Tietokoneiden laskentavoiman yhdistäviä hilaverkkoja eli gridiä tutkiva Mikko Pitkänen uskoo, että nuorella tieteenalalla yksittäiset tutkijatkin voivat vielä tehdä suuria löytöjä.




 TEKSTI: Jarno Forssell

Tietokoneiden laskentavoiman yhdistäviä hilaverkkoja eli gridiä tutkiva Mikko Pitkänen uskoo, että nuorella tieteenalalla yksittäiset tutkijatkin voivat vielä tehdä suuria löytöjä.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2005



Huoneen ikkunasta näkyy Kehä ykkönen, ja auringon peittää Espoon Otaniemen vesitorni, mutta maisema ei haittaa huoneen asukasta, joka hurisee lattialla. Kapean metallisen vaatekaapin näköisellä korkealla tietokoneklusterilla on ovet auki maailmaan.

Parinkymmenen metrin päässä omassa työhuoneessaan tutkija Mikko Pitkänen näyttää valvontamonitorin ruudulta, millaisessa kaveripiirissä Fysiikan tutkimuslaitoksen klusteri liikkuu. Nyt näytössä näkyy pohjoismaisen Nordugridin verkko: kymmeniä yliopistojen ja tutkimuslaitosten tietokoneita eri puolilla Eurooppaa.


- Laskentaklustereita on eri yliopistojen tiloissa paljon. Jos käytämme koneemme resursseista itse esimerkiksi 40 prosenttia päivässä, aivan hyvin joku muu voi hyödyntää jäljelle jäävän 60 prosenttia. Vastaavasti me voimme tarvittaessa käyttää muiden resursseja, Pitkänen selittää.

Tietoverkkojen tutkijat ovat puurtaneet tällaisten hilaverkkojen eli gridin parissa jo viitisen vuotta, koska niillä voidaan suorittaa erityisen vaativia laskutehtäviä ja myös varastoida tietoa turvallisesti.

Omassa maanosassamme tutkimusta johtaa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cern. Se toivoo saavansa hilaverkoista työkalun, jolla voi käsitellä tulevasta LHC-iukkaskiihdyttimestä saatavaa valtavaa tietomassaa (ks. Grid mullistaa tietoliikenteen, Tiede 6/02, s. 14). - Vielä nykyisillä tekniikoilla pelkästään sen tiedon varastointi olisi mahdotonta, keskitetystä laskennasta puhumattakaan, Pitkänen sanoo.

Etsii tietokoneille yhteistä kieltä

Suomessa Cern-koordinaatiota ja sen myötä hilaverkkotutkimusta hoitaa Pitkäsen työnantaja Helsinki Institute of Physics, tuttavallisesti HIP. Sen teknologiaohjelmassa työskentelee viisitoista tutkijaa, puolet Sveitsin Genevessä, puolet täällä Otaniemessä. Kansainväliseen työryhmään kuuluu suomalaisten lisäksi myös kanadalaisia ja yksi kiinalainen.

Mikko Pitkäsen erityisenä tutkimusaiheena on suurten tietomassojen siirto ja varastointi hilaverkoissa. Tavoitteena on kehittää väliohjelmistoja, jotka hoitavat erilaisten tietokoneiden välistä kommunikaatiota.


-Tavallaan on kyse tietokoneiden yhteisen kielen löytämisestä. Yritämme tehdä verkon laskentainfrastruktuuriin sopivia ohjelmia, jotka käyttävät jo olemassa olevia ohjelmia mahdollisimman tehokkaasti ja sen lisäksi tekevät temppuja, joita muut ohjelmat eivät tee.

Rooman-kokouksessa juniorina

Työkiireet yhdistyvät vielä tämän vuoden ajan opiskelukiireisiin, sillä viime vuonna Teknillisessä korkeakoulussa valmistuneen diplomityönsä jälkeen Pitkänen tähtää nyt tohtorin tutkintoon.

- Jatko-opinnot vievät tänä keväänä puolet ajastani. Osa harjoitustöistä on tosin räätälöity työhön liittyviksi, joten ne nivoutuvat mukavasti yhteen. Kummallakin saralla olisi tehtävää niin paljon kuin vain ehtisi tehdä. Kaikkea ei kuitenkaan ennätä.

24-vuotiaalla Pitkäsellä ei oikeastaan pitäisi olla hirveää hoppua. Hän kertoo edellisviikon maailmanlaajuisesta Rooman-kokouksesta, jossa alan tutkijat käsittelivät hilaverkkojen yhteentoimivuutta ja tähän liittyviä teknisiä haasteita. Kokousedustajista Pitkäsen jälkeen seuraavaksi nuorin tutkija oli viitisentoista vuotta häntä vanhempi.

- Olin vielä vähän juniorikastissa. Onneksi tietotekniikan alalla ikä ei ole rasite tai este. Nuorilla tyypeillä on idealismia ja intoa tehdä. Kauemmin alalla olleilla on hyvä kokemus, mutta toisaalta he ovat hitaita siirtymään vanhoista tekniikoista uudempiin.

Hyvät opettajat innostivat

Mikko asui lapsuutensa ja nuoruutensa Hyvinkäällä kolmilapsisessa perheessä. Koulussa häntä kiinnostivat erityisesti matemaattiset aineet, mutta vapaa-aikanaan hän ei ollut erityisemmin kiinnostunut tietokoneista - mitä nyt satunnaisesti aikansa kuluksi pelasi, kuten kuka tahansa. Enemmän Mikkoa kiinnostivat liikunnalliset harrastukset, erityisesti karate.

- Kävin lukion luonnontiedelinjaa, ja minulla oli älyttömän hyvät matematiikan ja fysiikan opettajat. Kuitenkin vasta abivuoden keväällä, pääsykokeiden aikana, minulle hahmottui, mitä halusin lähteä lukemaan. Olen kotoisin duunariperheestä, jossa vanhemmat kannustivat aina minua opiskelemaan, mutta alani sain valita ihan itse, Mikko hymyilee.





Mikko Pitkänen


Ikä: täyttää 25 marraskuussa


Arvo: diplomi-insinööri, tutkija


Yliopisto: Teknillinen korkeakoulu


Laitos: Helsinki Institute of Physics, Teknologiaohjelma, Tietoverkot


Tutkimusala: suurten tietomassojen siirto ja varastointi hilaverkoissa


Harrastukset: kalliokiipeily, kuntosali, lenkkeily, sulkapallo

Etappeja


1980 syntyy Hyvinkäällä.


1996 aloittaa opinnot Hyvinkäällä Sveitsin lukion luonnontiedelinjalla.


1999 kirjoittaa ylioppilaaksi ja aloittaa opinnot Teknillisessä korkeakoulussa.


2000 viettää vuoden armeijassa ja pääsee siviiliin merenkulku-upseerina.


2003 työskentelee kesän Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa Cernissä ja päättää suunnata tutkijan uralle.


2004 valmistuu diplomi-insinööriksi ja siirtyy tutkijaksi HIPiin.


2005 lähtee tutkijaksi Cerniin.

Mikolla oli kaksi vaihtoehtoa: Helsingin yliopiston fysiikka ja Teknillisen korkeakoulun sähkötekniikka. Hän haki ja pääsi molempiin vuonna 1999 ja valitsi tietoverkkotekniikan opiskelun TKK:ssa Otaniemessä. Opiskelu sujui pitkälti harjoitustöitä tehden ja itsenäisesti opiskellen, sillä luennoilla hän ei juuri istunut.


- Olen aina halunnut tietää, miten asiat toimivat, ja ongelmien ratkaisua on kiva miettiä. Se minua kiinnostaa tutkimustyössäkin: siinä pääsee koko ajan ratkomaan uudenlaisia ongelmia.

Tutkimuksesta ammattina Pitkänen innostui työskennellessään Cernissä tutkimusapulaisena. Keskeisenä henkilönä uravalinnalleen hän mainitsee tohtori Marko Niinimäen, joka ohjasi Sveitsissä hänen kesätöitään.

Gridiin pääsee vain valittu joukko

Hilaverkkoja on verrattu usein World Wide Webiin. Molemmat syntyivät tutkimusyhteisössä - www kaiken lisäksi Cernissä, joka on myös hilaverkkojen keskeinen kehittäjä - ja molempien ideana on välittää tietoa verkon välityksellä.

Periaatteellisena erona on se, että Internet mahdollistaa vapaan pääsyn sisältöön mutta hilaverkon kautta voidaan jakaa laskenta- ja varastointiresursseja valikoiden. Hilaverkoissa kaikki käyttäjät ja resurssit varmennetaan digitaalisesti. Näin verkkoa voivat käyttää vain ne, joilla on siihen oikeus.

- Jos laskentaresurssit olisivat vapaasti käytettävissä Internetin tavoin, kuka tahansa ulkopuolinenkin voisi käyttää niitä omiin tarpeisiinsa. Se veisi laskentakapasiteettia niiltä, jotka ovat maksaneet siitä. Ja jos hilaverkot olisivat avoimia kenelle tahansa, niitä voitaisiin käyttää haitallisiinkin tarkoituksiin, esimerkiksi tiedon salausten purkamiseen, Pitkänen selittää.

Muutaman vuoden aikana tietoverkkojen tutkijat ovat ratkaisseet hilaverkkoihin liittyviä perusteknisiä rajoitteita, ja nyt tutkimus alkaa painottua helppokäyttöisyyteen. Enää ei riitä, että tekniikka toimii, vaan ihmisten pitää kyetä käyttämäänkin sitä.

- Käytettävyys tulee saada sellaiselle tasolle, että tutkija - esimerkiksi fyysikko tai biologi - pystyy itse lähettämään verkkoon laskentatehtäviä, vaikka hän ei olisikaan mikään laskentaguru.

Ratkaisemaan maailman ongelmia

Hilaverkoista odotetaan käyttökelpoista työvälinettä monelle sellaiselle tieteenalalle, jolla tutkimus edellyttää suurten tietomassojen analysointia.

IBM:n ja useiden maailman tiede- ja tutkimuslaitosten yhteisprojektin World Community Gridin tehtäviksi on listattu esimerkiksi aidsin, Alzheimerin taudin ja syövän salaisuuksien selvittäminen, luonnonkatastrofien ennakoiminen ja maailman ruoka- ja vesivarojen suojelun tukeminen. Ensimmäisenä listalla on ihmisen proteiinien laskostumisen tutkimus, joka auttaa ymmärtämään näiden elimistön rakennus- ja säätelymolekyylien toimintaa hyvin täsmällisesti.

- Nämä ovat yleviä tavoitteita ja saavat minut tuntemaan, että teen työtä, jolla on tarkoitusta. Uskon, että hilaverkoista tulee tärkeä työkalu ainakin fysiikan, biologian ja lääketieteen tutkimukseen. Sen kautta tämä meidänkin tutkimuksemme on hyödyllistä.

Haave läpimurrosta kannustaa

Yhteinen hyöty on yksi tutkijan kannustimista, toinen on haave tieteellisestä läpimurrosta. Mikko Pitkänen sanoo olevansa realisti ja tiedostavansa, että haaveita voi olla vaikea saavuttaa.

- Mutta on se tulevaisuuden toiveissa. Nuoren tieteenalan etuja on se, että vielä voi kuvitella keksivänsä jotakin kivaa ja hyödyllistä. Uskon, että meidän alallamme on mahdollista tehdä hyviä suorituksia myös yksilönä. En usko, että hyvät tutkijat sekoittuvat harmaaseen massaan.

Saavuttaakseen haaveensa hän panostaa paljon työhönsä, ja tutkimuspäivät venyvät usein pitkiksi.


Mikko Pitkänen saa palkkansa osittain laitoksen perusbudjetista, osittain Suomen Akatemialta. Nykyinen Akatemian projekti jatkuu vuoden 2006 loppuun asti. Senjälkeisestä rahoituksesta ei ole vielä tietoa, mutta epävarmuus ei haittaa Mikkoa.

- Nyrkkisääntönä on, että jos et ole proffa tai sihteeri, pestit ovat vuoden mittaisia. Harvoilla on sen pidempiä sopimuksia. Minua määräaikaisuus ei haittaa, sillä en ole vielä ostamassa taloa tai perustamassa perhettä. Vanhemmat tutkijat tosin sanovat, että asuntolainaa hakiessa huomaa määräaikaisuuden vaikeudet.

Pystyseinäkään ei pidättele

Tämän vuoden loppuun mennessä Mikon jatko-opinnot ovat väitöskirjaa vaille valmiit. Kokoomaväitöskirjan artikkelit ovat jo suunnitteilla, ja osa kokeista on tehtykin. Tutkimustyö jatkuu Sveitsin Genevessä, jonne hän palaa kesällä tällä kertaa vuoden mittaiselle Cern-pestille.

- Cern on hyvin kansainvälinen ja miespitoinen tutkimusyhteisö. Miesten osuus tuhansista tutkijoista on varmaan 90 prosenttia. Tutkijoilla on työn ulkopuolellakin keskinäisiä yhteyksiä, ja esimerkiksi skandinaavit pitävät vapaa-aikanaan yhtä.

Sveitsissä on muutakin Mikkoa kiinnostavaa kuin tutkimus: Alpit. Tietokoneiden sijasta hänen vapaa-aikaansa nimittäin kuuluu - elektronisen musiikin ja muun nykykulttuurin ohella - muun muassa kalliokiipeily. Hän odottaa taas pääsevänsä kapuamaan Mont Blancin maisemissa kiviseinämää sormiensa ja kumitossujensa kärkien varassa.

- Sveitsissä on hienot kiipeilymahdollisuudet, ja kausi on pitempi kuin Suomessa. Urheilukiipeily on erinomainen liikuntamuoto ja loistava tapa tutustua ihmisiin.


 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018