New Horizons -luotain on matkalla aurinkokuntamme arktisiin ääriin.
Sieltä löytyy Pluto, viimeinen syynäämätön planeetta. Kauan odotetusta retkestä tullee luultuakin jännittävämpi, sillä hyisen kulmakunnan yksinvaltiaana pidetylle jääpallolle on alkanut löytyä
vertaisiaan seuralaisia.


Sieltä löytyy Pluto, viimeinen syynäämätön planeetta. Kauan odotetusta
retkestä tullee luultuakin jännittävämpi, sillä hyisen kulmakunnan
yksinvaltiaana pidetylle jääpallolle on alkanut löytyä vertaisiaan seuralaisia.



Aurinkokunnan laidalla on pimeää, jäätävää ja autio¬ta. Tätä maailmaa ei ole koskaan tutkittu lähietäisyydeltä. Siksi Plutostakaan ei tiedetä juuri muuta kuin perusasiat, jotka on opittu muun muassa¬ avaruuskaukoputken havainnoista.

Viisaampia ollaan vuonna 2015. Pimeyteen on pitkä matka, ja kestää melkein kymmenen vuotta, ennen kuin New Horizons on perillä ja avaruustutkimuksen avainhankkeeksi luonnehdittu projekti pääsee alkuun.


Aivan oma maailmansa

Pluton löysi yhdysvaltalainen tähtitieteilijä Clyde Tombaugh vuonna 1930. Samalla aurinkokunta sai täysin uudenlaisen jäsenen. Pluto poikkeaa niin Maan kaltaisista kiviplaneetoista kuin jättiläismäisistä kaasuplaneetoista.

Pluto on epätavallisen pieni. Sen halkaisija on vain 2 300 kilometriä, eli se mahtuisi hyvin Helsingin ja Ateenan väliin. Sen massa on vaivaiset 0,2 prosenttia Maan massasta ja ilmakehä vain noin tuhannesosa Maan ilmakehästä. Myös sen reitti Auringon ympäri on epätavallisen soikea.

Kaukainen sijainti on muokannut Pluton olot omanlaisikseen. Auringon valon matka Plutoon vie keskimäärin 5,5 tuntia, ja matkalla valo himmenee niin, että Plutossa on tuhat kertaa pimeämpää kuin Maassa. Pimeän planeetan päivä kestää 6,4 Maan päivää ja vuosi peräti 248 Maan vuotta. Pluto ei siis ole ehtinyt tehdä lenkkiäkään Auringon ympäri modernin tähtitieteen aikana.

Kylmääkin on: pakkasta noin 230 astetta. Tästä syystä Pluto koostuu enimmäkseen kivimurskasta ja vesijäästä. Pinnalla on myös metaania, typpeä ja hiilidioksidia, kaikki jäässä. Kaasukehäkin jäätyy kauttaaltaan, kun planeetta on kauimpana Auringosta.


Kuut syntyivät kolarissa

Vuoteen 1978 asti Pluto oli ainoa tunnettu planeettakuntamme jäsen, joka kiertää Aurinkoa Neptunusta kauempana. Sitten huomattiin, että sillä on suuri kuu. Kharoniksi nimetyn seuralaisen halkaisija on 1 200 kilometriä, eli se on peräti puolen Pluton kokoinen. Tämän vuoden alussa varmistui, että Plutolla on kaksi muutakin kuuta, pikkuriikkisiä kumpikin: P1 on läpimitaltaan ainoastaan 48 ja P2:kin vain 165 kilometriä.

Kuiden alkuperä selitetään taivaallisella kolarilla niin kuin oman¬kin Kuumme. Joskus muinoin Plutoon iskeytyi suuri kappale ja sen murskautuessa kiertoradalle sinkoutui paljon ainetta. Valtaosa siitä kertyi Kharoniksi, ja rippeistä syntyivät pikkuruiset P1 ja P2.

New Horizons selvittää, pitääkö hypoteesi paikkansa. Kharonin koostumuksesta ja sen liikeestä Pluton suhteen pystytään päättelemään myös yksityiskohtia, kuten se, syntyivätkö kuut nopeasti vai hitaasti.


Plutolla jopa isoveli

Pluto hallitsi planeettakuntamme takamaita ylhäisessä yksinäisyydes¬sään, kunnes yhdysvaltalaiset David Jewitt ja Jane Luu 1992 äkkäsivät alueelta 200-kilometrisen kivenmurikan.

Hollantilais-yhdysvaltalainen Gerard Kuiper ehdotti jo vuonna 1951, että laitamien pimeyteen kätkeytyy kokonainen liuta taivaankappaleita. Niiden olemassaolon tarkistaminen ei kuitenkaan tullut kuuloonkaan, ennen kuin elektroniset kamerat kehitettiin.

Nyt Neptunuksen takaiselta Kuiperin vyöhykkeeltä tunnetaan yli tuhat pientä ja satoja suuria  kappaleita. Viime kesänä selvisi, että Plutolla on alueella jopa isoveli.

Jos Pluto löytyisi nyt, sitä ei todennäköisesti kelpuutettaisi planeetaksi, vaan sitä kutsuttaisiin muiden kulmakunnan kiertolaisten lailla Kuiperin vyöhykkeen kappaleeksi. Historiallisista syistä Pluto saanee kuitenkin pitää arvonsa.


Ainutlaatuisia jäännöksiä

Pluto ja muut Kuiperin vyöhykkeen kappaleet ovat tähtitieteilijöille samanlaisia aarteita kuin paleontologeille olisivat tuoreena säilyneet dinosauruksen munat. Ne ovat nimittäin koskemattomia jäännöksiä aurinkokunnan synnystä.

Kun planeetat aikoinaan muodostuivat, alkiot tönivät toisiaan ja jotkin niistä sinkoutuivat aurinkokunnan laidoille. Siellä niiden kasvu pysähtyi, sillä näin kaukana Auringosta ei ollut ainetta haalittavaksi. Lopulta kappaleet pakastuivat. Nyt ne tarjoavat mahdollisuuden tutkia ainetta, josta Maa sukeutui.

Aivan erityisesti tutkijoita kiinnostaa kohtalaisen suureksi kasvanut Pluto. Siitä on ehkä ollut syntyä kaikki kriteerit täyttävä ihka oikea planeetta. Jos näin on, Pluto on kuin keskenkasvuinen Maa!


Yllätyksiä odotetaan

New Horizons -luotain keskittyykin Pluton tutkimiseen. Se analysoi, mitä Pluton kaasukehä sisältää ja miten se toimii. Sekin jännittää, miltä Pluton pinta näyttää. Onko siellä suuria vuoria tai kraattereita?

Pluton jälkeen New Horizons suuntaa tutkimaan ainakin yhden toisen Kuiperin vyöhykkeen kohteen. Muista "tapaamisista" päätetään vasta siinä vaiheessa, kun luotain lähestyy Plutoa.

New Horizons -projektin päätutkija, planeetta-asiantuntija Alan Stern kiteyttää tähtitieteilijöiden odotukset New Scientist -lehdessä sanomalla:

"Mitä kauemmaksi kotoa menemme, sitä oudommaksi ympäristö käy. Kun pääsemme Plutoon, suumme loksahtavat auki."


Palstan pitäjä Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Pluton isot seuralaiset

2000-luvulla Kuiperin vyöhykkeeltä on onnistuttu löytämään jo yhdeksän kappaletta, joiden halkaisijaksi arvioidaan vähintään tuhatkunta kilometriä. Niiden kaikkien radat kiertävät valtaosin Plutoakin kauempana; etäisyydet Auringosta keskimäärin 6,5-14,3 miljardia kilometriä.


























Kohde

770-890
Ixion
Quaoar
Orcus
Sedna





New Horizons matkaa Plutoon
19.1.2006 New Horizons lähtee matkaan Nasan Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta Floridasta. Edessä on lähes kuuden miljardin kilometrin lento.


Helmikuu 2007 Luotain ohittaa Jupiterin ja ottaa sen painovoimasta lisävauhtia.


2007-2014  Luotain matkaa planeettojen välisessä avaruudessa. Enimmän aikaa se viettää horroksessa, mutta noin 50 päiväksi vuodessa se käynnistetään tutkimuslaitteiden testausta ja säätämistä varten.


Joulukuu 2014 Luotain herätetään noin 200 päivää ennen h-hetkeä. Kaukoputki ryhtyy kuvaamaan Plutoa ja sen suurta kuuta Kharonia.


14.7.2015 Luotain saapuu perille. Ohilennon aikana se tutkii erityisesti Pluton ilmakehää. Toinen tärkeä tehtävä on kartoittaa Pluton ja Kharonin pinta.


2016-2020 Luotain tutkii muita Kuiperin vyöhykkeen kohteita.


Luotaimen mittalaitteet
Rex Radiometri, tutkii kaasukehän koostumusta ja lämpötilaa.
Pepssi Hiukkasspektrometri, tutkii kaasukehästä avaruuteen karkaavan plasman tiheyttä ja koostumusta.
Swap Hiukkasspektrometri, tutkii kaasukehän hukkaa ja aurinkotuulen koostumusta.
Lorri Optinen teleskooppikamera, tuottaa suuriresoluutioisia kuvia.
Alice UV-spektrometri, analysoi Pluton kaasukehän koostumusta ja etsii kaasukehää Kharonin ympäriltä.
Ralph Optisen ja infrapunavalon spektrometri ja kamera, tutkii pinnan muotoja, koostumusta ja lämpötiloja.
SDC Pölylaskuri, mittaa luotaimeen iskeytyvää avaruuspölyä matkan alusta alkaen.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018