Ennen radikaalit opiskelijat kokeilivat tajuntaa laajentavia huumeita. Nyt tehokkuutta ihannoivat opiskelijat käyttävät kognitiivista suorituskykyä parantavia lääkkeitä.  

Teksti: Marko Hamilo

On kuormittavan työviikon päättävä perjantai-iltapäivä. Ennen viikonloppua pitäisi saada valmiiksi vielä pari työtehtävää, jotka kysyvät sataprosenttista keskittymistä, huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta. Kolmannesta lounaan jälkeisestä kahvikupillisesta huolimatta ajatukset harhailevat eikä muisti pelaa kunnolla. Minne ne lähdemateriaalitkin ovat kadonneet?Tällaisina hetkinä käy mielessä, voisiko muistia ja keskittymistä tehostaa jollakin kofeiinia vahvemmalla kemikaalilla. Futuristit ovat jo kauan haaveilleet ihmisten henkisten kykyjen parantamisesta. Keinovalikoimaan voisi kuulua esimerkiksi kantasoluhoitoja ja robotiikkaa sekä kognitiota parantavia lääkkeitä, kirjoittaa toimittaja Gary Stix Scientific Americanissa.

Kahvin sijasta Ritalinia?

Kantasolujen käyttöön on vielä matkaa, mutta amerikkalaisilla yliopistokampuksilla voi nähdä opiskelijan hankkivan tarkkaavuushäiriöstä kärsivän ystävän lääkemääräyksellä Ritalinia. Kauppanimellä Ritalin myytävä metyylifenidaatti on stimulantti, joka parantaa vireystilaa ja tarkkaavuutta. Normaalisti sillä hoidetaan muun muassa tarkkaavuushäiriöitä ja narkolepsiaa. Opiskelijat ja professorit käyttävät sitä ja muita vastaavia lääkkeitä paitsi jaksaakseen työskennellä pitempään myös ajatellakseen kirkkaammin ja muistaakseen paremmin. Lääkkeiden turvallisuudesta ei kuitenkaan ole takeita. Yleisiä sivuvaikutuksia ovat hermostuneisuus, päänsärky, unettomuus ja ruokahalun heikentyminen. Ritalin on amfetamiinijohdos, ja siihen voi kehittyä riippuvuus, vaikkei se olekaan vaarallisuudessa varsinaisen amfetamiinin tasolla.Akateemisissa piireissä on pohdittu myös kognitiivisen dopingin etiikkaa. Saavatko lääkkeitä käyttävät opiskelijat tai pääsykokeisiin osallistujat epäreilun etulyöntiaseman muihin verrattuna?

Yhdysvalloissa jo arkea

Yhdysvalloissa ilmiö ei ole enää aivan marginaalinen. Scientific Americanin mukaan vuonna 2007 yli 1,6 miljoonaa yhdysvaltalaista käytti stimuloivia reseptilääkkeitä muuhun kuin hoitotarkoituksiin. Joillakin kampuksilla neljäsosa opiskelijoista raportoi käyttäneensä näitä lääkkeitä. Vuonna 2008 tiedelehti Nature kysyi kokemuksia lukijoiltaan, ja vastanneista yli tuhannesta ihmisestä 60 maasta joka viides sanoi ottaneensa jotakin suorituskykyä parantavaa lääkettä. Useimmat käyttivät metyylifenidaattia tai modafiniilia keskittymiskyvyn lisäämiseen, jotkut beetasalpaajia esiintymisjännityksen poistamiseen.Akateeminen väki saa lääkkeensä usein internetistä tai lääkäreiltä, jotka kirjoittavat reseptin johonkin muuhun tarkoitukseen. Lääkeyhtiöt eivät saa markkinoida suorituskyvyn parantamiseen ainetta, jonka myyntilupa puhuu sairauden hoidosta, mutta viesti leviää ruohonjuuritasolla. Pfizerkään ei voi markkinoida Viagraa seksuaalisen suorituskyvyn ja -varmuuden parantajana – sehän on tarkoitettu varsinaisen erektiohäiriön hoitoon – mutta kyllä parikymppiset pelimiehet löytävät troppinsa ilman mainontaakin. Kognitiivisia tehostajia kutsutaankin joskus ”aivojen Viagraksi”.The New Yorker -lehden mukaan useimmat opiskelijat saavat neurobuusterinsa tuttavalta, jolle lääkettä on määrätty hoitotarkoitukseen. Yleensä lääkemääräyksen saanut vain antaa pillereitä eteenpäin, mutta jotkut opiskelijat myös myyvät niitä.

Ei vain uraihmisille

Neurobuustausta harrastavat eniten Yhdysvaltain koillisosien erittäin kilpailuhenkisten yliopistojen valkoihoiset miespuoliset opiskelijat, kertoo tutkija Sean Esteban McCabe Michiganin yliopiston päihdetutkimuskeskuksesta New Yorker -lehden haastattelussa. Radikaalin nuoruuden viettänyt keski-ikäinen alkaa jo huolestua. Eivätkö nykyajan nuoret enää ehdi pitää opiskeluvuosinaan yhtään hauskaa? Ajattelevatko he vain uraa?Ihan siitäkään ei ole kyse. McCaben mukaan aivoviagraa käyttäneet raportoivat kymmenen kertaa muita todennäköisemmin polttaneensa edellisen vuoden aikana marihuanaa. Kokaiinin kohdalla ero muihin oli kaksikymmenkertainen. Parhaissa kouluissa opiskellaan paljon, ja pärjätäkseen kunnolla opiskelijan pitäisi hillitä juhlimista enemmän kuin mihin kaikki ovat valmiita.New Yorker kertoo Harvardin yliopistosta juuri valmistuneesta, historiaa opiskelleesta Alexista, jolla oli monta rautaa tulessa. Hän oli aktiivinen opiskelijajärjestöissä, ja viikonloput menivät juhliessa yötä myöten. Tällaisella lukujärjestyksellä varsinaisia opintoja ei saa mitenkään hoidetuksi arkipäivien aikana. Niinpä Alex käytti stimulantteja jaksaakseen kirjoittaa esseet öisin.

Suomessa vielä harvinaista

Suomessa opiskelijaelämä on monille kiireetön välivaihe vaativien ylioppilaskirjoitusten ja kilpailullisen työelämän välillä. Opintojen ja juhlimisen yhteensovittaminen ei taida vaatia muita kemikaaleja kuin niitä, joita virtaa bileissä tiedekuntatentin jälkeen. Ainakin opiskelijoiden terveysasioiden parissa työskentelevät ammattilaiset arvelevat, että kognitiivisen suorituskyvyn doping on Suomessa vielä marginaalista.– Kysyin tätä yleisterveyden ja mielenter­veyden asiantuntijoiltamme, ja heidän mukaansa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä ei ole tähän ilmiöön törmätty, vahvistaa säätiön viestintäpäällikkö Sari Krappe.

Marko Hamilo on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede -lehdessä 4/2011

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.