Suomalaisten voimala on pääsemässä ensimmäisten mukana sähköverkkoon.

Teksti: Kalevi Rantanen

Suomalaisten voimala on pääsemässä ensimmäisten mukana sähköverkkoon.

Suomalaisen sukeltajan idea rantaveden energian hyödyntämisestä toteutuu kohta Portugalin rannikolla.

– Koelaitos Penichessä kytketään verkkoon loka-marraskuussa, kertoo AW-Energyn toimitusjohtaja John Liljelund. – Laitoksella on niin sanottu verkkolisenssi,

eli se voi syöttää virtaa yleiseen sähköverkkoon.

Aaltovoimala koostuu kolmesta sadan kilowatin yksiköstä, joten yhteisteho on 300 kilowattia. Tuotanto vastaa noin kahdensadan kotitalouden sähkönkulutusta.

Kokeiltu on aikaisemminkin. Skotlantilaisyritys Pelamis on testannut toisen tyyppistä, avomerelle tarkoitettua voimalaa niin ikään Portugalissa. Verkkolisenssiä sillä ei kuitenkaan ole.

Pääsy yleiseen sähköverkkoon on suuri saavutus jokaiselle uudelle energiatekniikalle. Penichen voimala kilpailee muiden hankkeiden kanssa tiukasti kunniasta päästä aaltovoima-alalla ensimmäisenä kaupalliseen läpimurtoon.

Kun verkkoon on päästy, ruvetaan kasvattamaan tehoa. Liljelund kertoo, että Penicheen voidaan seuraavassa vaiheessa rakentaa kymmenen 500 kilowatin yksikköä, jolloin saadaan viiden megawatin voimala.

– Kehitys etenee samaan tapaan kuin tuulivoimassa, hän vertaa.

Hienompaa kuin aarrelaivat

AW-Energyn voimala toimii piilossa veden alla. Strateginen osa on aaltojen heiluttama läppärakenne, joka tunnetaan kauppanimellä WaveRoller.

Veden alta kaikki alkoikin, uponneiden aarteiden etsinnästä.

Sukeltaja Rauno Koivusaari tunnetaan parhaiten Suomenlahden aarrelaiva Vrouw Marian paikallistamisesta, mutta hänen merkittävin löytönsä saattaa olla uudenlaisen aaltovoimalan idea. Hän alun perin keksi voimalassa käytetyn WaveRoller-tekniikan.

Erästä hylkyä tutkiessaan Koivusaari havaitsi, että vedenalaiset aallot heiluttivat hylyn kappaletta suurella voimalla. Huomiosta syntyi oivallus: ehkä aaltoliikkeen energian voi ottaa talteen.

Koivusaari kehitti ajatusta eteenpäin energiayhtiö Fortumin kanssa. Ensimmäiset ratkaisut patentoitiin vuonna 1999. Tekniikkaa on testattu Portugalin lisäksi Euroopan merienergiakeskuksessa Skotlannissa. AW-Energy perustettiin kaupallistamaan ratkaisuja.

Hyvä aloittaa rantavedestä

Varhaisista aaltovoimakehittäjistä poiketen AW-Energy keskittyy rantavesien aaltovoimaan.

Meren aaltoillessa veden osaset kiertävät ympyrää. Aallon lähestyessä rantaa liikerata muuttuu soikeaksi. Matalassa vedessä, jonka syvyys on noin puolet pinta-aallon pituudesta, vesi liikkuu melkein edestakaisin.

Ilmiön englanninkielinen nimi on surge. Suomen kielessä ei ole vakiintunutta käännöstä, mutta voisi puhua matalapohja-aalloista. Ilmiö on voimakkain rannoilla, joilla kahden peräkkäisen aallon väli on pitkä, 8–20 sekuntia.

AW-Energyn voimalassa aallot kääntelevät pohjaan saranoituja levyjä edestakaisin. Männillä ja hydraulimoottoreilla voimaa siirretään sähkögeneraattoriin.

Voimala kerää energiaa mainingeista, jotka voivat edetä tuhansien kilometrien päähän syntyalueeltaan. Euroopan länsirannikon mainingit ovat voineet muodostua kaksi vuorokautta aikaisemmin Amerikan itärannikolla.

Suurten aaltojen elinkaaren suhteellinen hitaus mahdollistaa ennustamisen. Sähköverkolle pystytään ajoissa ilmoittamaan, että nyt on tulossa halpaa aaltosähköä.

Lisäksi Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan länsirannikoilla voimakkaat aallot tulevat sopivaan aikaan eli talvella, jolloin myös sähköä tarvitaan eniten.

Kehittäjien mukaan heidän ratkaisullaan on merkittäviä etuja. Rantaveteen voimala pystytään rakentamaan suhteellisin pienellä pääomalla. Laitos on näkymättömissä, ja valtamerien rannoilta löytyy myös tilaa.

Alaa odottanee vauhdikas tulevaisuus. Tanskassa Risøn kansallinen energialaboratorio on arvioinut, että maailman sähköstä kyettäisiin joskus tuottamaan aaltovoimalla kymmenen prosenttia.

Läpillä, kohoilla, heilureilla

Pohjaläppiin perustuva suomalaisvoimala saa varmasti kilpailijoita. Keksijät ovat miettineet monenlaisia vekottimia ranta-aaltojen voiman valjastamiseksi.

Eräät versiot näkyvät pinnalle. Skottilaisen Aquamarinen Oyster on kuin aallokossa avautuva ja sulkeutuva simpukka. Kanadalaisen Seawoodin SurfPower on kuin koho, joka liikkuu aaltojen mukana ja veivaa vipua.

Australialainen BioPower Systems kehittää bioWave-voimalaa, joka toimii sekä pinnalla että veden alla. Laitteet ovat kuin merikasveja, jotka huojuvat vedenalaisessa aallokossa.

Yu-Energy Yhdysvalloissa on suunnitellut vedenalaista heiluria, jonka yläpäässä on koho.