Taannoinen Neuvostoliitto tuotti ydinaseiden plutoniumia vuorten uumenissa, mutta kallio on järkevä paikka tavalliselle sähköä jauhavalle reaktorillekin. Jos se posahtaisi, paksu kivikerros sulkisi radioaktiiviset päästöt sisäänsä. Terrorismin uhkakin on helpompi torjua.




Julkaistu Tiede-lehdessä  4/2009



Suomen Keksijäin Keskusliiton puheenjohtaja Yrjö Rinta-Jouppi ehdotti viime vuonna, että sijoitettaisiin ydinvoimala "väestökeskuksen alle esimerkiksi 100 metriä kallioon". Näin pystyttäisiin hyödyntämään myös voimalan tuottama lämpö.

Viime vuosisadan tunnetut ydinfyysikot ja ydinaseiden kehittäjät Andrei Saharov ja Edward Teller ehdottivat aikanaan maanalaisia ydinvoimaloita. Saharov vaati 1989 jopa maanpäällisten reaktorien kieltämistä. Ydinvoimaa saisi rakentaa "vain maan alle ja siten, etteivät radioaktiiviset aineet voi onnettomuuden sattuessa joutua pohjaveteen".

Voimalaitostekniikan ammattilaiset tuntevat ajatuksen.

- Maanalaisista ydinvoimaloista puhutaan silloin tällöin, sanoo ydinenergiatekniikan professori Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. - On myös pohdittu, olisiko esimerkiksi lentokonetörmäyksen varalta hyvä, että ydinvoimala olisi osittain kuopassa.

Nyt terrorismin pelko suuntaa katseita kallioon. Viime kesänä fyysikko ja politiikan tutkija, tohtori Harold Feiveson ja hänen työtoverinsa Princetonin ja Marylandin yliopistoista kehottivat tutkimusraportissaan harkitsemaan ydinvoimaloiden rakentamista maan alle. Sabotaasi ja radioaktiivisen materiaalin irrottaminen pommeja varten vaikeutuisi.


50 vuotta 50 metriä syvällä

Täysin tyhjältä pöydältä maanalaista ydinvoimalaa ei tarvitse suunnitella. Haldenissa, Norjan kaakkoiskolkassa, on toiminut ydinreaktori kallion sisässä tarkalleen viisikymmentä vuotta. Laitosta pyörittää tutkimuslaitos Institutt for energiteknikk. 

Laitoksen tiedottaja Viktor A. Wikstrøm jr. kertoo sähköpostihaastattelussa, että kallio valittiin aikanaan sijoituspaikaksi, koska viereinen paperitehdas pystyi käyttämään voimalan tuottaman höyryn energiana.
- Mutta myös turvallisuusseikat vaikuttivat, hän lisää.

Reaktoria varten Tista-joen pohjoisrannalle louhittiin vuoren sisään noin 50 metrin pituinen tunneli. Tunnelin päähän rakennettiin reaktorihalli, jonka yläpuolella on 50 metriä kiveä.

Reaktori toimii tutkimusreaktorina ja tuottaa samalla höyryä. Sen lämpöteho on suurimmillaan 25 megawattia.
Reaktorissa kiertää raskas vesi. Lämpö siirretään toiseen putkistoon, jossa on tavallista vettä. Nämä putket tulevat ulos kalliosta lämmönsiirtimiin, joissa tuotetaan höyryä. Laitosta ohjataan kallion ulkopuolella sijaitsevasta valvomosta. Kun reaktori on käynnissä, reaktorihallissa ei ole ketään.


Piilossa tehtiin pommiainesta

Venäjällä on suunnilleen yhtä pitkä kokemus maanalaisesta ydinvoimasta kuin Norjassa. Neuvostoliitto rakensi 1950-luvulla maanalaisen "atomipuiston" Jenisein rannalle Zeleznogorskin suljettuun kaupunkiin, joka silloin oli nimeltään Krasnojarsk-24.

Samoin kuin Haldenissa vuoren kylkeen louhittiin vaakasuora tunneli, jonka päähän reaktorit sijoitettiin. Ensimmäinen reaktori valmistui 1958 ja tuotti plutoniumia ydinaseita varten; lämpöä ja sähköä saatiin sivutuotteena. Myöhemmin rakennettiin vielä kaksi reaktoria, mutta ne suljettiin vuonna 1992.

Asemateriaalia ei ole tehty enää pitkään aikaan, mutta ensimmäinen reaktori on toiminut tähän asti lämmön ja sähkön tuottajana. Nyt kaupunkiin rakennetaan tavallista lämmitysvoimalaa. Kun se valmistuu, maanalainen reaktori suljetaan.


Ruotsikin on kokeillut

Länsinaapurillammekin on ollut maanalainen ydinvoimala. Ruotsin ensimmäinen kaupallinen reaktori rakennettiin Ågestaan Tukholman seudulle kallioon louhittuun luolaan. Reaktorin päällä oli kiveä 15-20 metriä.

Voimalan sähköteho oli 10 megawattia. Lisäksi laitos tuotti kaukolämpöä 55 megawatin teholla. 

Ågestaverket toimi 1963-1974. Sitten laitos suljettiin, koska halvan öljyn takia toimin taa pidettiin kannattamattomana. Myös tekniikka oli jäänyt jälkeen kiristyneistä turvavaatimuksista.


Maan alle atomipuisto

Aivan äskettäin luolavoimaloita ei ole tehty, mutta suunnitelmia on, esimerkiksi Yhdysvalloissa Los Alamosin laboratoriossa, joka on yksi ydintutkimuksen suurista keskuksista maailmassa.

Kaksi laboratorion tutkijaa, geologi Wes Myers ja yhdyskuntatekniikan ja biokemian tohtori Ned Elkins, ovat kehitelleet ajatusta kokonaisesta maanalaisesta atomipuistosta. He olivat mukana suunnittelemassa ydinjäteluolaa Yuccavuorten tuhkakivimuodostumiin ja rupesivat miettimään, eikö voimalankin voisi panna kiven sisään.

Myersin ja Elkinsin konseptissa maanalaiset ydinreaktorit jäähdytettäisiin ilmalla kuten käytetty ydinpolttoaine. Suuret kaasukanavat kulkisivat maan   sisään ja sieltä ylös. Ydinjätteet sijoitettaisiin voimaloiden viereen, jolloin ydinmateriaalin kuljetukset vähenisivät ja turvallisuus paranisi tältä osin.


Vety ja sähkö supraverkkoon

Erityisen kiinnostavia ovat kaasujäähdytteiset korkean lämpötilan reaktorit, jotka pystyvät tuottamaan sähkön lisäksi myös vetyä.

Myers ja Elkins ehdottavat, että reaktorien ympärille rakennetaan suprajohtava sähköverkko eli SuperGrid. Vety jäähdytetään nesteeksi eli alle 253 pakkasasteeseen. Tämä hyisen kylmä neste syötetään putkeen, jonka keskellä kulkee jäähdytystä tarvitseva suprajohtava sähkökaapeli.

Vety ja sähkö jaetaan samaa verkkoa pitkin. Näin lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla eli saadaan lähes nollattua sähkön siirtohäviöt ja ratkaistaan samalla vedyn kuljetusongelma.

Kun sähköverkko on tehokas, maanalaiset atomipuistot voidaan rakentaa parhaaseen mahdolliseen paikkaan. Myers ja Elkins suosittavat yhtenä vaihtoehtona Carlsbadin seutua New Mexicon osavaltiossa. Alueella on valmiita luolia kalikaivosten jäljiltä.


Pikkukaupunkiin ydinlämpöä

Yhdysvalloissa on myös pienimuotoisempia suunnitelmia. Hyperion Power Generation -yhtiö tarjoaa maanalaista reaktoria, joka tuottaa lämpöä 70 megawatin ja sähköä 25 megawatin teholla. Sähkö riittäisi muutamalle kymmenelle tuhannelle kotitaloudelle.

Reaktorin tekniikan on ideoinut fyysikko ja lasertutkija, aiemmin Los Alamosin laboratoriossa työskennellyt tohtori Otis Peterson. Reaktori on sylinteri, jonka poikkileikkaus on noin puolitoista metriä. Polttoaine riittää viideksi vuodeksi. Sen jälkeen koko reaktori käytettyine polttoaineineen viedään takaisin tehtaaseen ja ladataan uudestaan.

Suomessa puhutaan nyt ydinvoimalämmityksestä, mutta Ruotsissa Asea ja myöhemmin ABB suunnittelivat jo 1970- ja 1980-luvulla kaksi maan alle mahtuvaa ydinvoimalaa, nimeltään Secure ja Pius. Molemmissa polttoainelataus olisi riittänyt kolmeksikymmeneksi vuodeksi, ja onnettomuustilanteessa ne olisivat sammuneet itsekseen.
Secure on puhdas lämmityskattila, teholtaan 200 megawattia. Pius syntyi sen jatkona ja on suurehko sähkölaitos, jonka sähköteho on 640 MW ja lämpöteho 2 000 MW. Molemmat ratkaisut ovat nykyisenkin mittapuun mukaan hyvin edistyksellisiä, mutta ne hyllytettiin pitkäksi aikaa, kun kaikki ydinvoima julistettiin pannaan. Ehkä ne nostetaan hyllyltä nyt, kun Ruotsi on kääntänyt takkinsa ydinvoima-asiassa.


Ovi lukkoon, jos posahtaa

Maanalaisen ydinvoimalan etuja perustellaan ensimmäiseksi turvallisuudella. Tämän tueksi on kokemustakin.
Sveitsi rakensi 1966 lounaiseen Lucensin kuntaan maanalaisen kokeilureaktorin, jonka sähköteho oli seitsemän megawattia. Laitoksessa tapahtui 1969 onnettomuus, jossa reaktorin ydin suli - hieman samaan tapaan kuin Yhdysvaltain Harrisburgissa kymmenen vuotta myöhemmin.

Sveitsiläiset yksinkertaisesti pysäyttivät reaktorin ja sinetöivät luolan. Ulkopuolella onnettomuus ei tuntunut mitenkään. Päästöt jäivät luolan sisään.

Maanalainen sijoitus helpottaa myös suojautumista sabotaasia ja terrorismia vastaan. Princetonin ja Marylandin yliopiston tutkijat katsovat, että jos ydinvoimaa halutaan rakentaa, radioaktiivisen päästön mahdollisuus hyökkäystilanteessa on voitava eliminoida.

Kallion sisään on vaikea hyökätä. Jos terroristit saisivatkin maanalaisen voimalan haltuunsa ja jopa reaktorin sydämen sulamaan, päästöt pystyttäisiin silti rajaamaan maan alle.

Uudelleen ladattavissa pienreaktoreissa suljettu rakenne lisää niiden turvallisuutta. Radioaktiivinen materiaali sijoitetaan kammioon niin, että siihen on käyttöpaikalla erittäin vaikea päästä käsiksi.


Lisäturva maksaa

Maan alla on omat ongelmansa, varsinkin jos mennään syvälle. 

- Syntyy myös uusia riskejä, kuten jäähdytysveden tulviminen ja maanalaiset tulipalot, professori Kyrki-Rajamäki muistuttaa.

Jouduttaisiin kehittämään uusia turvallisuusjärjestelmiä, esimerkiksi radioaktiiviset vuodot pohjavesiin pitää estää. Onneksi ratkaisuja on jo kehitetty, kun on tutkittu ydinjätteiden loppusijoitusta. Kaivosteollisuudella taas on kokemusta maanalaisten tulipalojen ja räjähdysten torjumisesta.

Kun kaikki plussat ja miinukset lasketaan yhteen, ydinvoimaloiden turvallisuutta voidaan lisätä rakentamalla maan alle, jos ollaan valmiita maksamaan hieman lisää. Toinen asia on, halutaanko.

Maanpäällisetkin voimalat ovat vahinko- ja vikatilastojen sekä todennäköisyyspohjaisten turvallisuusanalyysien mukaan erittäin luotettavia verrattuna sekä hiilivoimaan että moniin muihin teknologioihin.

Teollisuus ja valvovat viranomaiset noudattavat niin sanottua alara-periaatetta. Onnettomuusriskin tulee olla niin pieni kuin on järkevästi mahdollista saavuttaa - as low as reasonably achievable.

Maanalainen sijoitus pienentää riskiä, mutta onko järkevää maksaa lisähintaa siitä, että vähäisestä riskistä tehdään vielä mitättömämpi? Jos energian loppukäyttäjät kuitenkin haluavat sata metriä graniittia itsensä ja ydinreaktorin väliin, insinöörit pystyvät toiveen täyttämään.

Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Halvempaa kuin hiilivoima










Maanalaisen ydinvoiman kustannuksia on laskettu Yhdysvalloissa, Kanadassa, Sveitsissä ja Japanissa. Kalliovoimalan rakennuskustannukset ovat vastaavaan maanpäälliseen voimalaan verrattuna jopa 10-60 prosenttia suuremmat. Hinta vaihtelee paljon ja riippuu esimerkiksi kivimateriaalista. Niinpä jos on mahdollista louhia luola graniitin sijaan suolakerrokseen, kustannusten kasvu voi jäädä 5-15 prosenttiin.
Suomessa professori Risto Tarjanne ja yliassistentti Aija Kivistö Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ovat vertailleet sähkön tuotantokustannuksia eri tekniikoilla.
- Jos hiilidioksidipäästön aiheuttamaksi lisähinnaksi lasketaan 23 euroa tonnia kohti, hiilisähkön hinnaksi voimalaitoksella tulee ilman veroja ja tukia elokuun 2008 hinnoilla ja viiden prosentin reaalikorolla 70 euroa/megawattitunti.
- Tuulisähkö maksaa samalla tavalla laskettuna 53 euroa/megawattitunti.
- Halvinta on ydinsähkö, joka maksaa 35 euroa/megawattitunti.
Tarjanne ja Kivistö ovat arvioineet myös investointikustannusten muutosten vaikutusta hintaan. Ydinsähkön hintaa 20 prosentin nousu investointikustannuksissa nostaisi 4 euroa/megawattitunti.
Jos oletetaan, että maanalainen rakentaminen nostaisi laitoksen hintaa 60 prosenttia, sähkölle tulisi lisähintaa 12 euroa.
- Maanalainen ydinsähkö maksaisi silloin 47 euroa/megawatti eli vähemmän kuin tuulivoima ja selvästi vähemmän kuin hiilivoima.

Atomipatteri Alaskan routaan


Yukonjoen varrella Alaskassa sijaitsee vajaan 700 asukkaan kaupunki Galena. Galenalaisilla on energiaongelma.
Kaupunki sijaitsee kaukana sähköverkosta, ja sähkö tuotetaan kalliilla dieselöljyllä. Talvisaikaan aurinkoa on pohjoisessa vähän ja tuuliturbiinin siivetkin jäätyvät. Yukonjoki virtaa niin hitaasti, että vesivoimaa ei kannata rakentaa.

Jäljelle jää ydinvoima.

Toshiba on tarjonnut ratkaisuksi maanalaista ydinreaktoria. Yhtiö on tutkimuslaitos Criepin (Central Research Institute of Electric Power Industry) kanssa suunnitellut reaktorin 4S. Lyhenteen neljä ässää tarkoittavat sanoja  super-safe, small ja simple. Kehittäjien mukaan pieni ja yksinkertainen reaktori on superturvallinen. Häiriötilanteessa reaktori sammuu itsestään.

Sähköteho voi olla 10 tai 30 megawattia. Osa polttoaineesta vaihdetaan 14 vuoden kuluttua. Kolmenkymmenen vuoden päästä reaktori jätetään jäähtymään vuodeksi, ja sitten se vaihdetaan kokonaan. Tarvittaessa laitos pystyy tuottamaan lämmön ja sähkön lisäksi myös vetyä.

Toshiba tarjoaa 4S:ää Galenalle ilmaisena esittelylaitoksena. Kaupalliseen tuotteeseen yhtiö uskoo pääsevänsä 2010-luvun lopulla.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018