Venetsiaa ovat vainonneet viholliset. Sitä on syövyttänyt suloinen joutilaisuus. Sen perustukset ovat olleet pettää. Nyt se uhkaa autioitua ja hukkua. Kuten aina hädän hetkellä kaupunki on terästäytynyt taisteluun


Sen perustukset ovat olleet pettää. Nyt se uhkaa autioitua ja hukkua.
Kuten aina hädän hetkellä kaupunki on terästäytynyt taisteluun.




Hätkähdin haaveistani. Pikkutyttö vilisti polviani hipoen yli Campo San Silvestron toriaukion karkuun toista samankokoista. Molemmilla oli skottiruutuinen puolihame, valkoinen paita, villanuttu ja kiiltävät kengät - huoliteltu ja tyylikäs asu niin kuin venetsialaisilla aina. Nauru kimpoili talojen seinistä ja vinoon painuneesta laattakiveyksestä.

Olisi pitänyt salamannopeasti kaivaa kamera esiin. Näky oli huomattavasti harvinaisempi kuin gondolit tai Tintoretton maalaukset. Venetsian historiallisessa keskustassa, Centro Storicossa, asuu enää kaksituhatta alle viisivuotiasta lasta. Viime huhtikuussa täällä sulkeutui viimeinen lastentarha. Siitä tuli Venetsian 231. hotelli.


Väki muuttaa terrafermaan

Venetsian virallinen väkiluku on 270 000, mutta tästä joukosta vain 60 000 asuu mielikuviemme Venetsiassa: kanavien, kaarisiltojen ja palatsien satukaupungissa, joka kelluu 118 pikkusaaren päällä keskellä laajaa laguunia.
Heidän lisäkseen noin 30 000 sinnittelee muilla laguunin saarilla. Loput ovat paenneet terrafermaan, mannermaalle, joka alkaa Venetsiaa mantereeseen yhdistävän kilometrien siltakannaksen takana. Siellä sijaitsevat Mestre ja Marghera, nykyaikaiset asuinalueet, missä elämä on helpompaa kuin autottomassa, rappeutuvassa ja mereen vajoavassa Venetsiassa.

Toriaukion tytöt olivat autuaan tietämättömiä ainutlaatuisuudestaan. He nauttivat tilan tunnusta torilla, joka näin talviaikaan oli kerrankin tyhjä turisteista. Hetken päästä tarjosin apua heidän äidilleen. Tytöt lastenrattaisiin istutettuaan hän ryhtyi ponnistelemaan tuplataakkoineen yli pikkusillan.

- Grazie signor, mutta tämä pitää osata itse, jos täällä aikoo asua, hän torjui hymyillen. Moni muu ei enää aio.


Palvelut seuraavat perässä

Maailman tunnetuin kanavakaupunki tekee kuolemaa, jos ennusteita on uskominen. Vaikka vedenpinnan nousu ei tekisikään asumista mahdottomaksi, loputkin kaupunkilaiset hylkäävät kotinsa, sillä heidän rahansa ja voimavaransa eivät riitä elämiseen jatkuvasti kallistuvassa kaupungissa.

Joka vuosi noin 2 000 venetsialaista äänestää jaloillaan. Suurin osa lähtijöistä on lapsiperheitä. Vanhemmat ovat parhaassa työ­iässä, mutta heillä ei ole varaa jäädä: Centro Storicon alueella sadan neliömetrin huoneiston myyntihinta on 750 000 euroa, kuukausivuokra 3 000 euroa, yli kaksi kertaa enemmän kuin mantereella.

Kun väki vähenee, palvelut pakenevat. Menetettyjen leipomoiden, apteekkien ja koulujen tilalle tulevat turisteille suunnatut kalliit ravintolat, Kaukoidässä tai Itä-Euroopassa tehtyä "aitoa" Muranon lasia, Buranon pitsiä tai karnevaalinaamioi¬ta myyvät putiikit, huippumuotia tarjoavat liikkeet ja hotelleiksi tai viikkovuokrahuoneistoiksi muutetut palatsit. Niillä tavallinen kaupunkilainen ei tee mitään. Hän lähtee.


Kaupunki muuttuu museoksi

Jos muuttotappio jatkuu nykyvauhtia, Venetsia on tyhjä asukkaistaan vuonna 2030.

Tyhjilleen se ei silti jää. Turistien määrä on paisunut 15-18 miljoonaan vuodessa, ja sen ennustetaan kaksinkertaistuvan 20 vuoden kuluessa.

Kohta turisteja on enemmän kuin kaupunkilaisia. Kun heistä neljä viidestä käy kaupungissa vain päivän vierailulla, Venetsia on pian menetetty. Kun turistien määrä ylittää asukasluvun, ei voi enää puhua normaalista kaupungista, varoittaa Ohion osavaltionyliopiston professori Robert Davis, joka on kirjoittanut Venetsian tulevaisuutta kriittisesti arvioivan kirjan Venice: The Tourist Maze.

Jos turistimäärät kasvavat samaa vauhtia kuin väki vähenee, Venetsia voi todella muuttua ulkomuseoksi, jossa ei asu kukaan ja jonne pääsystä joutuu maksamaan. Portit avataan aamuisin ja suljetaan iltaisin, niin kuin Gizan pyramideilla. Silloin Venetsia on kuin pinnalla pysynyt satujen Atlantis.

Talvi-iltana synkän kuolinleikin voi jo aistia. Kun katselin vuokratun palazzohuoneistomme ikkunoista Canal Grandelle, ikiaikaiselle valtaväylälle, Venetsia vaikutti melkein aavekaupungilta.

Päivän hyörinä oli tauonnut. Turistiryhmät olivat tehneet gondoliajelunsa ja turistikaupat sulkeneet ovensa. Rahtiveneet olivat kuljettaneet vihannes- ja kalalastinsa, postit ja muuttokuormat ja vesibussit päättäneet ajonsa. Torit olivat typötyhjiä, ja suuri kanaali lainehti tummanpuhuvana. Vain ani harvojen rakennusten kaari-ikkunoista heijastui valoa vedenpintaan. 


Tarina alkoi uhan alla

Rooma on ikuinen - entä Venetsia? Tuskin senkään aika on ohi. Mustanpuhuvat ennustukset Venetsian autioitumisesta ja katoamisesta meren syvyyksiin ovat nykyajan taruja. Ne kuuluvat perivenetsialaiseen tapaan harjoittaa synkänmakeaa itseruoskintaa.

Venetsia on koko puolentoistatuhannen vuoden olemassaolonsa ajan ollut uhattuna ja selvinnyt aina - joskin välillä nipin napin. Kaupungin historia on pitkä sarja uutteruutta, kekseliäisyyttä ja kykyä valita epäedullisista vaihtoehdoista parhaat.

Rooman imperiumin kuolinkamppailun aikoina 400-luvulla Venetiana tunnetun alueen asukkaat pakenivat laguunin rämeiden, särkkien ja saarien suojaan kansainvaellusten kuohuntaa.

Vuonna 697 pienet saariyhdyskunnat päätyivät valitsemaan yhteisen hallitsijan torjuakseen paremmin ulkopuolisia uhkia. Kun vaaliruhtinaat ottivat yhden nyky-Venetsian saarista hallintopaikakseen, yhteisö alkoi kasvaa. Entisestään se laajeni 800-luvulla, kun kaksi kauppiasta salakuljetti apostoli Markuksen jäännökset Egyptin Aleksandriasta. Säilytyspaikaksi rakennettiin Pyhän Markuksen kirkko, nykyinen Venetsian keskus.


Nousi Välimeren herraksi

Venetsiasta tuli kaupunkitasavalta ja meri- ja kauppamahti. Suuruuden päivinään 1300-luvulta 1500-luvulle La Serenissima, ’Kunnianarvoisa’, oli rikkain valtio Välimerellä.

Tasavallan voima piili demokraattisessa hallintomuodossa, joka muualla oli lähes tuntematon. Päätökset tehtiin yhdessä äänestämällä. Kansalaisten valitsemat hallintoelimet äänestivät johtajat, doget, virkaansa määräajaksi ja valvoivat heidän toimiaan. Ne saattoivat myös tylysti erottaa dogen kesken kauttaan.

Demokratian avulla Venetsia selvisi rutosta, joka rajusti verotti Euroopan väkilukua. Demokratian avulla se torjui Genovan ja turkkilaisten hyökkäykset. Vain geopolitiikalle ja sisäiselle rappiolle Venetsia ei mahtanut mitään.

1500-luvulla löytöretket siirsivät kansainvälisen kaupan painopisteen Välimereltä Intiaan ja Amerikkaan. Pankkiirit tekivät konkursseja, alamäki alkoi. Elostelu, uhkapeli ja suloinen joutilaisuus, dolce far niente, syövyttivät tasavallan ydintä.

Tiensä päähän La Serenissima tuli 1797, kun Napoleon valtasi sen. Hänen kukistuttuaan Venetsian anasti Itävalta. Vuonna 1866 Itävallan hävittyä sodan Preussille venetsialaiset päättivät kansanäänestyksellä liittyä Italiaan.


Valoa näkyvissä

Venetsialaisten sinnikkyys ei ole hävinnyt minnekään. Monesti koeteltu sekoitus itsepintaista vanhoillisuutta, kotipaikkaylpeyttä, ovelaa liikemiesälyä ja ennakkoluulottomuutta näyttää nytkin terästäytyvän ja pysäyttävän kuolinkellot.

Kun lähestyin yhtä San Polon kaupunginosan pientä toriaukiota, keskustelun sorina ja viinilasien kilahtelu kuuluivat kauas kulman taakse. Himmeästi valaistu campo oli täynnä väkeä, nuoria ja vanhoja. Tupakoijat puhaltelivat baarien edustoilla savupilviä, jotka sekoittuivat hengityksen huuruun. Venetsia elää sittenkin!

Arviot seuraavan vuosikymme¬nen muuttotappiosta ovat laskeneet 20 000:sta 8000:een. Ja jos monet lähtevätkin, tilalle tulee uusia, muistuttaa kreivi, arkkitehti ja populaarihistorioitsija Francesco da Mosto. Vanhaan Venetsiaan on asettunut jo kolmetuhatta varakasta ulkomaalaista, eikä da Mosto näe heitä uhkana vaan mahdollisuutena: "He muodostavat vähitellen uuden venetsialaisten rodun, joka rakastaa Venetsiaa omalla tavallaan yhtä paljon kuin me", hän kirjoittaa kirjassaan Francesco’s Venice.

Rikkaat eivät tietenkään yksin riitä. Jos keskiluokka häviää, kaupungin sosiaalinen rakenne luhistuu. Paras tapa rohkaista tavallisia tulokkaita ovat kohtuuhintaiset asunnot.

Venetsia on Unescon maailmanperintökohde, eikä sen arvorakennuksia saa purkaa, mutta kunnostaa niitä voi. Kaupunki on vastikään ryhtynyt korjaamaan omistamiaan ja ostamiaan rappiopalatseja nykymukavuuksin varustetuiksi asunnoiksi. Ensiasunnon ostajat saavat tukea jopa kolme neljäsosaa ostohinnasta. Tuki- ja rakennustoimet kattavat toistaiseksi vain pienen osan tarpeesta, mutta avaus on tehty.


Uusi veturi tieteestä

Myös työpaikkojen luonti on käynnistynyt. Venetsia on elänyt turismista, mutta nyt se haluaa olla muutakin kuin matkailukaupunki. Sitä markkinoidaan keskuksena, jonne kansainvälisten tiede- ja kulttuurijärjestöjen toivotaan sijoittavan toimintojaan ja keskittävän tapahtumiaan.

Kaupungissa toimii jo arkkitehtuurin yliopisto, hydrologian tutkimuslaitos, Unescon tieteen ja teknologian Euroopan-aluetoimisto ja taidekäsityöläisten koulutuskeskus. Merenkulkuteknologian tutkimus- ja kehityslaitos aloittaa Arsenalessa, joka Venetsian suuruusaikana oli Euroopan laivanrakennusalan ehdoton keskus.

Vetovoimaisen kuvataidebiennaalin ja kansainvälisen filmifestivaalin rinnalle kerätään uusia tapahtumia. Kuuluisat naamiokarnevaalit on nekin 70 vuoden tauon jälkeen herätetty henkiin.

Lopulta kaikki riippuu kuitenkin luonnosta. Sen nostattamille uhkille on tehtävä jotakin, jos Venetsia ja sen kulttuuriperintö halutaan säästää.


Perustus kiusannut pitkään

Venetsian historia on ollut jatkuvaa rakennusteknistä kamppailua pinnalla pysymiseksi. Kaupunki rakennettiin miljoonien tammesta, lepästä ja lehtikuusesta veistettyjen paalujen varaan. Saaret liitettiin toisiinsa sadoilla silloilla, ja niiden väliin jätettiin 160 kanavaa "kaduiksi". Ikävä kyllä perustukset seisovat mudassa, joka pettää - eikä tilannetta helpota se, että niiden varassa on nykyään 30 000 rakennusta.

Kaupunki alkoi painua mutaan jo satoja vuosia sitten, kun Italian suurimman joen Pon uoma ohjattiin virtaamaan Venetsian ohi, etteivät Canal Grande ja elintärkeä sota- ja kauppa-alustelakka Arsenale liejuuntuisi. Kun jokiliejua ei enää virrannut pönkittämään perustuksia, vajoaminen käynnistyi.

1700-luvulla eläneen venetsialaistaiteilijan Canaletton maalaukset osoittavat, että vesi ulottuu nyt 80 senttimetriä korkeammalle kuin 200 vuotta sitten. Palatsien tammiovilta kanaalille johtavien marmoriportaikkojen alimmat askelmat ovat pysyvästi veden alla, vihertävää leväpartaa keräten.


Tulvat käyneet pahemmiksi

Toinen riesa halki historian ovat olleet tulvat. Ensimmäiset kirjalliset maininnat niistä ovat vuodelta 589. Todellinen uhka niistä on kuitenkin tullut sadan viime vuoden aikana.

1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kaupungin sydän Pyhän Markuksen tori peittyi tulvaveteen kymmenen kertaa vuodessa. 1980-luvulla vesi ylti siellä polvia ylemmäksi 40 kertaa vuodessa, nykyään jo yli 60 kertaa. Puiset jalankulkusillat, passerellat, ilmestyvät kaduille jo lokakuussa, ja kahluukausi jatkuu huhtikuuhun asti.

Acqua alta, tulva, käynnisti myös Venetsian nykyisen joukkopaon 3. marraskuuta 1966. Tuolloin rajumyrskyn kiihdyttämä vuorovesitulva huuhteli Venetsian alleen. Vesi nousi lähes kaksi metriä normaalitasoltaan ja pysyi korkealla melkein vuorokauden tavanomaisen kuuden tunnin vuoksen sijaan.

Suurtulva tuhosi yli 15 000 ensimmäisen kerroksen asuntoa pysyvästi, aiheutti raskaita tuhoja korvaamattomille taideaarteille ja sai venetsialaisten uskon järkkymään. Tämän tulvan jälkeen asukasluku on puolittunut.

Toisaalta tulva sai myös Unescon ja muun kansainvälisen yhteisön ryhtymään pelastustoimiin. Ensimmäiset tulokset niistä vihjaavat, että Venetsia voi yhä nousta aallonpohjastaan.


Vajoaminen lähes pysähtynyt

Perustusten painuminen on melkein pysähtynyt sen jälkeen kun kaupunki 1960-luvun lopussa kielsi pohjaveden pumppaamisen. Venetsia vajoaa enää 1,6-2,3 millimetriä vuodessa suhteessa merenpintaan, laskee kaupungin merentutkimusinstituutin valtameritutkija, tohtori Roberto Frassetto.

Perustustukkien lahoamista on ryhdytty hidastamaan Göteborgin yliopiston professorin, "rakennusbiologi" Allan Jerbon kehittämällä menetelmällä. Paaluihin ruiskutetaan kemikaalia, joka tappaa mikrobeja.

Myös kaupunkilaiset ovat tehneet mitä voivat. Katukiveyksiä ja -reunuksia on korotettu tulvaesteiksi, sähkökeskuskaapit on nostettu ylemmäksi. Talojen perustuksia on korjattu ja vahvistettu, eikä yksikään järkevä venetsialainen jätä mitään arvokasta pohjakerrokseen tai yritä asua siellä.

Pysyviä ratkaisuja nuo eivät ole. Avainasemassa on tulvien hillitseminen.


Myrskyt iskevät suoraan

Tulvien syy on hyvin tiedossa. Venetsia sijaitsee pari metriä syvässä laguunissa, jonka erottaa Adrianmerestä kolmen salmen puhkaisema hiekkakannas. Alun perin laguunissa oli laajoja rämeitä, jotka tehokkaasti hidastivat ja pehmensivät jyrkkiä vuorovesivaihteluja, mutta rakentaminen ja saastuminen ovat kutistaneet suot neljännekseen entisestään.

Laguuni on muuttunut avovedeksi, joka päästää Adrianmeren myrskyt suoraan kohti kaupunkia ja antaa ulapalta kiiruhtaville aalloille tilaa kehittyä korkeiksi ja tuhoisiksi.


Mooseksen porteilla lisäaikaa

Juuri nyt osaratkaisua toivotaan tulvaporteista, joita Roberto Frassetto ehdotti jo 1970-luvulla.

Laguunin kolmelle suuaukolle on päätetty rakentaa 80 vedellä täytettyä teräsporttia, joista kukin painaa noin 300 tonnia. Kun portteja ei tarvita, ne pysyvät merenpohjassa. Kun nousuvesi uhkaa kaupunkia, paineilma tyhjentää ne ja ne nousevat puolessa tunnissa 2,5 metriä merenpinnan keskikorkeuden yläpuolelle.

Viisi miljardia euroa maksavaa hanketta kutsutaan Mooseksen porteiksi lyhenteensä Mosen (Modulo Sperimentale Elettromeccanico) mukaan. Jos projektin aikataulu pitää, tulvaportit valmistuvat vuonna 2010.
Yksin ne eivät riitä pelastamaan Venetsiaa, mutta niillä Venetsia - taas kerran - ostaa aikaa miettiä uusia siirtoja, kuten sitä, miten laguuni kunnostetaan takaisin suojaavaksi suoksi.


Hannu Pesonen on ulkomaanaiheisiin erikoistunut vapaa toimittaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018