Kun yliopistonlehtori Arto Luukkanen 2001 alkoi luennoida Venäjästä, hän huomasi, ettei maasta ollut ajantasaista opetusmateriaalia. Nyt hän on kirjoittanut seitsemän kirjaa – silläkin uhalla, että joutuu pureutumaan asioihin myös historioitsijalle oudolla tapaa: ilman arkiston arkistoa.

Teksti: Jarno Forssell

Kun yliopistonlehtori Arto Luukkanen 2001 alkoi luennoida Venäjästä, hän huomasi, ettei maasta ollut ajantasaista opetusmateriaalia. Nyt hän on kirjoittanut seitsemän kirjaa – silläkin uhalla, että joutuu pureutumaan asioihin myös historioitsijalle oudolla tapaa: ilman arkiston arkistoa.

Helsingin yliopiston Maailman kulttuurien laitoksen käytävää harppoo vastaan touhukas mies. Tummaan pukuun ja huolettomasti kietaistuun solmioon pukeutuneen tutkijan tukka hapsottaa itään ja länteen, mutta hymyilevät silmät katsovat suoraan, kun hän kättelee vieraan tervetulleeksi ja lähtee esittelemään Unioninkadulla sijaitsevaa laitosta, entistä Renvall-instituuttia.Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtorin Arto Luukkasen kierros etenee työhuoneesta toiseen ja päättyy kaikkein pyhimpään, keittiöön. Kaapista löytyy keksejä, ja tohtori laittaa kahvin tippumaan.– Neuvostoliitossa oli yksi paikka, jossa ei ollut tabuja: keittiö. Siellä sai puhua vapaasti, Luukkanen sanoo. Josif Stalinin aikana radion tosin piti olla päällä.Arto Luukkanen on se Venäjän-tutkimuksen ”päivystävä dosentti”, jonka usein näkee televisiouutisissa kommentoimassa itänaapurin asioita, puutulleja, ääri-isänmaallisia mielenosoituksia tai Itämeren kaasuputkea.– Olisi ehkä parasta pistää pussi päähän, jotta kasvot eivät kuluisi. Ehkä pitäisikin, kun ei tämä ulkonäkö enää paras mahdollinen ole, tutkija virnistää. – Toisaalta yhteiskunta on maksanut koulutukseni ja rahoittaa tutkimustani. Mielestäni minulla on velvollisuus olla käytettävissä, jos kommentteja pyydetään.

Venäläinen arvostaa voimaaPyydetään sitten. Yksi Luukkasen tutkimuskohteista, pääministeri Vladimir Putin, vieraili haastattelun alla Helsingissä Itämeri-kokouksessa. Mikä on Venäjän vahvan miehen suhde Suomeen?– Peruspositiivinen. Se johtuu osittain hänen henkilöhistoriastaan. Työläisperheen poikana hän on tottunut siihen, että vain kovat pärjäävät. Se, että Suomi on käynyt sodat ja pystynyt niiden jälkeen rakentamaan hyvinvoinnin, on hänen mielestään merkki voimasta.Luukkanen tietää venäläisten arvostavan ennustettavuutta, rationaalisuutta ja käytännöllisyyttä – vaikka viime aikoina venäläisten oma toiminta on monissa asioissa vaikuttanut kaikkea muuta kuin ennustettavalta. Luukkanen myöntää, että tyyli on ollut ”kovin dynaaminen”, mutta kieltää, että päätöksiä luettaisiin kahvinporoista.– Esimerkiksi puutullien takana on aivan ymmärrettävä patrioottinen ja protektionistinen ajatus. Venäjä haluaa saada länsimaiset yritykset investoimaan teollisuuteen.Asia on tutkijan mukaan kuitenkin jätetty puolitiehen, kun läntisille yrityksille ei ole taattu täyttä omistusoikeutta eikä takuuta raaka-aineen saatavuudesta ja markkinoiden toimivuudesta.

Kirjoitettu sana kiinnostiArto Luukkasen juttuja kuunnellessa ei jää epäselväksi, mistä hän on kotoisin. Puheen nuotti vie kiistatta Savoon, vaikka mies on 25 viime vuotta asunut ensin Helsingissä ja nyttemmin Järvenpäässä.Savonlinnassa varttuneen Luukkasen mukaan pikkukaupunki oli hyvä paikka kasvaa. Parasta olivat järvet ja saaristo, missä Arto kesäisin veneili vanhalla, alun perin tukinuittoon käytetyllä keluveneellä.– Kun veneeseen viritti maston ja purjeen, se kulki myötä- tai sivutuulessa uskomatonta vauhtia. Kahdeksan tuntia saattoi mennä myötäiseen, ja sitten piti soutaa pari päivää takaisin.Luukkasen nuoruudessa elettiin taistolaiskauden loppukahinoita, ja rikkaiden kotien lapset, herrasäippärit, kävivät luokkataistelua. Työläisperheestä tulevaa Artoa politiikka ei kiinnostanut, vaan hän toimi seurakunnan nuorisotyössä.Arto suunnitteli lähtevänsä lukion jälkeen lukemaan oikeustiedettä, joka perustuu ”kirjoitettuun sanaan ja normiin”. Voiton vei lopulta toinen kirjoitettuun sanaan perustuva ala, teologia.– Mietin, että teologina voi aina mietiskellä tärkeitä ja merkityksellisiä asioita, Luukkanen muistelee.Teologian ylioppilaan arvo osoittautui hyödylliseksi saman tien. Vapaaehtoisena armeijaan mennyt Arto pääsi Ilmavoimien teknillisen koulun varusmiespapiksi, vaikkei ollut opiskellut teologiaa päivääkään.

Haaveili näyttelijän urastaOpiskelujen alkuvuosina Arton ensimmäinen mielenkiinnon kohde ei ollut teologia vaan teatteri, Savolaisen osakunnan näytelmäkerho. Parikymppinen nuori mies pääsi jopa näyttelemään nimiroolin Dostojevskin Idiootissa. – Olin innostunut näyttelemisestä, fyysisesti kovassa kunnossa ja egoltani 15-metrinen. Elin jonkinlaista übermensch-aikaa ja yritin todistaa jotakin itselleni, Luukkanen nauraa.Näytteleminen kuitenkin jäi, kun opinnot etenivät graduvaiheeseen. Opinnäyteseminaaria piti uudemman ajan kirkkohistorian professori Eino Murtorinne, jota kiinnostivat Itä-Eurooppa ja sen kirkot. Innostava opetus sai Luukkasen innostumaan aiheesta, ja hän alkoi opiskella Venäjää, monessa mielessä.– Pidän venäläisestä kulttuurista, venäjän kielestä ja venäläisistä ihmisistä. Kyseessä ei ole suuri romanttinen rakkaus, vaan lämmin affektio, kiintymys.Luukkanen pääsi Murtorinteen projektiin tekemään gradua ja sitten lisensiaattityötä, joka käsitteli bolsevikkipuolueen uskontopolitiikkaa V. I. Leninin aikana. Tutkimus oli silti vain kiinnostava sivutyö, sillä Luukkasella oli jo ammatti: hän oli saanut pappisvihkimyksen ja toimi nuorisopastorina Kauniaisissa. Tämän työn hän jätti vasta väiteltyään tohtoriksi ja saatuaan Suomen Akatemian nuoremman tutkijan viran.– Papin työ oli kivaa, ja nuorison kanssa oli hienoa. Kirkon urasta luopuminen tuntui aluksi vaikealta, mutta ajattelin, että kerran se vain kirpaisee. Toimitan kuitenkin edelleen ystävilleni kirkollisia palveluksia pari kertaa vuodessa.

Tutustui borssiin ja sherryynVäitöskirja ja sen jatke, Stalinin ajan uskontopolitiikan tutkimus, veivät Arto Luukkasen sekä itään että länteen.Moskovassa hän penkoi arkistoja kerrallaan kuusi viikkoa, sitten piti käydä kotona tapaamassa vaimoa, aatehistoriaa tutkivaa Tarja-Liisa Luukkasta.– Vaimoni sanoo, että palaan Moskovasta aina laihtuneena. Se johtuu kuitenkin vain paljosta kävelemisestä. Venäläinen keittiö on erittäin hyvä, etenkin keitot. Mikään ei ole niin ihanaa kuin saada kylmässä arkistossa vietetyn päivän jälkeen ravintolassa eteensä kuumaa ja hyvin muhinutta borssikeittoa, Luukkanen kuvailee.Toisenlaiseen herkutteluun hän tutustui 2000-luvun alussa viettäessään vuoden St. Anthony’s Collegessa Oxfordissa. Sinne Luukkasen houkutteli nimekäs Venäjä-ekspertti, professori Robert Service. Vanhempana tutkijana Luukkanen opetti hieman, opiskeli, teki tutkimustyötään ja tietysti osallistui sosiaaliseen elämään. Hän muistelee huvittuneena brittiyliopiston tapoja.– Ensin juodaan viitta päällä sherryä, sitten mennään yläkertaan syömään high table. Sieltä jatketaan dessert roomiin ja lopulta opettajainhuoneeseen viskille – ja sitten ehkä vielä pubiin. Yliopisto on varsinainen nautiskelijoiden klubi.On Oxfordissa tietysti vakavampikin puolensa. Opetus on kallista, mutta rahalle saa myös vastinetta. Professori voi keskittyä muutaman oppilaan ”grillaamiseen”, opiskelijat kirjoittavat paljon esseitä, ja kieltenopetus on todella laadukasta.

Kouluttaa maistereita kentälleArto Luukkanen on toiminut Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtorina vuodesta 2001. Virkaan kuuluu paljon opettamista, mikä sopii Luukkaselle mainiosti.– Tykkään siitä kuin hullu puurosta. Opettaminen on kiehtovaa, mutta tunnen myös riittämättömyyttä. Pystynkö välittämään into¬himoni ja kertomaan asiat niin, että ne menevät perille?Mielenkiintoa opettaja pyrkii herättelemään keskustelevalla otteella, kotitehtävillä, elokuvien analysoinneilla ja nettiaineistolla. Joskus opetus on vielä konkreettisempaa.Luukkasen työhuoneen sivupöydällä on Tähtien sota -elokuvien pahiksen Darth Vaderin rintapatsas. Hahmon päähän on painettu perinteinen kazakstanilainen kalpakki. Hattu on matkamuisto viimevuotiselta Kazakstanin-matkalta, jonka Luukkanen teki opiskelijoidensa kanssa.– En tiedä, mikä olisi motivoivampaa uuden sukupolven tutkijoiden koulutusta.Luukkasen tavoitteena on koulia opiskelijoista ”kenttäkelpoisia” Itä-Euroopan asiantuntijoita, joista on hyötyä myös yrityksille. Maistereiden pitää hallita tieteenalansa, puhua sujuvasti venäjää ja liikkua alueella kuin missä tahansa liiketoimintaympäristössä. – Tällaisia ihmisiä me tarvitsemme – emme nelikenttäkeisareita, jotka ovat analysoineet Venäjän tunnistamattomaksi, Luukkanen tuhahtaa.

Kuvaa oman ajan VenäjääAloittaessaan opetusvirassa Luukkanen havaitsi, ettei Venäjästä ja sen historiasta ollut ajantasaisia suomenkielisiä yleisesityksiä. Hän päätti korjata asian. Jo 2001 ilmestyi Hajoaako Venäjä? Venäjän valtiollisuuden kehitys 862–2000. Nyt Luukkanen on julkaissut jo seitsemän kirjaa, joista peräti kolme ilmestyi viime vuonna.Luukkanen vertaa tuotteliaisuuttaan pajatson pelaamiseen. Tutkijana hän voi tehdä valmistavaa työtä moneen projektiin, tavallaan täyttää pajatson eturessua. Jossakin vaiheessa se täyttyy, ja potti laukeaa. Kaikki eivät ole pitäneet Luukkasen otteesta. Esimerkiksi toissa vuonna Venäjän-tutkija, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen kritisoi Luukkasen Projekti Putin -kirjaa sanomalehtien referaatiksi.– Kateellista jupinaa, Luukkanen kuittaa, mutta myöntää, että oman ajan historiassa on haasteensa. Arkistolähteiden puuttuessa on turvauduttava muun muassa lehtiin. Luukkasen mukaan niissä kaikuu kuitenkin autenttinen Venäjän ääni.– Poliittisen historian tutkijan on parhaansa mukaan yritettävä analysoida lähihistoriaa, jotta voisi sanoa jotakin nykypäivästä. Silloin on tultava niin lähelle, että hirvittää.

Kaipaa kansainvälisiä teemojaArto Luukkanen pitää suurena tragediana, että suomalaisessa Venäjän-tutkimuksessa on ollut ammottava aukko toisen maailmansodan jälkeen. Hänen opiskeluaikanaan alalla vaikutti vain muutamia mohikaaneja, kuten professorit Osmo Jussila ja Timo Vihavainen. Nyt tutkijoita on alkanut tulla, mutta jotakin puuttuu.– Se on se raketin viimeinen vaihe, joka nostaisi tutkimuksen kansainväliselle tasolle. Meidän pitäisi tutkia paitsi itseämme kiinnostavia asioita myös teemoja, joihin kohdistuu kansainvälistä mielenkiintoa.Luukkanen itse on laventamassa tutkimustaan Venäjältä muille entisen Neuvostoliiton alueille. Valko-Venäjästä hän kirjoitti viime vuonna, Kazakstan on vuorossa tänä vuonna, ja ensi vuoden kalenterissa on seminaari Kaukasiasta. Suunnitteilla on myös paluu perinteisempään historiaan ja arkistolähteiden pariin. Luukkasen hyllyssä odottaa aineisto neuvostokansalaisten mielialoista 1920- ja 1930-luvulla.– Pitäisi vain löytää aikaa.Tutkijan ajalle löytyy ottajia, mutta varmasti sitä järjestyy aina yhdelle asialle: Karstulassa sijaitsevalle datšalle, kesäasunnolle, jonka tiluksilla kasvaa 50 marjapensasta ja puoli hehtaaria perunaa. – Puutarhanhoito on metafora elämästä. Rikkaruohoja täytyy kitkeä, hyötykasveja kastella, työtä tehdä, ja kovan työn jälkeen otsasi hiessä pitää sinun leipäsi, porkkanasi tai perunasi syömän. Loppujen lopuksi Luoja antaa kasvun – mutta mikään ei ole niin hyvää kuin omasta maasta nostettu pottu.

Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Arto LuukkanenIkä: 45Arvo: Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtori,  Venäjän historian ja kirkkohistorian dosenttiYliopisto: Helsingin yliopistoLaitos: Maailman kulttuurien laitosTutkimusala: Venäjän poliittinen kulttuuri- ja uskontohistoriaHarrastukset: perunankasvatus, hirvenmetsästys

Etappeja1964 syntyy Savonlinnassa.1983 kirjoittaa ylioppilaaksi.1984 aloittaa teologian opinnot Helsingin yliopistossa.1987 esittää ruhtinas Myškiniä osakunnan näytelmäkerhon Idiootissa.1988 valmistuu teologian maisteriksi ja saa pappisvihkimyksen.1994 väittelee teologian tohtoriksi.1995 jättää pastorinvirkansa Kauniaisissa.1999 vierailee vanhempana tutkijana St. Anthony’s Collegessa Oxfordissa.2001 aloittaa yliopistonlehtorina. Julkaisee ensimmäisen Venäjä-kirjansa Hajoaako Venäjä?2004 julkaisee kirjan Neuvostojen maa.2008 julkaisee kirjat Georgian sota ja Projekti Putin.2009 julkaisee kolme kirjaa Venäjästä: Muutosten Venäjä, Kuka omistaa Venäjän? ja Tuntematon Valko-Venäjä.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018