Suomalaisten voimala on pääsemässä ensimmäisten mukana sähköverkkoon.

Teksti: Kalevi Rantanen

Suomalaisten voimala on pääsemässä ensimmäisten mukana sähköverkkoon.

Suomalaisen sukeltajan idea rantaveden energian hyödyntämisestä toteutuu kohta Portugalin rannikolla.

– Koelaitos Penichessä kytketään verkkoon loka-marraskuussa, kertoo AW-Energyn toimitusjohtaja John Liljelund. – Laitoksella on niin sanottu verkkolisenssi,

eli se voi syöttää virtaa yleiseen sähköverkkoon.

Aaltovoimala koostuu kolmesta sadan kilowatin yksiköstä, joten yhteisteho on 300 kilowattia. Tuotanto vastaa noin kahdensadan kotitalouden sähkönkulutusta.

Kokeiltu on aikaisemminkin. Skotlantilaisyritys Pelamis on testannut toisen tyyppistä, avomerelle tarkoitettua voimalaa niin ikään Portugalissa. Verkkolisenssiä sillä ei kuitenkaan ole.

Pääsy yleiseen sähköverkkoon on suuri saavutus jokaiselle uudelle energiatekniikalle. Penichen voimala kilpailee muiden hankkeiden kanssa tiukasti kunniasta päästä aaltovoima-alalla ensimmäisenä kaupalliseen läpimurtoon.

Kun verkkoon on päästy, ruvetaan kasvattamaan tehoa. Liljelund kertoo, että Penicheen voidaan seuraavassa vaiheessa rakentaa kymmenen 500 kilowatin yksikköä, jolloin saadaan viiden megawatin voimala.

– Kehitys etenee samaan tapaan kuin tuulivoimassa, hän vertaa.

Hienompaa kuin aarrelaivat

AW-Energyn voimala toimii piilossa veden alla. Strateginen osa on aaltojen heiluttama läppärakenne, joka tunnetaan kauppanimellä WaveRoller.

Veden alta kaikki alkoikin, uponneiden aarteiden etsinnästä.

Sukeltaja Rauno Koivusaari tunnetaan parhaiten Suomenlahden aarrelaiva Vrouw Marian paikallistamisesta, mutta hänen merkittävin löytönsä saattaa olla uudenlaisen aaltovoimalan idea. Hän alun perin keksi voimalassa käytetyn WaveRoller-tekniikan.

Erästä hylkyä tutkiessaan Koivusaari havaitsi, että vedenalaiset aallot heiluttivat hylyn kappaletta suurella voimalla. Huomiosta syntyi oivallus: ehkä aaltoliikkeen energian voi ottaa talteen.

Koivusaari kehitti ajatusta eteenpäin energiayhtiö Fortumin kanssa. Ensimmäiset ratkaisut patentoitiin vuonna 1999. Tekniikkaa on testattu Portugalin lisäksi Euroopan merienergiakeskuksessa Skotlannissa. AW-Energy perustettiin kaupallistamaan ratkaisuja.

Hyvä aloittaa rantavedestä

Varhaisista aaltovoimakehittäjistä poiketen AW-Energy keskittyy rantavesien aaltovoimaan.

Meren aaltoillessa veden osaset kiertävät ympyrää. Aallon lähestyessä rantaa liikerata muuttuu soikeaksi. Matalassa vedessä, jonka syvyys on noin puolet pinta-aallon pituudesta, vesi liikkuu melkein edestakaisin.

Ilmiön englanninkielinen nimi on surge. Suomen kielessä ei ole vakiintunutta käännöstä, mutta voisi puhua matalapohja-aalloista. Ilmiö on voimakkain rannoilla, joilla kahden peräkkäisen aallon väli on pitkä, 8–20 sekuntia.

AW-Energyn voimalassa aallot kääntelevät pohjaan saranoituja levyjä edestakaisin. Männillä ja hydraulimoottoreilla voimaa siirretään sähkögeneraattoriin.

Voimala kerää energiaa mainingeista, jotka voivat edetä tuhansien kilometrien päähän syntyalueeltaan. Euroopan länsirannikon mainingit ovat voineet muodostua kaksi vuorokautta aikaisemmin Amerikan itärannikolla.

Suurten aaltojen elinkaaren suhteellinen hitaus mahdollistaa ennustamisen. Sähköverkolle pystytään ajoissa ilmoittamaan, että nyt on tulossa halpaa aaltosähköä.

Lisäksi Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan länsirannikoilla voimakkaat aallot tulevat sopivaan aikaan eli talvella, jolloin myös sähköä tarvitaan eniten.

Kehittäjien mukaan heidän ratkaisullaan on merkittäviä etuja. Rantaveteen voimala pystytään rakentamaan suhteellisin pienellä pääomalla. Laitos on näkymättömissä, ja valtamerien rannoilta löytyy myös tilaa.

Alaa odottanee vauhdikas tulevaisuus. Tanskassa Risøn kansallinen energialaboratorio on arvioinut, että maailman sähköstä kyettäisiin joskus tuottamaan aaltovoimalla kymmenen prosenttia.

Läpillä, kohoilla, heilureilla

Pohjaläppiin perustuva suomalaisvoimala saa varmasti kilpailijoita. Keksijät ovat miettineet monenlaisia vekottimia ranta-aaltojen voiman valjastamiseksi.

Eräät versiot näkyvät pinnalle. Skottilaisen Aquamarinen Oyster on kuin aallokossa avautuva ja sulkeutuva simpukka. Kanadalaisen Seawoodin SurfPower on kuin koho, joka liikkuu aaltojen mukana ja veivaa vipua.

Australialainen BioPower Systems kehittää bioWave-voimalaa, joka toimii sekä pinnalla että veden alla. Laitteet ovat kuin merikasveja, jotka huojuvat vedenalaisessa aallokossa.

Yu-Energy Yhdysvalloissa on suunnitellut vedenalaista heiluria, jonka yläpäässä on koho. 

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.