Itärajan tuntumassa on jolkotellut radiopantasusia yli neljä vuotta. Seuranta on paljastanut eläinten kulkijanluonteen. Nimikkomme Lupususi on yksi niistä, jotka ovat ottaneet suunnan länteen.

TEKSTI:Jukka Ruukki

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Itärajan tuntumassa on jolkotellut radiopantasusia yli neljä vuotta.
Seuranta on paljastanut eläinten kulkijanluonteen.
Nimikkomme Lupususi on yksi niistä, jotka ovat ottaneet suunnan länteen.

Julkaistu Tiede-lehdessä

4/2002

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen susitutkimus on tuonut runsaasti tietoa petonisäkkäiden liikkumisesta ja ravinnon käytöstä. Radioseurannan ansiosta kannan koko tiedetään nyt entistä tarkemmin.

- Saman lauman yksilöt saattavat liikkua päiväkausia eri kokoisina ryhminä, sanoo tutkimusmestari Seppo Ronkainen. - Jos pelkät jäljet lasketaan yhteen, lukumäärä vääristyy. Yliarviointeja aiheuttaa myös suden kulkijanluonne. Se voi taivaltaa vuorokaudessa jopa 50-60 kilometriä.

Idässä jo tungosta

Suomen salomailla jolkottelee noin 120 yksilöä, suurin osa Kainuussa ja muutaman Pohjois-Karjalan kunnan alueella. Ronkaisen mukaan tilanne on kuitenkin muuttumassa.

- Sudella on reviirinsä, joten osa kannasta siirtyy väistämättä muualle, hän ennustaa.

Noin tuhannen neliökilometrin kokoiselle reviirille ei sovi kuin oman lauman yksilöitä, muut ajetaan pois. Kuhmossa kasvun rajat ovat jo tulleet vastaan. Reviirit ovat pienentyneet, ja seudulla on nykyään niin ahdasta, ettei yksinäisillä susilla ole sinne asiaa.

Ainoat laajenemissuunnat ovat etelä ja länsi. - Venäjälle sudet eivät lähde, siitä pitää heikko hirvikanta huolen, tutkimusmestari selittää.

- Pohjoisessa pysäyttää puolestaan poroaita.

Meille sopisi 160 hukkaa

Eri arvioiden mukaan Suomessa on tilaa ainakin 160 sudelle, kunhan ne liikkuvat laumoissa. Erityisesti Pohjois-Savon ja Suomenselän alueella on sudelle sopivia elinympäristöjä. Uusin aluevaltaus on Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Pyhäjoki, minne asettunut pari saanee tänä keväänä pentuja.

Yksittäisten susien siirtoistutukset eivät lyö leiville, koska pedot saattavat palata lähtöpisteeseen jopa satojen kilometrien takaa. Kokonaisen lauman siirto taas on työlästä ja kallista. Uusi reviiri pitäisi aluksi aidata, jotta lauma tottuisi maisemanvaihdokseen.

Toimiva lauma ei häiriköi

Jos laumat saavat olla rauhassa, ne purkautuvat luontaisesti laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta harmia. Metsästys rikkoo helposti lauman rakenteen. Yksinäiset sudet eivät pysty kaatamaan hirviä ja hakeutuvat ruoan perässä ihmisasutusten läheisyyteen.

- Suomessa pitäisi siirtyä valikoivaan sudenmetsästykseen, Ronkainen ehdottaa. Laumat jätettäisiin rauhaan, ja vain yksinäisiä saalistajia saisi jahdata.

  kuitenkaan ole kadonnut.

Ihmisen käyttäytyminen vaikuttaa myös siihen, paljonko sudet verottavat hirvikantaa. Jos lauma saa aterioida rauhassa, se hyödyntää saaliin lähes nahkoineen karvoineen. Häiriön sattuessa sudet hylkäävät ruhon ja tappavat lisää.

- Viiden suden lauma pärjää kolmella hirvellä kuukauden päivät, Ronkainen laskee.

Kevät kuitenkin mullistaa ruokavalion. Ulosteiden penkominen on paljastanut, että susilauma jättää lumien sulaessa sarvipäät rauhaan. Kesällä ja syksyllä popsitaan jäniksiä, myyriä ja sammakoita.

Sulho palannee kesällä

Lupususi on joutunut talven mittaan tyytymään pääasiassa pienriistaan, koska se on liikkunut yksin siitä pitäen kun se alkutalvesta muutti Kainuusta Pohjois-Savoon.

Pikaromanssi naapurireviirin Late-nuorukaisen kanssa lopahti maaliskuussa, mutta lämpenee todennäköisesti kelien myötä.

  reviirit ovat niin lähekkäin, että niiden polut yhtyvät todennäköisestä pian.

Tähän mennessä tapahtunut

• Maaliskuussa 1998 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos aloittaa ensimmäisenä Pohjoismaissa radioseurantaan perustuvan tutkimuksen, joka kerää tietoja susien määrästä, liikkeistä ja käyttäytymisestä sekä kannan rakenteesta.

• Maaliskuussa 2001 Tiede-lehden nimikkosuden taival Nurmeksen salomailla alkaa. Yhdeksänkuinen naaras saa radiopannan ja nimen Lupususi.

• Marraskuussa 2001 nimikkosusi ravistaa kotiseudun tomut turkistaan ja muuttaa Pohjois-Savoon.

• Maaliskuussa 2002 Lupususi tulee kiimaan ja löytää sulhasen. Kymmenkuinen Late saa myös pannan kaulaansa. Romanssi kuitenkin rakoilee ja nuori uros palaa emonsa helmoihin.

• Toukokuussa 2002 sinkkuelämä Savossa jatkuu. Tutkijat uskovat, että Late palaa valittunsa luokse vielä kesän aikana. Kaksikon lisäksi seurannassa on 20 muuta pantasutta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla