Kuumana käyvässä rasvakeskustelussa margariini on tuomittu epäterveelliseksi ja voi nostettu sydänystäväksi. Tieteellinen näyttö kertoo toista.

Teksti: Jukka Ruukki

Kumpaa kannattaisi sipaista leivän päälle: meijerivoita vai rasiamargariinia?Ravitsemustieteilijän mielestä kysymys on väärin asetettu.– Ei ole hyviä ja huonoja elintarvikkeita, ainoastaan hyviä ja huonoja ruokavalioita, sanoo ravitsemustieteen dosentti Mikael Fogelholm Suomen akatemiasta.– Mitä pienempiä ruokavalion osasia tarkastellaan, sitä ohuempi alkaa olla niiden yhteys terveyteen.Kokonaisuus on paljon olennaisempaa. Fogelholm tarjoilee esimerkin. Jos syöt rasvaista kalaa pari kertaa viikossa, lorautat pannulle ja salaattiin juoksevaa kasviöljyä etkä käytä runsaasti muita rasvaisia maitotuotteita, voit huoletta sivellä leivälle voita.Mikäli ruokavaliosi sisältää runsaasti kovia eläinrasvoja, rypsiöljypohjainen margariini on fiksumpi valinta levitteeksi.Kun pitää mielessä nämä reunaehdot, voi alkaa vertailla voin ja margariinin eroja. Niitä löytyy.

Vaihto kovista kannattaa

Fogelholm painottaa, että rasva on meille välttämätöntä – kunhan se on oikeanlaista eikä sitä syödä aivan liikaa. Molemmissa suomalaiset ovat petranneet hurjasti sitten 1970-luvun, jolloin viidennes ravinnon energiasta saatiin tyydyttyneestä rasvasta eli rasvaisista maitotuotteista ja lihasta. Nyt kovan eläinrasvan osuus on pudonnut puoleen ja samalla työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus on alentunut peräti 80 prosentilla. Se ei olisi onnistunut ilman margariineja ja juoksevia kasvirasvoja, vaikka sydänkuolleisuuden vähenemiseen on toki muitakin syitä.Fogelholmin mukaan sydänterveys paranee aina, kun kasvirasvan osuutta ravinnosta lisätään. – Pitkät seurantatutkimukset osoittavat, että kovan rasvan vähentäminen ja sen korvaaminen pehmeillä pienentää sydäntautikuolleisuutta ja -sairastavuutta. Tämä tulos on kiistaton.Selitys piilee suotuisissa kolesterolitasapainon muutoksissa, jotka suojaavat sydäntaudeilta. Siirto peh¬meään rasvaan vähentää valtimoita tukkivaa pahaa ldl-kolesterolia. Jos syöty rasva on pääasiassa kovaa, pahan kolesterolin määrä kasvaa ja sitä kertyy valtimoihin.

Transrasvoja turha pelätä

Voin terveellisyydestä ei ole mitään näyttöä, mutta moni pitää maun lisäksi sen valttina aitoutta ja luonnollisuutta. Margariini taas koetaan epäilyttävänä, koska sen valmistuksessa on useita teknisiä vaiheita ja se sisältää lisäaineita. – Silloin unohdetaan, että näin on voitu korvata suurin osa haitallisesta kovasta rasvasta juoksevalla, muistuttaa pitkän linjan ravitsemustutkija, emeritusprofessori Antti Aro Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.Margariinin lisäaineet ovat kasvirasvoja, kuten soijalesitiiniä tai rasvahappojen mono- ja triglyseridejä, sekä sitruunahappoa tai säilöntäaineita. Margariineista saa myös rasvaliukoisia vitamiineja. Esimerkiksi neljännes suomalaisten D-vitamiinista on peräisin margariinista.Moni myytti margariineista elää sitkeänä. Edelleen kuulee väitettävän, että rasiamargariinit sisältävät äkäisiä transrasvahappoja, joiden vaikutukset kolesteroliin ovat jopa haitallisemmat kuin eläinrasvojen.Todellisuudessa transrasvahapot poistettiin Suomessa margariineista 1990-luvulla. Niitä saattaa olla edelleen valmistuotteissa, kuten leivonnaisissa, kekseissä ja kasvirasvajäätelössä. Jos pakkauselosteessa mainitaan ”osittain kovetettu kasvirasva”, se sisältää melko varmasti transrasvoja.– Suurin osa suomalaisten transrasvoista kertyy kuitenkin voista, juustosta ja muista eläinrasvoista eikä kovetetuista kasvirasvoista, Aro kertoo. – Kaiken kaikkiaan transrasvojen saanti on meillä niin pientä, ettei sillä ole terveyden kannalta merkitystä.

Levitteistä hyviä rasvahappoja

Pehmeä kasvirasva sisältää runsaasti välttämättömiä omega-3- ja omega-6-rasvahappoja. Niitä elimistö ei pysty itse valmistamaan, joten ne on vitamiinien tavoin saatava ravinnosta. Voissa niitä on valitettavan vähän.Sekä omega-6 että kasvikunnan omega-3-rasvahapot auttavat pitämään pahan ldl-kolesterolin kurissa.Perusruokavaliossa on paljon omega-6-rasvahappoja mutta niukasti omega-3:sia. Antti Aron mukaan rypsiöljy ja rypsiöljypohjainen margariini oikaisevat päivittäin käytettyinä epätasapainon.

Lisää mutta pehmeää

Mikael Fogelholmin mukaan suomalaista rasvakeskustelua vaivaa perusvinouma. Pohjois-Karjala-projektin ajoilta tuttu viesti voin ja muiden eläinrasvojen karsimisesta on ymmärretty hieman väärin. Moni on yhdistänyt sen vähärasvaiseen ruokavalioon.– Ruoan rasvattomuuteen ei pidä pyrkiä, koska se on terveydelle vaarallista.Vähärasvaisuuden nimissä on myös harhauduttu ajattelemaan, että kaikki, millä kova rasva korvataan, on hyvästä. Ja jouduttu ojasta allikkoon. – Huonot hiilihydraatit, kuten sokeri ja vaalea vilja, ovat sydänterveyden kannalta jopa haitallisempia kuin voin kaltaiset kovat rasvat.Fogelholm syöttäisi suomalaisille hieman nykyistä enemmän rasvaa – kunhan se on pehmeää. 1970-luvulla rasvasta saatiin vajaat 40 prosenttia energiasta ja nykyisin hieman yli 30 prosenttia; noin 35 voisi olla hyvä.

Näistä tunnistat hyvän

Parhaissa margariineissa on (tärkeysjärjestyksessä)– rasvaa vähintään 60 % (kevytmargariineissa on vähemmän hyviä rasvoja)– mahdollisimman suuri tyydyttymättömien rasvahappojen osuus kokonaisrasvasta – oikea linolihapon (omega-6) ja alfalinoleenihapon (omega-3) suhde, 2:1 (rypsiöljypohjaisissa yleensä hyvä)– mieluimmin D3-vitamiinia (imeytyy paremmin kuin D2)

Julkaistu Tiede -lehdessä 6/2011

Näistä tunnistat hyvän

Parhaissa margariineissa on (tärkeysjärjestyksessä)– rasvaa vähintään 60 % (kevytmargariineissa on vähemmän hyviä rasvoja)– mahdollisimman suuri tyydyttymättömien rasvahappojen osuus kokonaisrasvasta – oikea linolihapon (omega-6) ja alfalinoleenihapon (omega-3) suhde, 2:1 (rypsiöljypohjaisissa yleensä hyvä)– mieluimmin D3-vitamiinia (imeytyy paremmin kuin D2)

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.