Vihreä moottoritie, älykäs liikenne, mitä ne ovat? Vastaus: pian yhtä ja samaa.

Teksti: Kalevi Rantanen 

Vihreä moottoritie, älykäs liikenne, mitä ne ovat? Vastaus: pian yhtä ja samaa.

Julkaistu Tiede -lehdessä 7/2011Vihreä ja älykäs tie alkaa näyttää mahdolliselta. Kumpikin ominaisuus on kehitteillä, ja ehkä jo ensi vuosikymmenellä palaset ovat valmiina yhdistettäviksi.Vihreä moottoritie auttaa ajamaan mahdollisimman vähin päästöin. Sen varrella on biopolttoaineiden tankkauspisteitä sekä sähköauton latauspisteitä. Jälkimmäisiä ruokkivat tien laitamille pystytetyt tuulivoimalarivistöt.Vihreyden edistämiseksi liikennettä kannattaa samalla kehittää älykkäämmäksi. Sähköauton pitää aina tietää, missä on seuraava latausasema, ja älykäs tekniikka auttaa suunnit­telemaan reitit, joilla auto ei hyydy matkalle.Älykkyys tuo houkuttelevaa mukavuutta, josta hyvä esimerkki on automaattijono. Joskus 2020-luvulla kuljettaja ajaa moottoritielle ja kytkee automaattiohjauksen päälle. Sitten hän ottaa vaikka nokoset, pitää kahvitauon tai pelaa korttia matkustajien kanssa. Joku saattaa tehdä töitäkin.Automaattijonossa kulkiessaan auto keskustelee toisten autojen ja tien kanssa. Jonossa etäisyydet ja nopeudet pysyvät ihanteellisina, ja polttoainetta kuluu niin vähän kuin mahdollista. Jono säästää viidenneksenAutomaattista jonoajoa kehittävät paraikaa Volvo ja kuusi muuta yritystä neljästä eri maasta. Automaation ansiosta autot voivat edetä kuin kurjet aurassa, vain muutaman metrin päässä toisistaan, jolloin ilmanvastus pienenee. Polttoaineen kulutus laskee noin viidenneksellä. Ensimmäistä autoa, esimerkiksi bussia, ajaa ammattikuljettaja. Henkilöautot kulkevat perässä automaattisesti. Ohjauspyörä kääntyy itsestään, ja jarrut toimivat tarpeen vaatiessa heti. Tietokoneet pitävät oikean nopeuden ja välimatkan. Samoin säästää ajonopastusÄlyliikennejärjestelmiä, joissa kuljettaja ajaa itse, on ammattiliikenteessä jo käytössäkin. Suomalainen Taipale Telematics valmistaa Sensior-nimistä järjestelmää, joka seuraa kuljettajan ajotapaa ja opastaa häntä. Yhtiön mukaan järjestelmällä on päästy 5–20 prosentin polttoainesäästöihin.Sensior seuraa myös tietä ja tunnistaa esimerkiksi kuopat. Kuljettaja saa tietoa välittömästi. Jos hän ajaa oikein, kojelaudassa palaa vihreä valo. Jos hän tekee jotain väärin, vaikkapa ajaa väärällä nopeudella, syttyy punainen varoitusvalo. Vihreästi Helsingistä PietariinMyös vihreitä teitä on jo tulossa. Suomessa joukko kuntia ja yrityksiä suunnittelee vihreää moottoritieosuutta E-18-tielle Helsingin ja Vaalimaan välille. Aika näyttää, missä automaattiajo otetaan ensimmäisenä käyttöön, mutta tämä tie olisi lupaava ehdokas.– Vihreä ja älykäs kulkevat yhdessä, kiteyttää konsultti Ilkka Laitinen konsultointi- ja suunnittelutoimisto Pöyrystä, joka on yhdessä IBM:n kanssa osallistunut tien suunnitteluhankkeeseen. IBM:ää aihe kiinnostaa, koska se kehittää älykaupunkeja ja niiden välille tarvitaan älykkäitä teitä.Suunnittelijoiden ajatuksissa hanke on enemmän kuin tie. Se on ”tulevaisuuden kehityskäytävä” Helsingin ja Pietarin välillä, alue, jolla liikkuu miljoonia ihmisiä ja jossa on tietoa, osaamista, rahaa ja energiaa.Tarjolle biobensaa ja sähköäHelsinki–Vaalimaa-moottoritien vihertämismahdollisuutta on tutkaillut energia-alan asiantuntijayritys Gaia Consulting.Vuonna 2015 tällä osuudella tankatusta energiasta 40 prosenttia voisi tulla biodieselistä tai bioetanolista. Sähköautojen osuus liikenteestä olisi kuusi prosenttia. Toisessa vaiheessa, vuoteen 2030 mennessä, sähköautojen osuus nousisi puoleen. – Vihreällä moottoritiellä voitaisiin siirtyä nopeutetusti käyttämään biopolttoaineita, jos yhtiöt kohdistavat niiden myyntiä sen varrelle, sanoo Gaia Consultingin toimitusjohtaja Juha Vanhanen. Hän muistuttaa, että polttoaineesta on vuonna 2030 joka ta­pauksessa oltava 20 prosenttia biopohjaista. Jos myyntiä keskitetään, vahvasti vihreä moottoritie saadaan aikaan nopeasti. Sitten ratkaisua voidaan laajentaa muualle. Myös sähköautoille lähisähköä pyörittäviä tuulivoimaloita kaavaillaan. Gaian skenaarion mukaan niitä nousisi Helsingin ja Vaalimaan välisille tienvierustoille sata kappaletta.

Vihreitä moottoritie-hankkeita muualla:

Hydrogen Highway, KanadaGreen Highway Initiative, Virginia, YhdysvallatWest Coast Green Highway, YhdysvallatGreen and sustainable motorway,Lombardia, ItaliaGreen Highway, Sundsvall–Trondheim, Ruotsi ja NorjaSmart Highway, Etelä-KoreaLähde: Pöyry-konserni

Palstan pitäjä Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede -lehden vakituinen avustaja.

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.