EU:n lääkeviranomaiset hyväksyivät laihdutuslääke Acomplian, ja pari viikkoa sitten se saapui Suomen markkinoille. Ranskalaisen lääkejätin Sanofi-Aventis’n tuotteelle povataan Viagran kaltaista menestystä.


ja pari viikkoa sitten se saapui Suomen markkinoille. Ranskalaisen
lääkejätin Sanofi-Aventis’n tuotteelle povataan Viagran kaltaista menestystä.




Ihminen tuntee itsensä nälkäiseksi, kun hermosoluihin tarttuu tiettyjä elimistössä muodostuneita molekyylejä: endokannabinoideja. Uusi Acomplia-lääke poistaa nälän tunnetta estämällä näiden molekyylien toimintaa.

Elimistön endokannabinoidit edistävät ruokahalua samaan tapaan kuin marihuana ja muut kannabistuotteet, joita saadaan hampusta eli Cannabis sativa -kasvista. Idea laihdutuslääkkeeseen saatiinkin kannabiksen vaikutuksen tutkimuksista.

Jo vuonna 1964 jerusalemilaistutkija Raphael Mechoulamin onnistui eristää kannabiksen vaikuttava aine THC. Pitkän jahdin päätteeksi vasta vuonna 1990 tunnistettiin elimistöstä THC:n ja endokannabinoidien tarttumiskohde, reseptoriproteiini CB1, jota on muun muassa monien hermosolujen pinnalla.

Reseptorin löydyttyä tutkijat Sanofin laboratorioissa Ranskassa järkeilivät, että koska kannabis ja endokannabinoidit viestivät nälkää, viestin estäminen aiheuttaisi kylläisyyden tunteen. Niinpä Sanofin kemistit suunnittelivat molekyylin, joka istuu CB1-reseptoriin ja estää sen toiminnan.

Idea on osoittautunut toimivaksi, ja Sanofi-Aventis’n molekyyli on saanut niin hiiret kuin ihmisetkin laihtumaan. Viime vuonna Lancet ja New England Journal of Medicine raportoivat, että Acompliaa käyttäneet koehenkilöt laihtuivat vuodessa noin yhdeksän kiloa, lumelääkettä saaneet vain kahdesta kolmeen kiloa.

Sittemmin monet muut lääkejätit, kuten Merck, Bristol-Myers Squibb ja Pfizer ovat työntäneet sormensa endokannabinoidisoppaan, mutta Acomplialla on selvä etumatka.


Lääkkeestä muutakin hyötyä

Acomplian vaikuttava aine rimonabantti paitsi auttaa laihtumaan myös parantaa yllättävän paljon veren rasva-arvoja. Tämän vuoden helmikuussa Yhdysvaltain lääkäriliiton Jama-lehdessä julkaistiin tutkimus, jonka mukaan rimonabanttia saaneilla hyvä kolesteroli lisääntyi ja pahojen triglyseridien määrä veressä vähentyi keskimäärin noin kaksi kertaa niin paljon kuin pelkän painon laskun perusteella olisi voinut odottaa.

Sanofi-Aventis onkin korostanut, ettei rimonabantti ole tarkoitettu muutaman ylimääräisen kilon karistamiseen, vaan se soveltunee ensisijaisesti henkilöille, joilla on ylipainon lisäksi muitakin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.

Ruokariippuvuuden lisäksi endokannabinoidit vaikuttavat olevan mukana nikotiiniriippuvuudessa; Acomplialla on lupaavasti tuettu tupakoinnin lopettamista.


Haitat voivat joskus yllättää

Acomplia ei ole ensimmäinen yrittäjä laihdutuslääkemarkkinoilla. Rasvojen imeytymistä suolistosta vähentävä Xenical ja aivojen välittäjäainekemiaan vaikuttava Reductil ovat jo apteekkien hyllyillä. Niillä on kuitenkin riittänyt sivuvaikutuksia rasvaripulista korkeaan verenpaineeseen, ja tehossakin on ollut toivomisen varaa. Siksi niiden kysyntä on jäänyt vaatimattomaksi.

Turvallisuusvaatimusten kiristyttyä uusien lääkkeiden saaminen markkinoille on tullut vuosi vuodelta vaikeammaksi. Tätä nykyä uudentyyppisen lääkkeen kehittämiseen arvioidaan kuluvan noin puoli miljardia euroa, josta leijonanosan haukkaavat vapaaehtoisilla potilailla tehtävät isot tutkimukset. Tästä huolimatta harvinaiset ja kenties vasta ajan mittaan ilmenevät haittavaikutukset voivat yllättää vielä silloin, kun lääke on jo markkinoilla.

Yksi yrittäjä laihdutuslääkemarkkinoilla, ruokahalua hillitsevä Fen-phen, vedettiin kohun ja miljardien korvausvaateiden saattelemana pois vuonna 1997, kun sen fenfluramiinin havaittiin aiheuttavan sydämen läppävikoja.

Acompliassa mietityttää se, että endokannabinoidit ovat monessa mukana. Ainakin hiirellä ne muun muassa säätelevät uusien hermosolujen ohjautumista lopullisille paikoilleen aivoissa.


Pitäisi kelvata Kelalle

Turvallisinta olisi karistaa liikakilot ilman lääkkeitä. Jama-lehti totesi helmikuun pääkirjoituksessaan, että vaikka rimonabantti kuulostaa tehokkaalta, monen tutkimuksen mukaan laihdustusryhmissä käyvät ihmiset keventyvät yhtä lailla.

Kummallakin keinolla todellinen haaste on saada kilot pysymään poissa. Elleivät ajattelu- ja käyttäytymismallit muutu, kilot tulevat takaisin lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen - tai sitten on jäätävä lääkekoukkuun.

Käytännössä lääkkeettömät konstit eivät kuitenkaan näytä toimivan riittävän tehokkaasti. Siksi lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian viime lokakuussa järjestämä konsensuskokous päätyi siihen, että silloin, kun lihavuuden lääkehoito on aiheellista, sen pitäisi olla Kelan lääkekorvausten piirissä. Muutoin kansantaloudelle voi tulla vielä pidempi lasku maksettavaksi lihavuuden seurauksien hoitamisesta.



Juha Laurén on lääketieteen lisensiaatti ja Tiede-lehden vakituinen avustaja, joka työskentelee neurobiologian tutkijana Yalen yliopistossa Connecticutissa.


Mistä lihavuus johtuu


Nykyisin suomalaisista miehistä kaksi kolmasosaa ja naisista yli puolet on ylipainoisia. Erityisen jyrkästi viime vuosikymmeninä on lisääntynyt lasten ja nuorten lihavuus. Syinä pidetään hyötyliikunnan hupenemista, varallisuuden lisääntymistä, epäsäännöllistynyttä elämänrytmiä ja lisääntynyttä runsasenergiaisten ruokien ja juomien tarjontaa.

Lisäksi jo kauan on tiedetty, että alttius lihavuuteen periytyy. Altistavia yleisiä geenimuotoja on kuitenkin ollut hyvin vaikea löytää, koska niiden vaikutus helposti peittyy opittujen elämäntapojen ja ympäristöolojen vaikutukseen. On saatu selville vain joidenkin ääriharvinaisten perinnöllisten lihavuussyndroomien taustalla olevia geenivirheitä.

Kiitos tekniikan kehityksen tänä vuonna vihdoin tärppäsi. Professori Michael F. Christmanin johtamat yhdysvaltalaistutkijat analysoivat noin 700 amerikkalaisen perimän pieniä eroja uusilla, entistä tarkemmilla geenilastuilla ja kertoivat Sciencessa löytäneensä yhden lihavuudelle altistavan geenimuodon. Ne noin kymmenen prosenttia ihmisistä, jotka sattuivat perimään sekä isältään että äidiltään rasva-aineenvaihduntaan liittyvän INSIG2-geenin tietyn muodon, ovat keskimäärin 3-4 kiloa muita painavampia.

Christman ja kollegat arvelevat, että lisää yleisiä "lihavuusgeenejä" löytyy, jos dna:ta seulotaan vielä tarkemmin kuin he tekivät.


Mitä haittaa siitä on


Miehillä yli metrin ja naisilla yli 90 sentin vyötärönympärys lisää huomattavasti monien sairauksien vaaraa. Sen sijaan esimerkiksi naisten reisien rasva ei ole samalla tavoin haitallista. Vyötärön paksuus kertoo vatsaontelon rasvan runsaudesta, joka ennustaa esimerkiksi suurentunutta sydäninfarktin riskiä.

Eniten ylipaino lisää kuitenkin alttiutta sairastua aikuisiän diabetekseen. Kun erityisesti vatsan seudulle on kertynyt niin paljon ylimääräistä, että painoindeksi* kohoaa yli kolmenkymmenen, diabetekseen sairastumisen riski kasvaa yli kymmenkertaiseksi. Juuri ylipainon takia diabetes on yleistynyt Suomessa räjähdysmäisesti. Tätä nykyä meillä on noin 200 000 aikuisiän diabeetikkoa, ja jos nykymeno jatkuu, puolen miljoonan rajan ennustetaan menevän rikki vuonna 2030.

Miksi rasva sitten on vaarallista, ja miksi kertymäpaikalla on merkitystä? Kymmenen viime vuoden aikana on selvinnyt, että rasvasolut erittävät monia hormoneja, ja tuoreiden tutkimusten mukaan eritteen laatu riippuu siitä, missä rasvasolut sijaitsevat. Ilmeisesti erityisesti vatsaontelon rasvasolut tuottavat verenkiertoon insuliiniresistenssiä aiheuttavia hormoneja, jotka voivat johtaa aikuisiän diabetekseen. Ykköskandidaattina pidetään viime vuonna löydettyä visfatiini-hormonia.

Lihavuuteen voi liittyä myös kytevä rasvakudoksen tulehdustila, joka heikentää insuliinin vaikutuksia ja edistää diabeteksen kehittymistä. Tällainen tulehdus syntyy ainakin lihotettujen koe-eläinten rasvakudokseen. Myös aikuisiän diabetekseen sairastuvien ihmisten verenkierrosta on havaittu tavallista enemmän tulehduksesta viestiviä aineita.


* painoindeksi = (paino kiloina)/(pituus metreinä)2

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018