Pekka Isotaluksen mukaan keskivertosuomalainen viestii mainettaan taitavammin mutta poliitikoilla olisi vielä parantamisen varaa.





Helsingin Bulevardilla sijaitsevaan kahvilaan saapuu hoikka, rentoon pukuun ilman solmiota pukeutunut mies. Urbaanin olemuksen täydentävät viikset ja trendikäs leukaparta. Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus, 42, istuu pöytään ja kehuu nykyistä kotikaupunkiaan.

- Muutin tänne vuonna 2000 viidentoista Jyväskylässä asumani vuoden jälkeen. Helsinkiläinen elämäntyyli sopii minulle: täällä voi olla rauhassa ei-kukaan, Isotalus sanoo.

Tampereen-professuuri edellyttää jatkuvaa matkustamista, mutta hän ei ole suunnittelemassa Pirkanmaalle muuttoa.

- Pienemmissä kaupungeissa asuneesta Helsinki tuntuu juuri sopivan kokoiselta, hän naurahtaa.
Keskellä kesää Isotaluksen kalenterissa on vielä pari deadlinea, jotka pitäisi hoitaa ennen lomaa. Sen jälkeen hän sanoo toteuttavansa olla-verbiä.

- En kuulu niihin tutkijoihin, jotka käyttävät lomansa kirjoittamiseen, vaan pidän kunnon loman. Luen suomalaisia naiskirjailijoita, katson suosikkisarjoja televisiosta ja kuntoilen, Isotalus kertoo.

Entinen koululiikunnan vihaaja kokeili vähän yli kolmikymppisenä flamencoa ja totesi, ettei ollutkaan siinä aivan surkea. Tanssituntien kautta hän kiinnostui muustakin liikunnasta ja käy nyt aktiivisesti kuntosalilla, pyöräilee ja rullaluistelee.

- Liikuntaa tulee harrastettua aika paljon, se on hyvä rentouttaja.


Purkaa vaikenemisen myyttiä

Yksi ennen lomaa hoidettavista deadlineista on painoon menevä professorin toimittama artikkelikokoelma suomalaisesta puhekulttuurista. Kirjan pääviestit eivät tue perinteistä näkemystä, jonka mukaan vaikenemme sujuvasti kahdella kielellä.

- Käsitys suomalaisista huonoina puhujina ei ole perustunut faktoihin, vaan siinä on mukana kansalliseen itsetuntoon liittyviä tekijöitä. Olemme halunneet korostaa erikoisuuttamme, ja me itse viljelemme jörön, ujon ja vähäsanaisen vaikutelmaa, Isotalus tietää.

Tosiasiassa suomalaiset ovat puheissaan asiakeskeisiä, luotettavia ja suoria. Eivät kuitenkaan vähäpuheisia, vaikka saatammekin arastella julkisia esiintymisiä. Tämäkin on muuttumassa nuoren polven myötä.

- Olin jokin aika sitten Kylie Minoguen konsertissa, ja hän ihmetteli yleisölle esityksen lopussa, että ettehän te olekaan ujoja. Hänellekin oli syötetty stereotypia ujoista suomalaisista.


Moittii peruskoulutusta

Puheviestinnän merkitys on Isotaluksen mukaan lisääntymässä kaikilla elämänalueilla. Hän sanoo huomanneensa työpaikkailmoituksista, että siivoojaksikin on paha hakea ilman hyviä vuorovaikutustaitoja.

Puheviestintätaidossa on kyse lahjakkuudesta, jota toisilla on luonnostaan enemmän kuin toisilla. Sen taustalla ovat persoonallisuuden ja temperamentin piirteet, jotka ovat melko pysyviä. Isotalus korostaa kuitenkin, että kaikki voivat kehittyä.

Paras aika oppia viestimään olisi silloin, kun olemme vastaanottavaisimpia - eli koulussa ja yliopistossa. Ylistetty suomalainen peruskoulutus on professorin mielestä tässä hunningolla. Kouluissa puheviestintä kuuluu äidinkielen opetukseen, mutta äidinkielen opettajaksi voi esimerkiksi Tampereen yliopistosta valmistua, vaikka on suorittanut vain yhden puheviestintäkurssin.

- Työnantajat kouluttavat henkilöstöään paljonkin, mutta on vääristynyttä, että viestintätaitoja opetetaan vasta siinä vaiheessa. Jos on viestinyt väärällä tavalla 30 vuotta, siitä on vaikea oppia pois.


Haaveili näyttelijän urasta

Pekka Isotalus on kotoisin Ylivieskasta, Pohjanmaalta, mutta hän ei sovi stereotypiaan perinteisestä pohjalaisesta. Oman tiensä kulkijaksi hän ryhtyi jo nuorena, kun valitsi näyttelemisen ja runojen lausumisen painin tai pesäpallon sijasta.

- Olin koululiikunnassa aina hirveän huono, ja minulla oli siitä pelkästään ahdistavia kokemuksia. Sen jälkeen inhosin pitkään kaikkea liikuntaa.

Sen sijaan teatterin näyttämöllä tai yleisön edessä lausumassa Pekka oli kuin kotonaan. Hän näytteli monissa teattereissa koulu- ja opiskeluaikoinaan, ja harrastus jäi vasta 2000-luvun alussa, kun hän muutti Helsinkiin.

- Haaveilin näyttelijän urasta ja hainkin lukion jälkeen Teatterikorkeakouluun. Pidin kovasti näyttelemisestä, mutta uskon, että olisin ollut näyttelijäksi liian virkamiesmäinen.

Ainoa kouluaine, jossa Pekka muistelee olleensa "oikeasti lahjakas", oli matematiikka. Hän nauraa, ettei siitä ole sittemmin ollut humanistille juuri hyötyä. Toinen kiinnostuksen kohde, äidinkieli, sai hänet suunnittelemaan äidinkielenopettajan tai puheterapeutin opintoja.

- Suvussamme ei ollut akateemista perinnettä, mutta tiedotusoppia opiskelemaan lähteneen isosiskoni esimerkki rohkaisi minua hakemaan yliopistoon. Löysin Jyväskylän yliopiston opinto-oppaasta sellaisen aineen kuin puheviestintä, Isotalus muistelee.


Tutkii Halosta ja Niinistöä

Tutkijan ura ei ollut opiskeluaikana Isotaluksen suunnitelmissa. Hän kaavaili itselleen näyttämöpuheen tai televisioesiintymisen opettajan ammattia, mutta seminaarivaiheessa hän innostui tutkimustyyppisestä työskentelystä. Kun professori Aino Sallinen sitten tarjosi nuorelle graduntekijälle tuntiopettajan hommia, jos tämä tekisi gradunsa valmiiksi seitsemässä viikossa, Isotalus huomasi olevansa akateemisissa töissä.

- Tehtyäni pari vuotta sijaisuuksia ajattelin, että kai minun pitää saada aikaan jonkinlainen jatko-opiskelusuunnitelma. Sain ensimmäisen hakemani apurahan, joten ei auttanut muu kuin käydä tekemään väitöskirjaa.

Isotalus väitteli tohtoriksi toimittajien televisioesiintymisestä mutta on sittemmin siirtynyt tutkimaan poliittista viestintää, erityisesti presidentinvaalien televisioväittelyitä. Takana on jo kolmet vaalit, ja parhaillaan Isotaluksen analysoitavana on Tarja Halosen ja Sauli Niinistön kaksinkamppailu vuonna 2006.

- Halonen ei ole oppikirjojen mukainen esimerkki hyvästä puheviestijästä, mutta hänen hiomattomuutensa kääntyi eduksi vuoden 2000 vaaleissa. Halosen vahvuutena oli, että positiiviset ja negatiiviset reaktiot näkyvät hänestä vahvasti. Viime vaaleissa se kuitenkin kääntyi rasitteeksi, ja hänen kärttyisyyteensä alettiin kiinnittää huomiota.

Myös Niinistöstä erilaiset tunnetilat näkyvät selvästi - toisin kuin teflonnaamaksi moititusta Esko Ahosta. Isotalus arvioi, että Niinistöllä on kyky argumentoida asioita hyvin ja taito koskettaa monia äänestäjiä myös tunnepuolella.

- Ihmiset perustelevat äänestyspäätöksiään rationaalisesti, mutta tunteet ovat aina taustalla. Kukaan ei äänestä poliitikkoa, joka on ääliö, vaikka hän osaisikin asiat. Pohjalla pitää olla tunnetason hyväksyntä, Isotalus tietää.


Suosittelee ammattiapua

Kun puolueet samankaltaistuvat ja pyrkivät tavoittelemaan samaa äänestäjäkuntaa, poliitikkojen viestintätaidot korostuvat. Kun se, mitä sanotaan, on samankaltaista, korostuu se, miten sanotaan. Näin on esimerkiksi television vaaliväittelyissä, joissa katsojien huomion vievät keskustelijoiden ulkonäkö, käyttäytyminen ja nokkelat vastaukset.

Lähes kaikki puolueet valmentavatkin keskeisiä poliitikkojaan esiintymään, pitämään puheita ja toimimaan median kanssa. Aivan viime aikoina ne ovat alkaneet kiinnostua myös siitä, miten vuorovaikutus puolueiden ja kansalaisten välillä toimii ja kuinka sitä voitaisiin kehittää.

- Poliitikot eivät enää selviä yksin poliittisen viestinnän haasteista, vaan tarvitaan erilaisia viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisia. Suomalaiset poliitikot ovat kuitenkin vielä aika amatöörejä näissä asioissa verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltain presidenttiehdokkaisiin.

Pekka Isotalus on itsekin käynyt luennoimassa poliittisesta viestinnästä eri foorumeilla, mutta kovin monia puheviestinnän ammattilaisia ei valmennuspuuhissa vielä ole. Suomalaisessa kulttuurissa luotetaan vielä enemmän toimittajien ja politiikan konkarien neuvoihin.


Pelkää jämähtämistä

Kiinnostava tutkimusaihe ja akateemiset meriitit ovat viidessätoista vuodessa nostaneet Pekka Isotaluksen pätkätöitä tekevästä assistentista Tampereen yliopiston professoriksi. Hän on professuurinsa ensimmäinen haltija ja aloitti puheviestinnän tutkimustoiminnan rakentamisen nollasta. Isotalus kuvaa keskeisiksi haasteikseen tutkimuksen kehittämisen sekä jatko-opiskelijoiden rekrytoinnin ja ohjaamisen. Sen lisäksi kalenteria täyttää oma tutkimus, johon professorilla on kovat paineet.

- Tutkijan menestymistä mitataan koko ajan tutkimusansioilla. Arvioissa painotetaan eniten artikkelien saamista kansainvälisiin julkaisuihin, mutta mielestäni puheviestinnässä myös kotimainen julkaiseminen on tärkeää, sillä alalla on toistaiseksi hyvin vähän suomenkielistä kirjallisuutta.

Pekka Isotalus sanoo kokevansa riittämättömyyden tunnetta siitä, että ei muiden töidensä vuoksi pysty lukemaan tarpeeksi omaan tutkimukseen liittyvää aineistoa tai analysoimaan tutkimusmateriaalia.

- Tutkijan työn parasta antia ovat flow-kokemukset, joissa yhdistelee asioita uudella tavalla ja päässä syntyy oivalluksia. Tällaista tapahtuu nykyään harvoin.

Etääntyminen "kädet savessa" -tutkimuksesta johtuu akateemisen maailman sisäänrakennetusta pyrkimyksestä kohti professuuria. Mitä ylemmäs nousee, sitä enemmän työ muuttuu hallinnoinniksi ja tutkimusvarojen hankkimiseksi. Isotalus myöntää kokeneensa professuurin saatuaan ammatillisen kriisin: nyt oli saavutettu akateeminen päätepiste, ja tämän jälkeen työ olisi 26 vuotta samaa puurtamista.

- Pelkään näköalattomuutta. Tuntuu mahdottomalta, että tekisin loppuikäni vain tätä. Haluttaisi kokeilla muitakin töitä, ja mielessä on käynyt myös uran vaihto: siirtyminen oikeisiin viestintätöihin.


Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Pekka Isotalus


Ikä: 42
Arvo: filosofian tohtori, puheviestinnän professori
Yliopisto: Tampereen yliopisto
Laitos: puheopin laitos
Tutkimusala: poliittinen viestintä
Harrastukset: kuntoilu, lukeminen


Etappeja

1966 syntyy Ylivieskassa.
1982 esiintyy ensimmäisen kerran teatterissa.
1985 aloittaa opiskelun Jyväskylän yliopistossa.
1987 esiintyy lausuntaryhmässä, joka voittaa Nuorison taidetapahtumassa.
1990 valmistuu filosofian kandidaatiksi.
1994 haastatellaan ensimmäisen kerran televisioon poliittisen viestinnän asiantuntijana.
1996 väittelee tohtoriksi Jyväskylän ylipistossa.
1998 innostuu liikuntaharrastuksesta.
2005 nimitetään Tampereen yliopiston puheviestinnän professoriksi.
2007 aloittaa Viestintätieteiden tutkijakoulun johtajana.



 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018