Possun ja muiden karjaeläinten hyvinvoinnista alkaa olla jo tutkimustietoa. Uusi työsarka on koe-eläinten - ja lemmikkien - tutkimuksessa.


Uusi työsarka on koe-eläinten - ja lemmikkien - tutkimuksessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla



Mistä on kysymys? Esimerkit ovat poimintoja eläinten hyvinvoinnin tutkimuksesta - tieteenalasta, joka osaa yhä luotettavammin selvittää, kuinka eläimet voivat ja mitä ne eniten tarvitsisivat.


Kana kaipaa etenkin piilopaikkaa  


Kanojen pyrkimyksiä on tutkinut muun muassa brittitohtori Marian Stamp Dawkins Oxfordin yliopistossa. Tutkimuksessa, jota on sovellettu moniin muihinkin eläinlajeihin, katsotaan, kuinka paljon eläin on valmis “maksamaan“ saavuttaakseen haluamansa.


Kanat kulkevat epämiellyttävänkin reitin, jos ne tietävät löytävänsä hiekkakylpypaikan. Vielä hankalamman reitin ne ovat valmiit kulkemaan, jos pääsevät munimaan hämärään piilopaikkaan. Sekä hiekkakylpy että piilopaikka ovat siis kanalle tärkeitä, mutta piilo on niistä tärkeämpi.


Tällaisten tutkimusten perusteella on suunniteltu EU:n lainsäädäntöä, joka säätelee tulevaisuuden suurkanaloiden varustelua.


Turkistarhojen elämää on puolestaan syynätty muun muassa Hollannissa. Minkkien on usein havaittu toistelevan hyödyttömiä liikkeitä. Tämä tiedetään oireeksi siitä, että eläin kärsii häkkinsä ahtaudesta ja tekemisen puutteesta.


Viime kuukausina Hollannin parlamentissa onkin pohdittu, pitäisikö nykyisenlaiset minkkihäkit kieltää.



- Eläinten hyvinvoinnin tutkimus on tieteenalana varsin tuore. Eläinten terveyttä on toki tutkittu kauan, mutta käyttäytymistä ja psyykkistä vointia mittaavia menetelmiä on kehitetty vasta 15-20:n viime vuoden ajan, kertoo Donald Broom, eläinten hyvinvoinnin tutkimuksen professori Cambridgen yliopistosta.


Helmikuussa Suomessa luennoinutta brittiprofessoria pidetään yhtenä alansa parhaista asiantuntijoista maailmassa. Nykyään hänen aikansa täyttyy tutkimus- ja opetustöiden lisäksi EU:n komission ja Ison-Britannian hallituksen lausuntopyynnöistä milloin miltäkin eläintenpidon alalta.


- Tutkimuksen tehtävänä on mitata, millaisiin oloihin eläin voi sopeutua ja millaiset aiheuttavat siinä esimerkiksi kroonista stressiä tai pelkoa, Broom selittää. Työ ei ole aivan helppoa. - Emme voi suoraan mitata, mitä eläimen aivoissa tapahtuu.


- Toisaalta on tutkittava elimistön toimintaa, kuten sydämen lyöntitiheyttä ja hormonitoiminnan muutoksia. Toisaalta on seurattava eläimen käyttäytymistä: yrittääkö se vältellä jotakin, onko se epätavallisen aggressiivinen tai vahingoittaako se itseään tai käyttäytyy muuten häiriintyneesti.



Eläinten hyvinvoinnin tutkimuksen vahvinta aluetta on tähän asti ollut Keski- ja Pohjois-Eurooppa. Nyt ala on saanut jalansijaa yllättävämmistäkin maailmankolkista. - Palasin hiljattain Malesiasta, missä on viime aikoina tehty tasokasta tutkimusta kanoista ja muusta siipikarjasta, Broom kertoo. - Kehitys on ollut nopeaa myös muun muassa Meksikossa ja Brasiliassa.


Miksi juuri näissä maissa? - Kysymys on paljolti siitä, missä maissa tutkimukselle löytyy rahoitusta, Broom vastaa. - Esimerkiksi Yhdysvalloissa valtio ei ole rahoittanut eläinten hyvinvoinnin tutkimuksia lainkaan, ennen kuin vasta viiden tai kuuden viime vuoden aikana. Siellä ollaankin selvästi jäljessä Euroopasta.


- Suomessa alan tutkimusta on tehty melko vähän, mutta osa siitä on ollut hyvin tärkeää; erityisesti nautojen ja sikojen hyvinvoinnin tutkimus on maassanne korkeatasoista.


Mansikkien ja töpselikärsien tuntemusten tutkimisen suomalainen tyyssija löytyy Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta. Omaa professuuria ei kuitenkaan ole, vaan tutkimusta johtaa kotieläinhygienian professori Hannu Saloniemi.


- Nykyään alalla on Suomessa noin kymmenen tutkijaa, Saloniemi kertoo. - Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii jossain määrin ohjaamaan tutkimusaiheita rahoituksella, mutta näin pienessä maassa riippuu myös sattumasta, mille asialle löytyy kiinnostunut tutkija, joka tekee hyvän rahoitushakemuksen.


Suomalaisten vahvoja alueita ovat muun muassa porsaiden ja emon vuorovaikutuksen sekä pihattosikaloiden ja -navettojen tutkiminen. Pihattorakennuksissa eläimet saavat liikkua vapaasti. Tutkimusten ansiosta pihattonavetat ovat viime vuosina nopeasti yleistyneet suomalaisilla lypsykarjatiloilla.


Yksi uusimmista tutkimusaloista on vasikoiden uni. Osalla maatiloista karsinoiden ahtaus tekee vasikoiden lepoasennosta epämukavan, mikä häiritsee nukkumista. - Pyritään selvittämään, miten suuresti tämä vaikuttaa niiden hyvinvointiin, Saloniemi kertoo.



Nautojen ja sikojen lisäksi Suomessa on tutkittu turkiseläimiä. Tämä tieteenala on keskittynyt Kuopion yliopistoon ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitokseen. Kolmas ja uusin tutkimusalue on koe-eläinten hyvinvointi, josta on Kuopion yliopistossa jo tehty yksi väitöskirja.


- Koe-eläinlaitoksia on paljon, mutta niiden eläinten hyvinvoinnin eteen on tehty aika vähän, Saloniemi huomauttaa. - Tämän alan haluaisin menevän eteenpäin - jo siitäkin syystä, että koetulokset ovat luotettavampia, jos eläinten olot ovat hyvät.


Myös Broomin mielestä koe-eläinten oloja olisi syytä tutkia ja parantaa. - Suuren yleisön mielikuvissa eläinkokeiden ongelmana on kokeiden tuottama kipu, mutta eläin on kokeessa vain pienen osan ajastaan ja säilytyshäkissään kaiken muun ajan. Yleensä eläimiä pidetään ahtaissa ja virikkeettömissä häkeissä, mikä on huomattava ongelma.



Saloniemi soisi näkevänsä kehitystä myös lemmikkieläinten hyvinvoinnin tutkimisessa. Lemmikeissa on yksilöitä, joilla on ilmeisiä ongelmia, kuten vakavasta eroahdistuksesta kärsivät koirat.


- Lemmikithän puolestaan parantavat ihmisten hyvinvointia, Saloniemi muistuttaa. Niillä on tilastojen mukaan jopa kansanterveydellistä merkitystä: - On muun muassa jonkin verran ulkomaisia tutkimustuloksia siitä, että diabeetikko, jolla on koira, tarvitsee yhteiskunnan maksamia terveyspalveluja vähemmän kuin koiraton.


Alansa tulevaisuuteen sekä Broom että Saloniemi suhtautuvat optimistisesti.


- Ensi vuosikymmeninä eläinten hyvinvointia mittaavat menetelmät kehittyvät ja tarkentuvat entisestään, Broom ennustaa. - Aivojen kemia opitaan tuntemaan yhä täsmällisemmin, ja aivotoimintaa opitaan havainnoimaan yhä paremmin. Uskon, että tässä kehitys kulkee käsi kädessä ihmisten hyvinvoinnin tutkimuksen ja ihmisaivojen toiminnan ymmärtämisen kanssa.


Helena Telkänranta on vapaa toimittaja ja tietokirjailija, jonka erikoisaloja ovat eläimet, luonto ja ympäristökysymykset.

Sisältö jatkuu mainoksen alla