Tutkijat onnistuivat tehtävässä, joka oli jo alkanut näyttää toivottomalta.

Teksti: Katri Pajusola

Tutkijat onnistuivat tehtävässä, joka oli jo alkanut näyttää toivottomalta.

Julkaistu Tiede -lehdessä 8/2012

Vuosikymmeniä lääketehtaat ovat yrittäneet kehittää aivohalvaukseen lääkehoitoa, joka suojaisi hermosoluja, mutta potilaskokeissa sadat lääke-ehdokkaat ovat epäonnistuneet. Pessimismi on alkanut levitä: ehkei tällainen hoito toimikaan ihmisissä. Nyt on kuitenkin enemmän toivoa onnistumisesta kuin koskaan aiemmin.

Tänä vuonna nimittäin selvisi, että tietty solujen viestintämolekyyli suojaa hermokudosta vaurioilta kokeellisen aivohalvauksen jälkeen. Kanadalaiset tutkijat raportoivat havainnostaan arvostetussa Nature-lehdessä helmikuussa.

Tällaista uutista on laajalti toivottu, sillä aivohalvaus on paha vammauttaja ja maailman toiseksi yleisin kuolinsyy. Niissäkin maissa, joissa kuolemia on onnistuttu vähentämään muun muassa verenpainelääkkeillä ja veritulppien liuotushoidolla, tapauksia on paljon ja hoitokustannukset suuria. Esimerkiksi Suomessa tapahtuu vuosittain 14 000 uutta aivohalvausta, neljännes niistä työikäisillä, ja vuotuiset valtakunnalliset hoitokulut ovat miljardin luokkaa.

Liuotushoito auttaa vain osaa

Aivohalvaus syntyy, kun aivojen verenkierto häiriintyy joko verisuonitukoksen tai verenvuodon takia. Tällöin osa hermosoluista jää vaille happea, mikä nopeasti johtaa näiden solujen kuolemaan. Potilaan vammojen vaikeus riippuu siitä, mitkä aivojen osat vaurioituvat ja kuinka laajalti.

Suomessa aivohalvauskuolemat ovat vähentyneet muun muassa verisuonitukkeumien liuotushoidon ansiosta. Sitä saaneet potilaat ovat toipuneet huomattavan hyvin.

Valitettavasti tämän hoitomuodon piiriin pääsee kuitenkin vain pieni osa potilaista, koska liuotuksen täytyy tehotakseen käynnistyä hyvin pian kohtauksen alkamisen jälkeen. Kaikentyyppisiin verenkierron häiriöihin liuotus ei edes sovellu. Lisäksi aivohalvaus uusiutuu herkästi: 15–20 prosentin todennäköisyydellä. Arvioidaan, että yhden suomalaisen aivohalvauspotilaan hoitokulut loppuelämän aikana ovat vähintään 60 000 euroa.

Tilannetta helpottaisi lääke, joka vähentäisi halvauksen jälkeisiä hermovaurioita ja auttaisi potilasta selviytymään itsenäisesti. – Tällaisen neuroprotektantin tarve olisi suuri, sanoo Itä-Suomen yliopiston neurologian laitoksen professori Pekka Jäkälä, joka on työssään Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa perehtynyt aivohalvauksen jälkihoitoon.

Nyt löytyi oikea lähestymistapa

Nature-lehdessä esitelty neuroprotektanttiehdokas on lupaavin tähän asti tutkituista. Miksi kanadalaiset onnistuivat siinä, missä muut eivät?

Hyvä esimerkki epäonnistujista on lääkekandidaatti AX200. Se oli edennyt kliinisissä testeissä pitkälle, ja siihen oli kulunut miljoonia euroja. Tänä vuonna aivohalvaustutkijoiden kokouksessa Yhdysvalloissa kuitenkin raportoitiin, ettei AX200 ollut tehonnut kokeissa, jotka tehtiin aivohalvauspotilailla. Kaikki aikaisemmat tehokkuuskokeet oli tehty hiirillä.

Kanadalaista tutkimusta johtanut professori Michael Tymianski uskoo epäonnistumisten johtuvan ihmisen ja jyrsijöiden aivojen suurista rakenne- ja toimintaeroista. Kokeissa on yleisesti käytetty jyrsijöitä, mutta ilmeisesti niiden aivokudos ei reagoi hapenpuutteeseen tarpeeksi samoin kuin ihmisen.

Tymianskin ryhmä teki kokeensa makakiapinoilla. Niiden aivosoluille aiheutettiin hapenpuutetta. Sen jälkeen niille annettiin PSD-95-inhibiittoreita, molekyylejä, jotka vaikuttavat hermoratayhteyksien liitoskohdissa. Inhibiittorit pienensivät hermokudoksen vaurioaluetta ja säilyttivät hermosolujen toimintakyvyn.

Kanadalaisten apinatestit vastasivat professori Jäkälän mukaan ihmispotilailla käytettäviä testejä. Tämä antaa toivoa onnistumisesta myös ihmisillä. Aika ja kliiniset kokeet näyttävät, täyttyvätkö nämä odotukset.

Katri Pajusola on solu- ja molekyylibiologian dosentti. Hän toimii Life Science -alan konsulttina ja tiedekirjoittajana.

Tukos tai verenvuotojättää aivosoluja hapetta. Liuotushoito ei aina auta. Uutta lääkettä kehitetään näihin tilanteisiin.

Nämä altistavat– Korkea verenpaine– Runsas suolan käyttö– Ylipaino– Tupakointi– Taipumus verenkiertosairauksiin (pääteltynä lähisukulaisten sairauksista) 

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.