Sosiaalinen media on muuttanut myös aikuisten arkea, mutta nuorilta edelläkävijöiltä heihin ei ole tarttunut juuri muuta kuin leikkimieltä.





Sosiaalinen media on parissa vuodessa noussut yhdeksi verkkomaailman käytetyimmistä palveluista - jopa ohi sähköpostin. Suosituimmalla yhteisöllä Facebookilla on maailmanlaajuisesti yli 200 miljoonaa aktiivista käyttäjää, ja Suomessa miljoonan raja meni rikki vuoden alussa.

- Lapset ovat opettaneet sosiaalisen median käytön vanhemmilleen. Tiedän perheitä, joissa Facebookin välityksellä tiedotetaan isovanhemmille lastenlasten ensimmäiset hampaat ja muut tärkeät uutiset, sanoo digitaalista kulttuuria tutkiva filosofian tohtori Ulla Heinonen.


Aikuiset esiintyvät itsenään

Sähköisestä yhteisöllisyydestä Turun yliopistossa viime vuonna väitellyt Heinonen on tutkinut verkkoelämää vuodesta 2003. Tänä aikana yhteisöjen määrä on kasvanut selvästi ja ihmisten tapa toimia niissä muuttunut.

- Vielä kuusi vuotta sitten kukaan tervejärkinen ihminen ei laittanut verkkoon omaa nimeään ja kasvojaan. Jos nyt et ole verkossa omalla profiilikuvallasi, kukaan ei vastaa ystäväkutsuusi. Heinonen sanoo.

Avoimuus on suurinta aikuisten suosimilla sivustoilla. Nuoret käyttävät edelleen nimimerkkejä, ja profiilikuvissaan he pyrkivät tyylittelevään, jopa taiteelliseen vaikutelmaan.

- Tässä menee jako teknologiasukupolven eli nuorison ja meidän keski-ikäisten välillä. Meidät on kasvatettu olemaan ottamatta namuja vierailta sediltä ja välttämään pimeitä katuja, mutta ei varomaan verkossa. Oman henkilöllisyyden esille panoa ei koeta uhkaksi.


Kommentteja satelee harvakseltaan

Aikuisten ja nuorten verkkokäyttäytymisessä on muitakin eroja. Aikuiset arvostavat tuttuutta. Naamakirjaankin he kokoavat oman porukkansa entuudestaan tutuista ihmisistä, kun taas nuorten suosimissa yhteisöissä, vaikkapa Habbo Hotelissa, solmitaan paljon uusia ihmissuhteita.

Heinosen mukaan nuorten netinkäytölle on ominaista poukkoilu yhteisöjen välillä. Tietokoneella istuvat nuoret seuraavat samaan aikaan sujuvasti pelisivua, seurustelusivua, Irc-Galleriaa ja Messengeriä. Ja silloin, kun he eivät ole koneen ääressä, heillä on kädessään nettiyhteydellä varustettu puhelin.

- Ajankuva on, että pitää olla koko ajan verkossa tavoitettavissa, tutkija sanoo.

Aikuisista näin toimivat vain harvat suurkuluttajat. Useimmat Facebookin käyttäjät päivittävät tilansa muutaman päivän tai viikon välein ja kommentoivat vain harvojen ystäviensä tekemisiä. Kyse on passiivisesta yhteisöllisyydestä, joka ei velvoita mihinkään.

Nuorille tyypillistä on ollut myös hulluttelu, mutta nyt aikuisetkin ovat oppineet sen.

- Olisiko kukaan 1970-luvulla tehnyt sellaisia persoonallisuustestejä kuin "Millainen muki olisit"? Netissä leikkiminen on nopeaa, helppoa ja ilmaista. Eikä itseään tarvitse tehdä naurunalaiseksi, sillä testit voi pitää itsen ja koneen välisinä.


Verkoton jäämässä ajastaan

Vielä joitakin vuosia sitten verkkoyhteisöissä roikkuvia pidettiin sosiaalisesti rajoittuneina ressukoina, joilla ei ollut oikeaa elämää. Onko tilanne nyt kääntynyt päälaelleen: pitääkö olla verkossa ollakseen sosiaalisesti hengissä?

- Ei välttämättä. Voihan ihmisellä on verkon ulkopuolella niin paljon sosiaalisia suhteita, ettei hänellä ei ole aikaa netille.

Heinonen kuitenkin myöntää, että se, joka ei ole koskaan käynyt katsomassakaan, mistä verkkoyhteisöissä on kyse, on jäämässä ajastaan jälkeen. Nettiyhteisöt kun ovat tämän ajan viestintävälineitä - aivan kuten radio ja televisio.


Säästää aikaa ja vaivaa työssä

Erityisen tärkeitä nettiyhteisöt ovat tutkijan mukaan työelämässä, jossa moni asia järjestyy niiden kautta nopeammin ja ketterämmin kuin muutoin. Tämänkin haastattelun yhteydenpitoa hoidettiin Facebookin avulla.

- Työyhteisössäni on tutkijoita viidestä yliopistosta, ja olen verkottunut lähes kaikkien kanssa Facebookin välityksellä. LinkedIn-verkoston kautta taas on tietääkseni rekrytoitu useampia hyviä työntekijöitä. Näin ei ole tarvinnut käynnistää laajaa ja kallista hakuprosessia, Heinonen kuvailee.

Tutkija kuitenkin ymmärtää päätöksiä, joilla työnantajat ovat rajoittaneet työntekijöidensä pääsyä joihinkin nettipalveluihin.

- Mitä tahansa välinettä voi käyttää väärin. Esimerkiksi Facebook tarjoaa tuhat ja sata mahdollisuutta tehdä päivän aikana kaikkea muuta kuin töitä.

Kuinka moni muuta tekee, ei tiedetä, sillä asiaa ei ole tutkittu, mutta mututuntumalla Ulla Heinonen arvelee, että juuri nyt harvalla on aikaa roikkua hupimielessä missään netissä.


Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Valoa kansalle


Alkukesä on valon juhlaa. Aurinko käy vain hätäisesti horisontin alapuolella ja ponkaisee jälleen taivaalle helottamaan. Entisaikaan kesäauringon huikaisevaa säteilyä hyödynnettiin kankaiden valkaisemisessa. Valkeat lakanat taitavat olla jo katoavaa kansanperinnettä, mutta jos talosta sellaisia löytyy, niitä kannattaa juuri nyt kuivatella auringon paisteessa.

Valo ja valkea kuuluvat niin luontevasti yhteen, että myös sanat tekee mieli yhdistää. Ilmeisesti ne ovatkin samaa juurta, vaikka yhdistäminen vaatii vähän äännehistoriallista mielikuvitusta. Valkeus voi tarkoittaa valkoisuutta, valoisuutta ja valoa. Vanhojen Raamattujen luomiskertomuksessa tulee valkeus, nykysuomennoksessa valo.


Alkukesän aurinko kärventää kuin tuli. Tuli polttaa ja valaisee samalla kertaa. Suomen länsimurteissa valkea merkitseekin tulta tai salamaa. Kulovalkeasta puhutaan myös yleiskielessä, kun tarkoitetaan rutikuivassa pintakasvillisuudessa leviävää tulipaloa.

Valon yhteyteen kuuluu myös valistaminen. Nykyään se tarkoittaa hengen valon eli tiedon ja ymmärryksen lisäämistä, mutta alkuaan se on merkinnyt valaisemista. Uskonnollinen kieli tarjoaa tästäkin esimerkin: valista kasvosi meille. Uusissa teksteissä monet vanhat valistukset on korvattu valolla tai valaisemisella.


Kihdin tai reumakipujen kansanomainen nimitys on luuvalo. Kuinkahan moni minun lisäkseni onkaan tähän sanaan törmätessään kuvitellut fosforinhohtoista luurankoa!

Tämä valo ei kuitenkaan liity valaisemiseen vaan ilmeisesti valua-verbiin. Yhteys on sama kuin kreikan sanassa rheuma, joka sananmukaisesti merkitsee virtausta: kipu valuu paikasta toiseen.

Toisen selityksen mukaan tuskaa merkitsevä valo olisi samaa juurta kuin ruotsin kval.

Oli miten hyvänsä, alkukesän kunniaksi voi kerätä kimpun luuvaloheiniä. Näin on kansa nimittänyt niittyleinikkiä ja vanamoa, joita on käytetty luuvalon lääkintään. Samaan tarkoitukseen kelpasivat myös kannusruoho, isotalvikki ja vilukko, mutta niitä täytyy odottaa pitemmälle kesään.


Kaisa Häkkinen
Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018