Markkinoilla on jo vessa, joka pesee ja kuivaa käyttäjänsä. Seuraavaksi tulee älypytty, joka tutkii istujan terveydentilan. Jos otetaan oppia avaruusohjelmista, saadaan kierrättäjän unelma, biosfäärivessa. Huussitodellisuus on kaupunki-tarinaakin ihmeellisempi.


TEKSTI:Kalevi Rantanen


Markkinoilla on jo vessa, joka pesee ja kuivaa käyttäjänsä.
Seuraavaksi tulee älypytty, joka tutkii istujan terveydentilan.
Jos otetaan oppia avaruusohjelmista, saadaan kierrättäjän unelma,
biosfäärivessa. Huussitodellisuus on kaupunki-tarinaakin ihmeellisempi.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 7/2004

Lähdemme uuteen wc-maailmaan tavalliseen tapaan eli katsomalla internetistä. Sanoilla high tech toilet Google heittää sivuja uudesta japanilaisvillityksestä, Neorest-klosetista. Hakutulos on sikäli edustava, että Neorestia valmistaa maailman suurin vesiklosettifirma Toto.

Jos haluat rentoutua, päästä eroon stressistä ja saavuttaa mielenrauhan, Neorest on sinulle pakollinen ostos, vakuuttaa Toton myyntiväki.

Kun lähestyt Neorestiä, kansi nousee automaattisesti. Istuudut lämmitetylle pytylle. Istunnon jälkeen lämmin vesisuihku pesee paikat edestä ja takaa. Veden lämpötilan ja paineen voit luonnollisesti valita mielesi mukaan.

Jos haluat, saat pesun yhteydessä vesihierontaa. Lopuksi lämmin ilmavirta kuivaa sinut. Noustuasi ylös kansi sulkeutuu ja wc huuhtelee itsensä, tietenkin automaattisesti.

Isoveli katsoo älypytystä?

Brittiläinen saniteettitekniikan valmistaja Twyford on puolestaan luvannut tuoda vuonna 2006 markkinoille puhetta ymmärtävän vessan, joka tarkkailee käyttäjänsä terveyttä. Puhekomennoilla voi esimerkiksi nostaa ja laskea pyttyä. Vessa analysoi virtsa- ja ulostenäytteet ja ottaa itse yhteyttä terveyskeskukseen.

Twyfordin edustaja Terry Wooliscroft visioi vielä pidemmälle meneviä palveluja. Vessa saa selville myös käyttäjänsä ruokavalion, tekee siihen tarpeelliset muutokset ja soittaa itse ruokatilaukset supermarkettiin. Nähtäväksi jää, kuinka paljon käyttäjä innostuu, jos vessa sanoo, että nyt vähennetään olutta ja lisätään mysliä.

Jotkut pelkäävät, että terveystiedot voivat mennä vessasta ties minne ja että kohta isoveli katsoo meitä älypytystä. Toistaiseksi ongelmat ovat kuitenkin olleet arkisempia. Vanhan ajan haisevaa huussia osasi jokainen käyttää, mutta uusissa ihmisten on täytynyt pohtia, mitä nappulaa painaa. Julkiset mukavuuslaitokset ovat joskus vanginneet käyttäjänsä, ja palokunnan on pitänyt tulla murtamaan ovi auki.

Vessat vandaalinkestäviksi

Varsinkin julkisessa wc:ssä varma tekniikka on usein parasta haitekkiä. Käymälässä, joihin jokainen pääsee kadulta, on varauduttava myös ilkivaltaan.

- Vandalismi ei ole vähenemään päin, ja keinot kovenevat, sanoo johtaja Matti Tamminen HG Modulpaxista. Yhtiö valmistaa Uudessakaupungissa vessoja kovaan käyttöön. - Kaikki normaalit vessatoiminnot säilytetään, mutta paikat tehdään potkimista kestäviksi ja helposti rikottavat osat piilotetaan rakenteisiin.

Vessan on myös kyettävä häätämään asiakkaat, jotka viihtyvät liian hyvin. Tamminen muistelee, että yhtiö asensi Lahteen 1990-luvun lopulla nykyaikaisen wc:n lastenhoitotasoineen. Yhtenä aamuna siivooja hämmästyi aika lailla. Vessassa majaili kahdeksan tai yhdeksän miestä, ja hoitopöydästä oli tehty baaritiski.

Nyt vessaan voidaan esimerkiksi asentaa hälytyssireeni, joka alkaa ujeltaa, jos vierailija viipyy pitempään kuin 15 minuuttia. 85 desibeliin nouseva ääni ajaa pois asiakkaan, joka yrittää käyttää mukavuuslaitosta hotellina.

Universaalivessa käy kaikille

Julkista wc:tä käyttävät hyvin erilaiset ihmiset pikkuvauvoista liikuntavammaisiin. Siksi on kehitetty käymälöitä, jotka sopivat kaikille.

HG Modulpax valmistaa tuotemerkillä High Gienic WC vessaa, johon voivat mennä yhtä hyvin niin ketteräjalkaiset kuin pyörätuolilla liikkujatkin ja jossa on hoitotaso vaipanvaihtoa varten. Universaali-wc tasa-arvoistaa käyttäjiä ja tulee halvemmaksi kuin erilliset inva-wc:t.

Toteutuvatko esteettömyys- ja universaalisuusajatukset käytännössä, riippuu puolestaan "vessapolitiikasta". - Suurin ongelma ei ole tekniikka vaan se, että mikään laki ei velvoita kuntia ja kaupunkeja tarjoamaan yleisövessapalveluja, Matti Tamminen sanoo.

Avaruusvessaan täyskierrätys

Korkeimmalle vessahaitek on singonnut avaruusohjelmien myötä. Ensimmäiset avaruushuussit tehtiin yksilöllisiksi, joten suunnittelijoita varten piti valmistaa malli käyttäjän asianmukaisista ruumiinosista. Kerrotaan, että ensimmäisen avaruusnaisen Valentina Teresˇkovan anatomisen tarkka pronssipylly on vieläkin tallessa eräässä venäläisessä tutkimuslaitoksessa.

Avaruusvessan kehittämisessä riittää edelleen työtä. Euroopan avaruusjärjestön Esan Melissa-hankkeessa (Micro-Ecological Life Support System Alternative) kahdeksan yliopistoa Ranskasta, Belgiasta, Espanjasta ja Kanadasta on kehittänyt "mikroekologista" kompostoria, joka täyskierrättää jätteet takaisin ruoaksi, hapeksi ja vedeksi. Kierrätysvessaa tarvitaan matkalla Marsiin sekä avaruusasemilla, joita tulevaisuudessa perustetaan Kuuhun ja planeetoille.

Vessa koostuu viidestä osastossa. Ensimmäisesssä bakteerit hajottavat jätteet rasvahapoiksi, ammoniakiksi ja mineraaleiksi. Toisessa osastossa epäorgaaninen hiili muuttuu orgaanisiksi hiiliyhdisteiksi. Kolmas yksikkö tekee ammoniakista nitraatteja. Neljäs poistaa hiilidioksidia ja tuottaa syötävää biomassaa sekä vettä ja happea. Viidennessä osastossa on astronauttien tilat vessoineen.

  painottomuus vaikuttaa kompostoiviin mikro-organismeihin.

  tutkimukset maan pinnalla  ovat tutkijoiden mukaan osoittaneet, että kierrätysvessa avaruudessa on mahdollinen. Hiirikokeita on tehty jo avaruudessakin.

Avaruudessa vessa kehittyy siis keinotekoiseksi pienoisbiosfääriksi.

Vielä villimpää vessaa suunnittelivat jo vuonna 1960 amerikkalaiset lääkärit Manfred Clynes ja Nathan Kline samassa artikkelissa, jossa he esittelivät sanan kyborgi. He kaavailivat eritteitä käsitteleviä laitteita, jotka on liitetty ihmiskehoon. Myös ulosteet kierrätettäisiin:

"- - suonen tai ruoansulatuskanavan sisäinen ruokinta voisi vähentää ulosteiden poiston minimiin, ja jopa tämä jäljelle jäävä minimi kyettäisiin ehkä käyttämään uudelleen."

Kyborgin vessa olisi todellinen kyberhuussi.

Kierrätys pelaa myös Intiassa

Avaruustekniikasta hyvin poikkeavia mutta kierrätykseen perustuvia vessoja tarvitaan paikoissa, joista puuttuu viemäriverkko.

Kuivan käymälän monista kehittäjistä ansaitsee erityismaininnan intialainen sosiologi, tohtori Bindeshwar Pathak. Vuonna 1974 hän avasi Patnan kaupungissa uudenlaisen wc:n, joka myöhemmin opittiin tuntemaan nimellä Sulabh.

Käymälän alla on kaksi suodatussäiliötä, jotka on tiivistetty vesilukolla. Kun yksi on käytössä, toisessa muhii komposti. Huuhtelu vie vain kaksi litraa vettä; perinnäinen klosetti kuluttaa kymmenen. Käymälä voi toimia sekä itsenäisesti että viemäriverkkoon liitettynä. Jätteisiin ei missään vaiheessa tarvitse koskea käsin, jolloin kulkutaudit vähenevät.

Myöhemmin, kuuden vuoden tutkimusten jälkeen vuonna 1982, Pathak rakennutti ensimmäisen biokaasulaitoksen, joka käyttää raaka-aineena ihmisten eritteitä. Tätä nykyä laitoksia toimii jo yli kuusikymmentä.

Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri ja tietokirjoittaja.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5216
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti