EU:n lääkeviranomaiset hyväksyivät laihdutuslääke Acomplian, ja pari viikkoa sitten se saapui Suomen markkinoille. Ranskalaisen lääkejätin Sanofi-Aventis’n tuotteelle povataan Viagran kaltaista menestystä.


ja pari viikkoa sitten se saapui Suomen markkinoille. Ranskalaisen
lääkejätin Sanofi-Aventis’n tuotteelle povataan Viagran kaltaista menestystä.




Ihminen tuntee itsensä nälkäiseksi, kun hermosoluihin tarttuu tiettyjä elimistössä muodostuneita molekyylejä: endokannabinoideja. Uusi Acomplia-lääke poistaa nälän tunnetta estämällä näiden molekyylien toimintaa.

Elimistön endokannabinoidit edistävät ruokahalua samaan tapaan kuin marihuana ja muut kannabistuotteet, joita saadaan hampusta eli Cannabis sativa -kasvista. Idea laihdutuslääkkeeseen saatiinkin kannabiksen vaikutuksen tutkimuksista.

Jo vuonna 1964 jerusalemilaistutkija Raphael Mechoulamin onnistui eristää kannabiksen vaikuttava aine THC. Pitkän jahdin päätteeksi vasta vuonna 1990 tunnistettiin elimistöstä THC:n ja endokannabinoidien tarttumiskohde, reseptoriproteiini CB1, jota on muun muassa monien hermosolujen pinnalla.

Reseptorin löydyttyä tutkijat Sanofin laboratorioissa Ranskassa järkeilivät, että koska kannabis ja endokannabinoidit viestivät nälkää, viestin estäminen aiheuttaisi kylläisyyden tunteen. Niinpä Sanofin kemistit suunnittelivat molekyylin, joka istuu CB1-reseptoriin ja estää sen toiminnan.

Idea on osoittautunut toimivaksi, ja Sanofi-Aventis’n molekyyli on saanut niin hiiret kuin ihmisetkin laihtumaan. Viime vuonna Lancet ja New England Journal of Medicine raportoivat, että Acompliaa käyttäneet koehenkilöt laihtuivat vuodessa noin yhdeksän kiloa, lumelääkettä saaneet vain kahdesta kolmeen kiloa.

Sittemmin monet muut lääkejätit, kuten Merck, Bristol-Myers Squibb ja Pfizer ovat työntäneet sormensa endokannabinoidisoppaan, mutta Acomplialla on selvä etumatka.


Lääkkeestä muutakin hyötyä

Acomplian vaikuttava aine rimonabantti paitsi auttaa laihtumaan myös parantaa yllättävän paljon veren rasva-arvoja. Tämän vuoden helmikuussa Yhdysvaltain lääkäriliiton Jama-lehdessä julkaistiin tutkimus, jonka mukaan rimonabanttia saaneilla hyvä kolesteroli lisääntyi ja pahojen triglyseridien määrä veressä vähentyi keskimäärin noin kaksi kertaa niin paljon kuin pelkän painon laskun perusteella olisi voinut odottaa.

Sanofi-Aventis onkin korostanut, ettei rimonabantti ole tarkoitettu muutaman ylimääräisen kilon karistamiseen, vaan se soveltunee ensisijaisesti henkilöille, joilla on ylipainon lisäksi muitakin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.

Ruokariippuvuuden lisäksi endokannabinoidit vaikuttavat olevan mukana nikotiiniriippuvuudessa; Acomplialla on lupaavasti tuettu tupakoinnin lopettamista.


Haitat voivat joskus yllättää

Acomplia ei ole ensimmäinen yrittäjä laihdutuslääkemarkkinoilla. Rasvojen imeytymistä suolistosta vähentävä Xenical ja aivojen välittäjäainekemiaan vaikuttava Reductil ovat jo apteekkien hyllyillä. Niillä on kuitenkin riittänyt sivuvaikutuksia rasvaripulista korkeaan verenpaineeseen, ja tehossakin on ollut toivomisen varaa. Siksi niiden kysyntä on jäänyt vaatimattomaksi.

Turvallisuusvaatimusten kiristyttyä uusien lääkkeiden saaminen markkinoille on tullut vuosi vuodelta vaikeammaksi. Tätä nykyä uudentyyppisen lääkkeen kehittämiseen arvioidaan kuluvan noin puoli miljardia euroa, josta leijonanosan haukkaavat vapaaehtoisilla potilailla tehtävät isot tutkimukset. Tästä huolimatta harvinaiset ja kenties vasta ajan mittaan ilmenevät haittavaikutukset voivat yllättää vielä silloin, kun lääke on jo markkinoilla.

Yksi yrittäjä laihdutuslääkemarkkinoilla, ruokahalua hillitsevä Fen-phen, vedettiin kohun ja miljardien korvausvaateiden saattelemana pois vuonna 1997, kun sen fenfluramiinin havaittiin aiheuttavan sydämen läppävikoja.

Acompliassa mietityttää se, että endokannabinoidit ovat monessa mukana. Ainakin hiirellä ne muun muassa säätelevät uusien hermosolujen ohjautumista lopullisille paikoilleen aivoissa.


Pitäisi kelvata Kelalle

Turvallisinta olisi karistaa liikakilot ilman lääkkeitä. Jama-lehti totesi helmikuun pääkirjoituksessaan, että vaikka rimonabantti kuulostaa tehokkaalta, monen tutkimuksen mukaan laihdustusryhmissä käyvät ihmiset keventyvät yhtä lailla.

Kummallakin keinolla todellinen haaste on saada kilot pysymään poissa. Elleivät ajattelu- ja käyttäytymismallit muutu, kilot tulevat takaisin lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen - tai sitten on jäätävä lääkekoukkuun.

Käytännössä lääkkeettömät konstit eivät kuitenkaan näytä toimivan riittävän tehokkaasti. Siksi lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian viime lokakuussa järjestämä konsensuskokous päätyi siihen, että silloin, kun lihavuuden lääkehoito on aiheellista, sen pitäisi olla Kelan lääkekorvausten piirissä. Muutoin kansantaloudelle voi tulla vielä pidempi lasku maksettavaksi lihavuuden seurauksien hoitamisesta.



Juha Laurén on lääketieteen lisensiaatti ja Tiede-lehden vakituinen avustaja, joka työskentelee neurobiologian tutkijana Yalen yliopistossa Connecticutissa.


Mistä lihavuus johtuu


Nykyisin suomalaisista miehistä kaksi kolmasosaa ja naisista yli puolet on ylipainoisia. Erityisen jyrkästi viime vuosikymmeninä on lisääntynyt lasten ja nuorten lihavuus. Syinä pidetään hyötyliikunnan hupenemista, varallisuuden lisääntymistä, epäsäännöllistynyttä elämänrytmiä ja lisääntynyttä runsasenergiaisten ruokien ja juomien tarjontaa.

Lisäksi jo kauan on tiedetty, että alttius lihavuuteen periytyy. Altistavia yleisiä geenimuotoja on kuitenkin ollut hyvin vaikea löytää, koska niiden vaikutus helposti peittyy opittujen elämäntapojen ja ympäristöolojen vaikutukseen. On saatu selville vain joidenkin ääriharvinaisten perinnöllisten lihavuussyndroomien taustalla olevia geenivirheitä.

Kiitos tekniikan kehityksen tänä vuonna vihdoin tärppäsi. Professori Michael F. Christmanin johtamat yhdysvaltalaistutkijat analysoivat noin 700 amerikkalaisen perimän pieniä eroja uusilla, entistä tarkemmilla geenilastuilla ja kertoivat Sciencessa löytäneensä yhden lihavuudelle altistavan geenimuodon. Ne noin kymmenen prosenttia ihmisistä, jotka sattuivat perimään sekä isältään että äidiltään rasva-aineenvaihduntaan liittyvän INSIG2-geenin tietyn muodon, ovat keskimäärin 3-4 kiloa muita painavampia.

Christman ja kollegat arvelevat, että lisää yleisiä "lihavuusgeenejä" löytyy, jos dna:ta seulotaan vielä tarkemmin kuin he tekivät.


Mitä haittaa siitä on


Miehillä yli metrin ja naisilla yli 90 sentin vyötärönympärys lisää huomattavasti monien sairauksien vaaraa. Sen sijaan esimerkiksi naisten reisien rasva ei ole samalla tavoin haitallista. Vyötärön paksuus kertoo vatsaontelon rasvan runsaudesta, joka ennustaa esimerkiksi suurentunutta sydäninfarktin riskiä.

Eniten ylipaino lisää kuitenkin alttiutta sairastua aikuisiän diabetekseen. Kun erityisesti vatsan seudulle on kertynyt niin paljon ylimääräistä, että painoindeksi* kohoaa yli kolmenkymmenen, diabetekseen sairastumisen riski kasvaa yli kymmenkertaiseksi. Juuri ylipainon takia diabetes on yleistynyt Suomessa räjähdysmäisesti. Tätä nykyä meillä on noin 200 000 aikuisiän diabeetikkoa, ja jos nykymeno jatkuu, puolen miljoonan rajan ennustetaan menevän rikki vuonna 2030.

Miksi rasva sitten on vaarallista, ja miksi kertymäpaikalla on merkitystä? Kymmenen viime vuoden aikana on selvinnyt, että rasvasolut erittävät monia hormoneja, ja tuoreiden tutkimusten mukaan eritteen laatu riippuu siitä, missä rasvasolut sijaitsevat. Ilmeisesti erityisesti vatsaontelon rasvasolut tuottavat verenkiertoon insuliiniresistenssiä aiheuttavia hormoneja, jotka voivat johtaa aikuisiän diabetekseen. Ykköskandidaattina pidetään viime vuonna löydettyä visfatiini-hormonia.

Lihavuuteen voi liittyä myös kytevä rasvakudoksen tulehdustila, joka heikentää insuliinin vaikutuksia ja edistää diabeteksen kehittymistä. Tällainen tulehdus syntyy ainakin lihotettujen koe-eläinten rasvakudokseen. Myös aikuisiän diabetekseen sairastuvien ihmisten verenkierrosta on havaittu tavallista enemmän tulehduksesta viestiviä aineita.


* painoindeksi = (paino kiloina)/(pituus metreinä)2

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.