Markkinoilla on jo vessa, joka pesee ja kuivaa käyttäjänsä. Seuraavaksi tulee älypytty, joka tutkii istujan terveydentilan. Jos otetaan oppia avaruusohjelmista, saadaan kierrättäjän unelma, biosfäärivessa. Huussitodellisuus on kaupunki-tarinaakin ihmeellisempi.


TEKSTI:Kalevi Rantanen


Markkinoilla on jo vessa, joka pesee ja kuivaa käyttäjänsä.
Seuraavaksi tulee älypytty, joka tutkii istujan terveydentilan.
Jos otetaan oppia avaruusohjelmista, saadaan kierrättäjän unelma,
biosfäärivessa. Huussitodellisuus on kaupunki-tarinaakin ihmeellisempi.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 7/2004

Lähdemme uuteen wc-maailmaan tavalliseen tapaan eli katsomalla internetistä. Sanoilla high tech toilet Google heittää sivuja uudesta japanilaisvillityksestä, Neorest-klosetista. Hakutulos on sikäli edustava, että Neorestia valmistaa maailman suurin vesiklosettifirma Toto.

Jos haluat rentoutua, päästä eroon stressistä ja saavuttaa mielenrauhan, Neorest on sinulle pakollinen ostos, vakuuttaa Toton myyntiväki.

Kun lähestyt Neorestiä, kansi nousee automaattisesti. Istuudut lämmitetylle pytylle. Istunnon jälkeen lämmin vesisuihku pesee paikat edestä ja takaa. Veden lämpötilan ja paineen voit luonnollisesti valita mielesi mukaan.

Jos haluat, saat pesun yhteydessä vesihierontaa. Lopuksi lämmin ilmavirta kuivaa sinut. Noustuasi ylös kansi sulkeutuu ja wc huuhtelee itsensä, tietenkin automaattisesti.

Isoveli katsoo älypytystä?

Brittiläinen saniteettitekniikan valmistaja Twyford on puolestaan luvannut tuoda vuonna 2006 markkinoille puhetta ymmärtävän vessan, joka tarkkailee käyttäjänsä terveyttä. Puhekomennoilla voi esimerkiksi nostaa ja laskea pyttyä. Vessa analysoi virtsa- ja ulostenäytteet ja ottaa itse yhteyttä terveyskeskukseen.

Twyfordin edustaja Terry Wooliscroft visioi vielä pidemmälle meneviä palveluja. Vessa saa selville myös käyttäjänsä ruokavalion, tekee siihen tarpeelliset muutokset ja soittaa itse ruokatilaukset supermarkettiin. Nähtäväksi jää, kuinka paljon käyttäjä innostuu, jos vessa sanoo, että nyt vähennetään olutta ja lisätään mysliä.

Jotkut pelkäävät, että terveystiedot voivat mennä vessasta ties minne ja että kohta isoveli katsoo meitä älypytystä. Toistaiseksi ongelmat ovat kuitenkin olleet arkisempia. Vanhan ajan haisevaa huussia osasi jokainen käyttää, mutta uusissa ihmisten on täytynyt pohtia, mitä nappulaa painaa. Julkiset mukavuuslaitokset ovat joskus vanginneet käyttäjänsä, ja palokunnan on pitänyt tulla murtamaan ovi auki.

Vessat vandaalinkestäviksi

Varsinkin julkisessa wc:ssä varma tekniikka on usein parasta haitekkiä. Käymälässä, joihin jokainen pääsee kadulta, on varauduttava myös ilkivaltaan.

- Vandalismi ei ole vähenemään päin, ja keinot kovenevat, sanoo johtaja Matti Tamminen HG Modulpaxista. Yhtiö valmistaa Uudessakaupungissa vessoja kovaan käyttöön. - Kaikki normaalit vessatoiminnot säilytetään, mutta paikat tehdään potkimista kestäviksi ja helposti rikottavat osat piilotetaan rakenteisiin.

Vessan on myös kyettävä häätämään asiakkaat, jotka viihtyvät liian hyvin. Tamminen muistelee, että yhtiö asensi Lahteen 1990-luvun lopulla nykyaikaisen wc:n lastenhoitotasoineen. Yhtenä aamuna siivooja hämmästyi aika lailla. Vessassa majaili kahdeksan tai yhdeksän miestä, ja hoitopöydästä oli tehty baaritiski.

Nyt vessaan voidaan esimerkiksi asentaa hälytyssireeni, joka alkaa ujeltaa, jos vierailija viipyy pitempään kuin 15 minuuttia. 85 desibeliin nouseva ääni ajaa pois asiakkaan, joka yrittää käyttää mukavuuslaitosta hotellina.

Universaalivessa käy kaikille

Julkista wc:tä käyttävät hyvin erilaiset ihmiset pikkuvauvoista liikuntavammaisiin. Siksi on kehitetty käymälöitä, jotka sopivat kaikille.

HG Modulpax valmistaa tuotemerkillä High Gienic WC vessaa, johon voivat mennä yhtä hyvin niin ketteräjalkaiset kuin pyörätuolilla liikkujatkin ja jossa on hoitotaso vaipanvaihtoa varten. Universaali-wc tasa-arvoistaa käyttäjiä ja tulee halvemmaksi kuin erilliset inva-wc:t.

Toteutuvatko esteettömyys- ja universaalisuusajatukset käytännössä, riippuu puolestaan "vessapolitiikasta". - Suurin ongelma ei ole tekniikka vaan se, että mikään laki ei velvoita kuntia ja kaupunkeja tarjoamaan yleisövessapalveluja, Matti Tamminen sanoo.

Avaruusvessaan täyskierrätys

Korkeimmalle vessahaitek on singonnut avaruusohjelmien myötä. Ensimmäiset avaruushuussit tehtiin yksilöllisiksi, joten suunnittelijoita varten piti valmistaa malli käyttäjän asianmukaisista ruumiinosista. Kerrotaan, että ensimmäisen avaruusnaisen Valentina Teresˇkovan anatomisen tarkka pronssipylly on vieläkin tallessa eräässä venäläisessä tutkimuslaitoksessa.

Avaruusvessan kehittämisessä riittää edelleen työtä. Euroopan avaruusjärjestön Esan Melissa-hankkeessa (Micro-Ecological Life Support System Alternative) kahdeksan yliopistoa Ranskasta, Belgiasta, Espanjasta ja Kanadasta on kehittänyt "mikroekologista" kompostoria, joka täyskierrättää jätteet takaisin ruoaksi, hapeksi ja vedeksi. Kierrätysvessaa tarvitaan matkalla Marsiin sekä avaruusasemilla, joita tulevaisuudessa perustetaan Kuuhun ja planeetoille.

Vessa koostuu viidestä osastossa. Ensimmäisesssä bakteerit hajottavat jätteet rasvahapoiksi, ammoniakiksi ja mineraaleiksi. Toisessa osastossa epäorgaaninen hiili muuttuu orgaanisiksi hiiliyhdisteiksi. Kolmas yksikkö tekee ammoniakista nitraatteja. Neljäs poistaa hiilidioksidia ja tuottaa syötävää biomassaa sekä vettä ja happea. Viidennessä osastossa on astronauttien tilat vessoineen.

  painottomuus vaikuttaa kompostoiviin mikro-organismeihin.

  tutkimukset maan pinnalla  ovat tutkijoiden mukaan osoittaneet, että kierrätysvessa avaruudessa on mahdollinen. Hiirikokeita on tehty jo avaruudessakin.

Avaruudessa vessa kehittyy siis keinotekoiseksi pienoisbiosfääriksi.

Vielä villimpää vessaa suunnittelivat jo vuonna 1960 amerikkalaiset lääkärit Manfred Clynes ja Nathan Kline samassa artikkelissa, jossa he esittelivät sanan kyborgi. He kaavailivat eritteitä käsitteleviä laitteita, jotka on liitetty ihmiskehoon. Myös ulosteet kierrätettäisiin:

"- - suonen tai ruoansulatuskanavan sisäinen ruokinta voisi vähentää ulosteiden poiston minimiin, ja jopa tämä jäljelle jäävä minimi kyettäisiin ehkä käyttämään uudelleen."

Kyborgin vessa olisi todellinen kyberhuussi.

Kierrätys pelaa myös Intiassa

Avaruustekniikasta hyvin poikkeavia mutta kierrätykseen perustuvia vessoja tarvitaan paikoissa, joista puuttuu viemäriverkko.

Kuivan käymälän monista kehittäjistä ansaitsee erityismaininnan intialainen sosiologi, tohtori Bindeshwar Pathak. Vuonna 1974 hän avasi Patnan kaupungissa uudenlaisen wc:n, joka myöhemmin opittiin tuntemaan nimellä Sulabh.

Käymälän alla on kaksi suodatussäiliötä, jotka on tiivistetty vesilukolla. Kun yksi on käytössä, toisessa muhii komposti. Huuhtelu vie vain kaksi litraa vettä; perinnäinen klosetti kuluttaa kymmenen. Käymälä voi toimia sekä itsenäisesti että viemäriverkkoon liitettynä. Jätteisiin ei missään vaiheessa tarvitse koskea käsin, jolloin kulkutaudit vähenevät.

Myöhemmin, kuuden vuoden tutkimusten jälkeen vuonna 1982, Pathak rakennutti ensimmäisen biokaasulaitoksen, joka käyttää raaka-aineena ihmisten eritteitä. Tätä nykyä laitoksia toimii jo yli kuusikymmentä.

Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri ja tietokirjoittaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018