Inhimillinen tieto on aina erehtyväistä. Tieteen luotettavuuden takeena ei ole tulosten varmuus vaan niiden jatkuva korjaaminen ja todistusaineistojen julkisuus.

Teksti: Ilkka Niiniluoto

Inhimillinen tieto on aina erehtyväistä. Tieteen luotettavuuden takeena ei ole tulosten varmuus vaan niiden jatkuva korjaaminen ja todistusaineistojen julkisuus.

Julkaistu Tiede -lehdessä 10/2010Julkista keskustelua ilmastonmuutoksesta on vauhdittanut hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC, joka on rekrytoinut raporttiensa taustavoimaksi tutkijoita maailman eri puolilta. Lukuisten tieteilijöiden tulosten yhteenvetona on todettu, että maapallon ilmasto lämpenee tavalla, jossa ihmisellä on merkittävä osuus. Raportit arvioivat ilmastonmuutoksen uhkaavan muutaman vuosikymmenen kuluessa elämisen ehtoja maapallon eri puolilla. Siksi IPCC on esittänyt valtioille ja kansalaisille vakavan vetoomuksen hiilipäästöjen vähentämiseksi ja elintapojen muuttamiseksi.Vallitsevaa konsensusta ovat arvostelleet vähemmistöön jääneet tutkijat, joita kutsutaan ilmastoskeptikoiksi.Pari vuotta sitten IPCC:n raportissa väitettiin, että Himalajan jäätiköt voivat hävitä vuoteen 2035 mennessä, mutta tämä tulos osoitettiin pian virheelliseksi. Syksyllä 2009 nousi laaja kohu, kun hakkerit tunkeutuivat East Anglian yliopiston ilmastontutkimusyksikön CRU:n tiedostoihin. Julki tulleista tutkijoiden jonkin verran värikkäistä sähköposteista saattoi saada käsityksen, että he järjestelmällisesti hakivat omien ennakkokantojensa mukaisia tuloksia ja ohittivat vastakkaisia näkemyksiä.Voiko siis tieteen tuloksiin lainkaan luottaa? Onko ilmastonmuutos sittenkin vain huijausta? Vai oliko hakkerointi ilkeämielisten ilmastoskeptikkojen juoni?Tilannetta rauhoittavan vastauksen on antanut Glasgow’n yliopiston entisen rehtorin Sir Muir Russellin johdolla valmistunut riippumaton raportti Climate Change Email Review. Siinä CRU:n tutkijat saavat synninpäästön ”tinkimättömyytensä ja rehellisyytensä” osalta: tutkimustulosten vääristelystä ei ole todisteita. Samalla raportti kuitenkin toivoo tutkijoilta suurempaa avoimuutta ulkopuolisen kritiikin ja julkisuuden suhteen.

Tiedettä vähätelty ennenkinIlmastonmuutosta koskevat yksittäistapaukset ovat saaneet mediassa paljon enemmän huomiota kuin 1990-luvulla erityisesti Yhdysvalloissa riehunut ”tieteiden sota” (Science Wars). Joukko tieteensosiologeja ja -filosofeja kyseenalaisti oletuksen, että tieteellinen tutkimus on tietoteoreettisesti muiden uskomusten muodostamisen tapojen yläpuolella. Onko tiede siis yhtä paljon tai yhtä vähän luotettavaa kuin myytit, uskonnot, voodoo ja astrologia? Tieteen asemaa puolustavat luonnontieteilijät provosoituivat näistä kysymyksistä, jotka he panivat ”postmodernin relativismin” ja ”irrationalismin” tiliin. Itsekin osallistuin tähän – nyt jo pääosin laantuneeseen – väittelyyn esseekokoelmassa Totuuden rakastaminen (Otava 2003), jossa tieteellisen realismin pohjalta puolustin tieteen kykyä lähestyä totuutta.

Ihanteena epäitsekäs rehellisyysTieteensosiologi Steven Shapin esittää teoksessaan The Scientific Revolution (The University of Chicago Press 1996), että 1660-luvulla perustettu Royal Society asetti tieteenharjoittajan perusmalliksi brittiläisen herrasmiehen, jonka perushyveitä ovat lempeys, vapaus ja sitoutumattomuus. Tutkijat ovat luotettavia henkilöitä, jotka tinkimättömän rehellisesti omistautuvat totuuden etsintään. Samalla heillä on varaa epäitsekkäästi irrottautua uskonnollisista, poliittisista ja taloudellisista tavoitteista. Suurin kunnia ja palkkio on uuden löydön tai keksinnön tekeminen.Myös sosiologi Robert Mertonin klassinen kuvaus 1600-luvulla syntyneestä tieteen eetoksesta sisältää pyyteettömyyden ja puolueettomuuden periaatteet: totuutta tavoittelevat tutkijat eivät aja omaa etuaan vaan antavat tosiasioiden puhua puolestaan. Pyyteettömyyteen liittyy myös ”kommunismin” periaate: tieto ei ole yksityinen kaupallinen hyödyke, vaan julkista yhteisomaisuutta.Mertonia vastaan on usein huomautettu, että nykyisin tutkijat joutuvat ankarasti kilpailemaan keskenään huomiosta ja voimavaroista. Elämme ”suuren tieteen” (Big Science) aikaa: tiede ei enää ole itsenäisten herrasmiesten harrastusta, vaan yhä enemmän suurten ryhmien ja tutkimuslaitosten kallista toimintaa, joka tuottaa yhteiskunnalle innovaatioita ja taloudellista vaurautta. Merton oli kuitenkin hyvin selvillä Matteus-efektiksi kutsumastaan ilmiöstä, jonka mukaan tieteellinen menestys kasautuu positiivisen kierteen mukaisesti: onnistuminen tuo mukanaan mainetta ja resursseja, joilla voi tavoitella uutta menestystä.

Tutkijat vahtivat toisiaanMuuttuneista oloista huolimatta tieteen etiikan perusteet ovat säilyneet entisellään. Perusnormina on edelleen rehellisyys: tutkimusaineistoja ei saa väärentää, tuloksia ei saa sepittää. Toinen keskeinen periaate on reiluus: kunnia tieteellisistä löydöistä on annettava sen ansainneelle, plagiointi ja luvaton lainaus ovat kiellettyjä. Rehellisyys tukee suoraan tutkimuksen pyrkimystä totuuteen. Reiluus tekee sen epäsuorasti ylläpitäessään tutkimuksen hyviä käytäntöjä.Vaikka nykyinen informaatioteknologia on tehnyt tutkimusaineistojen vääristelyn ja kopioinnin aikaisempaa helpommiksi, tieteellistä vilppiä tulee esiin suhteellisen harvoin. Kiinni jäämisen ja kunnian menetyksen riski on suuri. Ilmi tulleet tapaukset ovat osoituksia yhteisön kontrollin pitävyydestä. Suomessakin on toimiva tutkimusetiikan järjestelmä: yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat sitoutuneet noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita hyvistä tieteellisistä käytännöistä ja niiden rikkomista koskevien epäilyjen selvittämisestä.Samantapaisen huomion voi tehdä tieteen julkisuusperiaatteesta. Ainakin julkisesti rahoitettujen tutkimusten julkisuutta vaaditaan ehkä vahvemmin kuin koskaan. Tätä todistaa tieteellisten aikakauslehtien ja verkkojulkaisujen jatkuva kasvu: maailmassa ilmestyy vuosittain yli miljoona tieteellistä artikkelia. Samalla entistä tarmokkaammin edistetään tieteellisten julkaisujen ja tutkimusaineistojen avointa saatavuutta (Open Access). Rehellisyyden ja julkisuuden periaatteiden kunnioitus on tärkeä edellytys tieteen luotettavuudelle. Silti luottamus tieteeseen ei voi nojautua vain yksittäisten henkilöiden ominaisuuksiin ja hyveisiin. Tutkijat vahvuuksineen ja heikkouksineen ovat ihmisiä, jotka saattavat epäonnistua ja hairahtua siinä missä muidenkin ammattien harjoittajat. Tutkimusetiikan rinnalla – ja sitä vielä tärkeämpänä tieteenharjoituksen piirteenä – on tieteessä noudatettava kriittinen menetelmä.

Ja arvioivat toistensa tuloksiaTiede on järjestelmällistä uuden tiedon tavoittelua, jossa tutkijakoulutuksen saaneet tiedeyhteisön jäsenet soveltavat kriittistä menetelmää. Merton kutsui tätä tieteen metodin ominaisuutta ”organisoiduksi epäilyksi”: tieteessä ei hyväksytä ehdottomia auktoriteetteja tai dogmaattisia ennakkoluuloja, vaan kaikille tieteen tuloksille on esitettävä riittävää näyttöä eli evidenssiä. Juuri tästä syystä tutkimustulosten ja niitä tukevan todistusaineiston tulee olla julkista, jotta muut tutkijat voivat tarkistaa niiden pätevyyden ja käydä aiheesta avointa keskustelua.Nämä tieteellisen menetelmän piirteet kiteytti osuvasti jo amerikkalainen filosofi Charles S. Peirce 1870-luvulla. Tieteellinen tieto ei synny mielivaltaisesti tutkijan päässä, vaan perustuu vuorovaikutukseen tutkimuskohteen kanssa. Näitä vuorovaikutuksen muotoja ovat yhteiset aistihavainnot, toistettavat kokeet ja historialliset lähteet. Tieteessä esitetään uusia rohkeita hypoteeseja, mutta ne asetetaan myös ankariin testeihin, joiden aineiston tulee myös olla julkista. Jos havainnot puhuvat hypoteesia vastaan, se on hylättävä. Jos näyttö ei vielä riitä, vastuullinen tieteilijä pidättäytyy toistaiseksi kannanotosta ja jatkaa tutkimusta. Mittauksiin, havaintoihin, otantamenetelmiin ja päätelmiin liittyvän epävarmuuden hallitsemiseksi on kehitetty tilastotieteellisiä menetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida ja ilmaista tulosten luotettavuutta ja virhemarginaaleja. Erityisesti tämä koskee ennusteita, joihin aina voi liittyä vielä tuntemattomia ja ennakoimattomia lisätekijöitä.Tutkijan tai tutkijaryhmän artikkelissa raportoimat tulokset alistetaan aikakauslehdissä vertaisarviointiin (peer review), jossa arvioijana (referee) toimii alan asiantuntija. Julkaisukynnyksen ylittäneet artikkelit joutuvat vielä uudelleen tiedeyhteisön kriittisen keskustelun kohteiksi.

Epäily edistää ja uudistaaPeirce oivalsi, että tieteen pitää soveltaa itsekriittistä epäilyä, jotta se olisi uskottavampi kuin horjumattomina pidettyihin auktoriteetteihin nojautuvat uskomusjärjestelmät. Hän kutsui fallibilismiksi (latinan erehtymistä tarkoittavan fallere-verbin mukaisesti) tietoteoreettista näkemystä, jonka mukaan kaikki inhimillinen tosiasiatieto on aina erehtyväistä ja siksi arvosteltavissa ja korjattavissa. Tämä koskee erityisesti tiedettä, jonka menetelmän ytimenä on itseäänkorjaavuus: tutkijat arvioivat jatkuvasti toistensa töitä, kyseenalaistavat vanhoja tuloksia ja etsivät uusia, entistä parempia, tarkempia ja täydellisempiä vastauksia tieteellisiin kysymyksiin. Mitä nopeammin erehdyksiä korjataan, sitä parempi tieteen edistymisen kannalta.Fallibilismin mukaan tieteen luotettavuuden takeena ei siis ole tulosten varmuus, lopullisten totuuksien hallussa pitäminen, vaan itseään korjaavan tieteen kyky jatkuvasti edistyä ja uusiutua.Näin esimerkiksi ilmastoskeptikot ovat tervetulleita horjuttamaan ilmastotutkijoiden konsensusta. Tehtävä ei ole helppo, koska heidän on esitettävä uusia tieteellisiä aineistoja ja argumentteja, jotka ovat vielä vakuuttavampia kuin tähän mennessä hyväksytyt tulokset. Joka tapauksessa on selvää, että nykyisiä tieteellisiä näkemyksiä ajan mittaan korjataan ja täsmennetään monin tavoin.

Mediassa kuva yksinkertaistuuEdellä hahmoteltu kuva tiedeyhteisön toiminnasta saa uusia piirteitä, kun tutkimustulokset välitetään median tai muiden kanavien kautta soveltajille, päätöksentekijöille ja kansalaisille. Tällöin tieteellisten artikkelien usein varovaisia ja täsmällisiä muotoiluja joudutaan tiivistämään ja yksinkertaistamaan, viihteellistämäänkin. Tutkimusasetelman reunaehtoja ja tulosten epävarmuuden astetta ei ehkä tuoda julki. Erityisesti soveltavan tieteen aloilla, kuten kliinisessä lääketieteessä, ympäristötieteissä ja taloustieteessä, tutkijoilta toivotaan myös suoraviivaisia toimintasuosituksia, jolloin taustalla olevat arvo-oletukset jäävät kätköön.Näistä ongelmista huolimatta ainakin Suomessa tieteen julkisuuskuva on hyvä. Tiedebarometrien toistuvan tuloksen mukaan suomalaiset luottavat tieteeseen. Tieteen tiedotus on maassamme onnistuttu kolmenkymmenen viime vuoden aikana järjestämään niin, että ajan tasalla olevaa tietoa maailmankuvan pohjaksi on tarjolla kaikille kiinnostuneille oppikirjojen, tiedelehtien, tiedekeskusten ja tieteen päivien kautta. Myös tieteelliset seurat ja tiedeakatemiat kokoavat omien alojensa tutkimustietoa verkkoon valistuneiden maallikkojen luettavaksi. Esimerkiksi Suomalainen Tiedeakatemia on vastikään ottanut kantaa turpeen energiakäyttöön ja kouluväkivaltaan.Viime kädessä tavoitteena on, että yhteiskunnallisesti merkittäviä päätöksiä ja kansalaisten omaan elämään liittyviä ratkaisuja tehtäisiin entistä enemmän tieteellisesti kestävään evidenssiin perustuen – samalla arvonäkökohtia harkitusti punniten.

Ilkka Niiniluoto on Helsingin yliopiston kansleri ja teoreettisen filosofian professori.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018