Tuoreen tutkimuksen mukaan suomenkieliset peruskoululaiset omaksuvat matematiikkaa ja luonnontieteitä muilla kielillä jopa paremmin kuin omallaan.

Teksti:Jarno Forssell

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomenkieliset peruskoululaiset
omaksuvat matematiikkaa ja luonnontieteitä muilla kielillä jopa
paremmin kuin omallaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2004

Perinteinen suomalainen opetusmetodi "hauki on kala" hyllytettäneen lopullisesti, jos opetushallituksen päättäjät perehtyvät tuoreeseen jyväskyläläistutkimukseen. Sen mukaan viesti menee paremmin perille på svenska, in English tai en français. Siis vaikkapa: "Le brochet est une poisson."

Tutkijatohtori Aini-Kristiina Jäppinen havaitsi, että vieraskielinen opetus tukee peruskoululaisten matematiikan, ympäristö- ja luonnontiedon ja maantiedon oppimista. Erityisen hyvin vieraskielisyys sopii 10-15-vuotiaille, joilla on jo hyvät opiskeluvalmiudet näissä aineissa.

Vieraskielistä opetusta on karsastettu, koska sen on epäilty tuottavan oppimisvaikeuksia ja puolikielisiä lapsia, jotka eivät osaa kunnolla edes äidinkieltään. Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa työskentelevän Jäppisen mukaan huoli on aiheeton.

- Kun oppilas ajattelee asioita sekä vieraan kielen että äidinkielensä kautta, hänelle kehittyy kyky ymmärtää monimutkaisia asioiden välisiä yhteyksiä. Prosessointi kahden kielen ja kulttuurin välillä kehittää taitoa muuttaa monimutkaiset käsitteet omaksi tiedoksi, Jäppinen vakuuttaa.

Ja suorana vastauksena kriitikoille: myös oppilaan äidinkielen taidot kehittyvät paremmin.

Tutkijakin yllättyi

Vuosina 2001-2003 suoritettuun tutkimukseen osallistui 668 oppilasta Helsingistä, Turusta ja Tampereelta. Heistä puolta opetettiin suomeksi ja puolta vähintään puolet ajasta vieraalla kielellä.

Aini-Kristiina Jäppinen, joka on itsekin opettanut peruskoulussa ranskaksi, oletti tutkimuksen poikivan myös "varoittavia" tuloksia: asioita, joita vieraskielisessä opetuksessa pitäisi parantaa.

- Sellaisia tuli kuitenkin hyvin vähän. Tulokset olivat niin positiivisia, että itsekin yllätyin.


Vieraskielinen opetus tuki oppilaiden tiedollista kehitystä sitä enemmän mitä pidempään sitä annettiin. Alussa oppilaiden kehitys oli erityisesti täysin vieraskielisessä kielikylpyryhmässä hitaampaa kuin suomenkielisessä verrokkiryhmässä, mutta myöhemmin vieraalla kielellä oppineet ottivat verrokkiryhmän kiinni ja saattoivat mennä ohikin.

Jäppisen mukaan haasteellisin ikäryhmä vieraskielisessä opetuksessa ovat kaikkein nuorimmat, 7-9-vuotiaat oppilaat. Erityisesti abstraktit asiat voivat aiheuttaa heille tilapäisiä oppimisvaikeuksia.

Perheen pikku tulkiksi?

Kenelle vieraskielinen opetus sitten sopii, pitääkö siihen menevän lapsen olla erityislahjakas? Jäppisen mukaan aivan normaali lapsi pärjää vieraskielisessä opetuksessa mainiosti, mutta jos lapsella on havaittu esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriö, vieraskielinen opetusryhmä ei välttämättä ole oikea paikka.

- Vanhemmat ovat lastensa parhaita tuntijoita. He tietävät, olisiko vieraskielisyys lapselle myönteinen haaste vai taakka, Jäppinen sanoo.

- Vieraskielisestä opetuksesta ei kuitenkaan kannata kuvitella liikoja, sillä lapsesta ei sen myötä tule kaksikielistä eikä perheen tulkkia, Jäppinen korostaa. - Se antaa kuitenkin hyvän pohjan toimivalle kielitaidolle, jonka uskon tulevan yhä tärkeämmäksi.



Opettajalta vaaditaan paljon

Vieraskielisen opetuksen määrää ei ole tutkittu sitten vuoden 1996, jolloin kahdeksan prosenttia ala-asteista ja 15 prosenttia yläasteista järjesti tällaista opetusta. Aini-Kristiina Jäppinen arvioi, ettei määrässä ole vajaassa vuosikymmenessä tapahtunut suuria muutoksia.

Paikallaan junnaaminen johtuu osittain vieraskielistä opetusta kohtaan tunnetuista epäilyistä, osin opetushallituksen tiukoista määräyksistä siitä, kuka opetusta voi antaa. Opettajilta edellytetään joko 55 opintoviikon opiskelua kielessä, jolla opetusta annetaan, tai 5. asteen kielitutkintoa - mikä tarkoittaa kielen puhumista lähes syntyperäisen tavoin.

- Vaatimukset voisivat olla toisenlaiset, sillä opintojen määrä tai kielitutkinto eivät kerro kaikkea opetuksen tasosta, Jäppinen huomauttaa. - Täydellinen kielitaitokaan ei riitä, jos esimerkiksi opetussisältö ja kulttuurisen taustan ymmärtäminen eivät ole kunnossa.

Pomo on mies

Vuosituhannen vaihteessa listatut Suomen yleisimmät ammatit sukupuolittain osoittavat, että vanhat käsitykset naisten ja miesten aloista pätevät yhä. Naiset työskentelevät yleisimmin palvelu-, hoito- ja opetustehtävissä, miehet teknisissä töissä. Ja johtajat ovat yleensä miehiä.

tuhatta henkeä

Naiset                                                                     Miehet


                    68                  Liikeyritysten johtajat                                               41


                   52                 Atk-päälliköt, -suunnittelijat ja                 40


                                  50                 Kuorma-autonkuljettajat                                           38


                                            49                  Koneen ja moottorin korjaajat,       31


                             47                 Koneinsinöörit ja -teknikot                                        31


                    33                  Kirvesmiehet                                                           26


Perushoitajat,


                        31                  Myyjät, myymäläkassat                                           26


                          26                  Myyntityön johto                                                      22


         25                  Sähköasentajat                                                        22


                                   23                  Rakennusinsinöörit- ja teknikot                                21

Seksi ja väkivalta syövät mainoksia

Suomessa mainostajat pakenevat paljon katsotuista tv-ohjelmista, koska pelkäävät tuotteiden saavan tartunnan sarjojen sotkuisista ihmissuhteista ja ahdistuksesta. Yhdysvalloissa mainostajia varoitellaan puolestaan seksiä ja väkivaltaa sisältävistä ohjelmista - ei moraalisen närkästyksen vuoksi, vaan siksi, että kiihkeät tunteet vievät huomion mainoksilta.

Michiganin yliopiston psykologian professorin Brad Bushmanin mukaan katsojat muistivat rajujen ohjelmien välissä näytetyistä mainoksista jopa 20 prosenttia vähemmän kuin harmittomasti viihdyttävien ohjelmien mainoksista. Tutkimuksista huolimatta mainostajat eivät ole siirtyneet NYPD Bluesta Amerikan hassuimpiin eläimiin. Ainakaan vielä.

Mikä puolue sopii persoonallisuuteesi?




"Jos kuuntelen pianonrämpytystä, jonka joku on määritellyt taiteeksi, alan tulkita sitä kuin salakirjoitusta, josta pitää pääs-tä selville."

Populaaritaiteiden estetiikkaa tutkiva Max Ryynänen Yliopisto-lehdessä.


"Tiedän mitä uskon, ja uskon, että se mihin uskon, on oikein." Näin näppärästi määritteli toiminta-aatteensa maailman johtajille USA:n presidentti George W. Bush Italiassa vuonna 2001. Yhdellä lauseella hän kiinnitti itsensä konservatiiviseen traditioon, joka näkee asiat mustavalkoisina, vailla tarvetta monimutkaisiin selityksiin.

Bush on saanut aatteensa isänperintönä, mutta poliittinen puoluekanta voi määräytyä henkilön omista persoonallisuuden


piirteistä, esittää kalifornialaisen Berkeleyn yliopiston apulaisprofessori Jack Glaser.

Glaser ja kolme kollegaa analysoivat eri poliittisten kantojen edustajien tekstejä lehdistä, kirjallisuudesta, puheista, oikeuden päätöksistä ja konferenssiesitelmistä 12:sta eri maasta.

Analyysin mukaan liberaalien persoonallisuudenpiirteitä olivat epävarmuuden sietäminen sekä pyrkimys levittää oikeuksia ja vapauksia vähemmistöille. Konservatiiveja yhdistivät epävarmuuden välttäminen, yksiselitteiseen päätökseen pyrkiminen, muutoksen vastustaminen ja epätasa-arvon vaaliminen. Hail to the Chief!


 


Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla