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.