Neuvostoliitto oli avaruusmahti ja tavan takaa avaruusuutisissa. Sen perillisellä Venäjällä ei tunnu olevan kuin Sojuz, joka ahkeroi Kansainvälisen avaruusaseman liikenteessä. Maa ei kuitenkaan aio jäädä kuljetuspalveluksi. Se suunnittelee suuria.


Sen perillisellä Venäjällä ei tunnu olevan kuin Sojuz, joka ahkeroi
Kansainvälisen avaruusaseman liikenteessä. Maa ei kuitenkaan
aio jäädä kuljetuspalveluksi. Se suunnittelee suuria.




Vuosi sitten kosmonautti Valeri Tokarev ja astronautti Bill McArthur olivat kävelyllä Kansainvälisen avaruusaseman ulkopuolella. Muiden askareidensa ohessa he heittivät menemään venäläisen avaruuspuvun.

Kyse ei ollut avaruuden roskaamisesta, sillä puku oli muunnettu radiosatelliitiksi. Sen piti kiertää muutaman kerran maapallon ympäri, vajota vähitellen alemmaksi ja lopulta palaa poroksi. Näin haluttiin selvittää muun muassa sitä, miten kitka hidastaa menoa avaruudessa. Ehkä tieto joskus auttaisi pelastamaan avaruuden armoille ajautuneen! 

SuitSatiksi nimetty pukusatelliitti oli venäläisten idea. Kekseliästä, mutta ei yhtä hohdokasta avaruustutkimusta kuin itärajan takana harjoitettiin Neuvostoliiton aikana. Joku voisi kysyä, onko naapurin avaruustutkimus tosiaan niin huonossa jamassa, että kosmonauttien puvut joutavat pikkuprojektien osiksi. Ei ole.


Neuvostoliitto teki historiaa

Tasan 50 vuotta sitten neuvostoliittolaiset yllättivät koko maailman lähettämällä avaruuteen Sputnik-satelliitin. Jo samana vuonna he pakkasivat avaruusalukseen Laika-koiran. Pari vuotta myöhemmin he osuivat raketillaan Kuuhun. 1961 he lähettivät avaruuteen miehen ja kahden vuoden kuluttua jo naisenkin.

Lehtien ja television välittämät uutiset Neuvostoliiton avaruusherruudesta pelottivat etenkin yhdysvaltalaisia.

Nämä olisivat todennäköisesti kuolleet joukkopaniikkiin, jos olisivat ymmärtäneet kosmonauttien lentelevän maansa yläpuolella.

Sitten yhdysvaltalaiset sisuuntuivat, ja vuosien 1969-1972 Kuussa käynnit menivätkin heidän poliittisen tahtonsa piikkiin.

Neuvostoliitto puolestaan kunnostautui rakentamalla avaruusasemia. Vuodesta 1973 lähtien kosmonautit matkustivat tiuhaan tahtiin Saljuteille 3, 4, 5, 6 ja 7. Vuonna 1986 käyttöön otettu Mir-asema oli oikea Neuvostoliiton riemuvoitto. Se palveli viisitoista vuotta ja oli lähes koko ajan maailman ainoa avaruusasema.
Mir toimi siis silloinkin, kun Neuvostoliitto vuonna 1991 hajosi ja sen seuraajaksi nousi Venäjä. Hetkeen asemalla olleet kosmonautit eivät tienneet, kuka heidät toimittaa alas - jos kukaan.





Maailman avaruusvallat uskovat nyt yhteistyön siunauksellisuuteen. Ne haluavat karsia päällekkäisyydet laitesuunnittelusta, standardoida tekniset ratkaisut yhteensopiviksi ja toteuttaa tutkimushankkeita porukalla. Suuntaviivat sovittiin toukokuussa neljäntoista* avaruusjärjestön neuvonpidossa.













TAVOITE TOTEUTUS








Australia, Britannia, Etelä-Korea, Eurooppa, Intia, Italia, Japani, Kanada, Kiina, Ranska, Saksa, Ukraina, Venäjä ja Yhdysvallat


, The Framework for Coordination: www.nasa.gov/home/hqnews/2007/may/HQ_07126_Exploration_Framework.html


Venäjä on rakettikuningas

Kosmonautit pääsivät alas, ja Venäjän avaruustutkimus järjestäytyi. Siviiliavaruushallintoa hoitaa nyt Roskosmos (Federalnoe kosmitšeskoe agentstvo rossii), jota me tässä lehdessä olemme kutsuneet napakasti myös Rusaksi järjestön englanninkielisen nimen perusteella (Russian Federal Space Agengy).

Roskosmos ei juuri ole tehnyt avaruustiedettä. Se on rakentanut vain muutaman Aurinkoa ja Maata tutkivan satelliitin. Se ei ole myöskään pyrkinyt muille planeetoille - jollei oteta huomioon jo neuvostoaikana suunniteltua Mars 96 -luotainta. Hanke ei kuitenkaan päässyt alkua pidemmälle, sillä luotain tuhoutui laukaisuvaiheessa.  

Neuvostoliitolta peritty kantorakettikokemus on sen sijaan kovassa käytössä. Viime vuonna peräti 26 avaruusalusta, luotainta ja satelliittia - noin puolet kaikista lennoista - lähetettiin matkaan venäläisellä kantoraketilla. Tämän vuoden ohjelmassa on lähes yhtä monta laukaisua.


Mukana ISS:n rakennustyössä

Kaksi muuta Venäjän avaruusjärjestön työhevosta palvelevat Kansainvälistä avaruusasemaa. Huoltoalus Progress vie sinne ruokaa ja tavaraa, Sojuz-matkustaja-alus lennättää astro- ja kosmonautteja ja nykyään myös avaruusturisteja. Roskosmos haluaisi varata yhden aluksen kolmesta matkustajapaikasta vain turisteille, mutta heitä ei saada joka lennolle, sillä parinkymmenen miljoonan euron lippu kaventaa asiakaskuntaa.

Vaikka Roskosmos on viime aikoina pysynyt uutisten syrjässä nimenomaan avaruusaseman kuljetuspalveluna, se osallistuu myös sen rakentamiseen ja ylläpitoon viiden muun avaruusjärjestön kanssa. Itse asiassa koko ISS:n rakentaminen alkoi venäläisvalmisteisesta moduulista.

ISS on opettanut avaruusvaltioille yhteistyötä, jota ne haluavat jatkaa muussakin avaruustoiminnassa.

Toukokuussa 14 avaruusjärjestöä, joukossa mukana Nasa, Roskosmos ja Esa, kirjasivat yhteiset yleistavoitteensa yhteiseen avaruusstrategiaan.

Kansainvälinen yhteistyö taannee myös sen, etteivät muiden saavutukset pelota samalla tavalla kuin avaruusajan alkuaikoina. Silloin Neuvostoliitto joutui muun muassa vakuuttamaan maailmalle, ettei se aikonut esittää aluevaatimuksia Kuusta.


Tavoitteena Kuu ja Mars

Aluevaatimuksista ei puhuta, mutta jokaisen oikean avaruusvallan ohjelmaan kuuluu Kuuhun meno, niin myös Venäjän.

Venäjä aikoo rakentaa miehittämättömiä kuualuksia ja lähettää ne kiertolaiseemme vuoden 2012 paikkeilla. Silloin siellä saattaa jo olla töissä joukko kiinalaisia taikonautteja; yhdysvaltalaiset tullevat paikalle noin 2020.

Malttavatko kosmonautit siis todella ohittaa Kuun ja pyrkiä suoraan Marsiin, minne he joidenkin tietojen mukaan aikovat astua vuonna 2025?

Ehkä saamme vastauksen tähän kysymykseen, kun Roskosmos myöhemmin tänä vuonna julkaisee vuoteen 2040 ulottuvan suunnitelman avaruushankkeistaan. Vielä nyt on tyytyminen nykyiseen ohjelmaan, joka ulottuu vuoteen 2015.

Sen mukaan yksi planeettaluotain, Phobos-Grunt, lähtee matkaan 2009. Muutoin Venäjä keskittyy laukaisuihin, Sojuz-kuljetuksiin ja pariinkymmeneen vaatimattomaan perustutkimushankkeeseen.

SuitSat ei kuitenkaan kuulunut niihin. Se oli lähinnä hauska mainostemppu, joka toteutettiin käyttökelvottomalla avaruuspuvulla.



Palstan pitäjä Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Venäjän avaruusjärjestö Roskosmos: www.federalspace.ru/index.asp?Lang=ENG (venäjäksi, vaikka toisin luvataan)

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018