Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat maailman merkittävin poliittinen jännitysnäytelmä, jossa imagonrakennus merkitsee paljon. Tämä taito suurvallassa on osattu aina. Mielikuvia tehtailtiin jo varhaisissa vaalitaistoissa.


poliittinen jännitysnäytelmä, jossa imagonrakennus merkitsee paljon.
Tämä taito suurvallassa on osattu aina. Mielikuvia tehtailtiin jo varhaisissa vaalitaistoissa.


Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2004


Yhdysvaltain presidentinvaaleja on aina leimannut kiivas poliittinen taistelu, sillä Valkoisen talon isännällä on maan historian alusta saakka ollut laajat valtaoikeudet. Jo alkuaikojen mittelöissä, joissa päämiehen paikasta kilvoittelivat silloisten valtapuolueiden federalistien ja republikaanien edustajat, vastustajaa lyötiin armotta, kertovat Yhdysvaltain kulttuurihistorian tutkija Kimmo Ahonen Turun yliopistosta ja Yhdysvaltain puoluejärjestelmän ja poliittisen psykologian tutkimukseen erikoistunut Simo Virtanen Renvall-instituutista.


Kun federalistien John Adams ja republikaanien Thomas Jefferson taistelivat presidenttiydestä vuonna 1796, Adamsin kannattajat haukkuivat sanomalehdissä Jeffersonia ateistiksi, anarkistiksi, puoskariksi ja huiputtajaksi. Jeffersonin tukijat puolestaan kutsuivat Adamsia rikolliseksi, tyranniksi ja typerykseksi.



Äänioikeuden laajetessa ja politiikan demokratisoituessa muutoinkin vaalit viihteellistyivät kansankarnevaalin suuntaan. Valmistavat vaalikokoukset (caucuses) ja esivaalit (primaries) huipentuivat presidenttiehdokkaan nimeämiseen ja hänen linjapuheeseensa nelipäiväisessä puoluekonventissa, joka oli jo 1800-luvulla tarkasti käsikirjoitettu poliittinen näytelmä.


Vuoden 1840 vaaleissa kampanjoihin kuului lukuisia ulkoilmajuhlia ja lauluiltoja, joissa harjoitettiin tietoista imagonluontia. Siihen turvautuivat niin demokraatti Martin van Buren kuin William H. Harrison, joka edusti demokraattien vastapelurina tuohon aikaan toiminutta whig- puoluetta.


- Whigit ylistivät Harrisonia hirsimökissä syntyneeksi, Tippecanoessa intiaaneja vastaan taistelleeksi sotasankariksi. Kampanjan oheistuotteina jaettiin Tippecanoe-aiheisia rintamerkkejä, kaulaliinoja ja partavaahtoa. Vahvan siiderin ystävänä tunnetun Harrisonin lempinimeksi vakiintui Old Tip, mikä antoi sekä kannattajille että vastustajille aihetta kampanjalauluihin. Demokraatit valittivat jälkeenpäin, että Harrison laulettiin presidentiksi, Ahonen kertoo.



Varsinaisista mediavaaleista voidaan puhua vasta 1900-luvulla. Demokraatti Franklin D. Roosevelt osasi taitavana puhujana hyödyntää aikansa uutta viestintä radiota. Radio myös teki Yhdysvaltain historian pitkäaikaisimman presidentin kansalaisille tutuksi.


Roosevelt oli hyvin tarkka imagostaan. Polio oli halvaannuttanut hänet lähes liikuntakyvyttömäksi, mutta hän onnistui salaamaan ongelmansa esimerkiksi asettumalla julkisissa tilaisuuksissa sopivasti pöydän taakse.
Suurimman muutoksen vaalikampanjointiin aiheutti televisio. Kimmo Ahonen on vakuuttunut, ettei polion runtelemalla Rooseveltilla olisi ollut televisioaikana mahdollisuuksia päästä presidentiksi.


Republikaanien Richard Nixon sai ensimmäisenä tuntea nahoissaan television synnyttämät imagovaatimukset. Vuoden 1960 vaalitaistelussa John F. Kennedy voitti Nixonin vain 0,2 prosentin äänierolla. Vaalien ratkaisevana käänteenä pidetään yleisesti ehdokkaiden televisioväittelyä.


Kennedy esiintyi elinvoimaisena ja itsevarmana, kun sen sijaan Nixon oli unohtanut ajaa partansa, vaikutti kireältä ja vaihtoi alati asentoaan, koska hänen jalkansa olivat eripituiset. Kaiken huipuksi Nixon käytti kasvovoidetta, joka alkoi sulaa televisiokameroiden paahteessa.



Presidenttiehdokkaista alettiin tehdä lyhytelokuvia jo 1950-luvulla, mutta kampanja-aseeksi vaalielokuvat nousivat vasta vuonna 1964, kun demokraattien Lyndon B. Johnsonin vaalimainos käänsi yleisen mielipiteen republikaanien äärikonservatiivista Barry Goldwateria vastaan.


Goldwater oli harkitsemattomasti sanonut, että hän oli valmis käyttämään ydinasetta Neuvostoliittoa vastaan. Niinpä Johnsonin vaalimainoksessa Daisy-tyttö poimi kedolla kukkia laskien ääneen poimimansa kukat. Pian ääni muuttui ydinaseen laukaisulaskennaksi, ja nollan hetkellä pikkutyttö jäi hämmästyneenä katsomaan taivaalle nousevaa sienipilveä. Mainos päättyi Johnsonin sanoihin: "Meidän kaikkien täytyy rakastaa toisiamme tai kuolemme." Mainos vedettiin pois heti ensimmäisen esityskerran jälkeen, mutta se oli täyttänyt tehtävänsä.


Republikaanit ottivat median haltuunsa vasta vuonna 1980, jolloin kalifornialainen ex-filmitähti Ronald Reagan valittiin presidentiksi valtaisalla äänivyöryllä.


Kimmo Ahosen mukaan Reaganin kampanjan ideoijat pyrkivät siihen, ettei ehdokas juuri pääsisi valmistautumatta vastaamaan toimittajien kysymyksiin. Tämä oli tärkeää, sillä Reaganin tiedot osoittautuivat hatariksi muutamassa tiukemmassa tentissä. Tunnetuin hänen kömmähdyksistään lienee toteamus, etteivät ilmaa saastuta niinkään tehtaat tai autot vaan puut.


- Sen sijaan Reagan on syyttä leimattu huonoksi näyttelijäksi. Hänen retoriikassaan abstraktit, muutamiin iskusanoihin keskittyneet ajatukset korvasivat konkreettiset poliittiset päämäärät. Reagan oli turvallinen isähahmo, josta voimistunut uskonnollinen oikeisto löysi itselleen myyttisen sankarin, Ahonen arvioi.


Republikaanien puoluekonventti päättyikin dramaattisesti, kun Reagan lausui hetken hiljaisuuden jälkeen värisevällä äänellä: "God bless America."



Karnevalistinen julkisuuspeli on vaikuttanut myös presidentinvaalien poliittiseen sisältöön. Viime aikoina asiakysymykset ovat vaihtuneet asennekysymyksiin.


Vaaleissa korostuvat abortti, homoseksuaalien avioliiton hyväksyminen perustuslaissa, liittovaltion tuki uskonnollisille kouluille ja aseenkanto-oikeudet. Nämä asennekysymykset määrittelevät, mihin ehdokas sijoitetaan poliittisessa jaottelussa.


- Kysymykset ovat tunteita herättäviä, eikä ehdokkaan ole viisasta ottaa kovin vahvoja kantoja, Simo Virtanen huomauttaa. - Jos äänestäjä ei tiedä ehdokkaan näkemyksistä paljonkaan, hän heijastaa tähän omia kantojaan sen perusteella, kuinka luotettavalta, miellyttävältä ja uskottavalta ehdokas vaikuttaa.


Ihmisten äänestyskäyttäytymistä on tutkittu ja kyselty 1950-luvulta lähtien, ja myös puolueet teettävät koko vaalikampanjan ajan erilaisia ennakoivia gallupeja ulkopuolisilla konsulttifirmoilla, piilossa julkisuudelta.


- Ennakoivissa mielipidekyselyissä puolueet ottavat selvää, miten äänestäjät suhtautuisivat ehdokkaan erilaisiin kantoihin tärkeissä vaalikysymyksissä, ja kampanjaa suunnitellaan tulosten pohjalta. Jos gallupeista saadaan myönteisiä tuloksia ja jos vastaehdokkaan kannatuksen tiedetään laskeneen, tietoja vuodetaan julkisuuteen, Virtanen kertoo.


Alati lisääntyvästä vaalitutkimuksesta huolimatta Yhdysvaltain presidentinvaalien lopputulosta on kuitenkin edelleen vaikea ennustaa. Vaalitutkija, professori Milton Lodge onkin todennut: "20 vuodessa olemme oppineet, että ihmiset äänestävät ehdokasta, josta he pitävät eniten."





Koittaako julkkispresidentin aika?


Millaisia ehdokkaita on odotettavissa neljän tai kah-deksan vuoden kuluttua? Elokuvaohjaaja Michael Moore on puolitosissaan todennut pitävänsä talk show -juontaja Oprah Winfreytä varteenotettavana presidenttikandidaattina, eikä ajatus ole aivan tuulesta temmattu.


Jos Arnold Schwarzenegger valittiin Kalifornian kuvernööriksi, miksei Harrison Fordista olisi Yh-dysvaltain presidentiksi? Clint Eastwood tunnetaan vaikuttavana puhujana, mutta hän on jo iäkäs.


Helpolla julkkisehdokkaat eivät selviä. Nykyisessä mediajauhamisen kulttuurissa ehdokkailta vaaditaan äärimmäisen vahvoja ja vaikutusvaltaisia taustajouk-koja, eikä puoluekoneiston ulkopuolelta tulevalla ama-tööriehdokkaalla niitä välttämättä ole.



Vaikka Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjat ovat muuttuneet yhä tarkemmin käsikirjoitetuksi näytelmäksi, Kimmo Ahosen ja Simo Virtasen mielestä vaalien kenties yllättävin voitto ja häviö on nähty kymmenen viime vuoden aikana.


Molemmista yllätyksistä vastasivat demokraatit: vuonna 1992 Bill Clinton voitti George Bushin vastoin kaikkia odotuksia, ja vuonna 2000 Al Gore koki ällistyttävän tappion nuoremmalle Bushille, George W. Bushille.


- Clinton löi istuvan presidentin, jota monet pitivät voittamattomana Persianlahden sodan vuoksi. Clinton hyödynsi lähes ainoan mahdollisen valttikortin, taloudellisen epävarmuuden. Bush ei mieltänyt sitä ongelmaksi, koska talousluvut eivät tuolloin olleet erityisen huonot, Virtanen analysoi.


Ahosen mielestä demokraattien puoluekonventissa esitetty ehdokaselokuva kiteyttää hyvin, mikä Clintonin kampanjassa vetosi äänestäjiin.


- Clintonin elokuva käsitteli enemmän henkilökohtaista kuin poliittista muutosta. Se esitti hänet demokraattien arvojen ruumiillistumana, vaikeista oloista kovalla työllä nousseena pikkukaupunkien Amerikan miehenä. Särmikkään henkilökohtaista otetta vahvisti kohtaus, jossa Clintonia kuvattiin rakastavana perheenisänä, ja elokuvan huipensi filminpätkä, jossa Clinton kätteli John F. Kennedyä.


Bushin ehdokaselokuva taas keskittyi kansallisiin symboleihin jättäen ehdokkaan taka-alalle. Elokuva vilisi lainauksia merkittäviltä republikaanipresidenteiltä, ja lopussa Bush nostettiin edeltäjiensä veroiseksi.


Siinä missä Clinton onnistui luomaan itsestään kuvan joviaalina kansanmiehenä, Al Gore epäonnistui imagonrakennuksessa, vaikka hänen ansionsa politiikassa olivat ylivoimaiset George W. Bushiin verrattuna. Gore oli hoitanut moitteetta varapresidentin tehtäviä kahden virkakauden ajan, elänyt varsin nuhteettomasti ja ansioitunut Vietnamin veteraanina. Lisäksi Gore oli kotoisin etelästä, mutta vastustajat onnistuivat leimaamaan hänet itärannikon liberaaliksi.


- Gore ei ollut luonteva kameroiden edessä. Hän joutui pinnistelemään hymyä ja näytti vaivaantuneelta bootsit jalassa, ja ensimmäisessä televisioväittelyssä hän tuhahteli ja pudisteli päätään Bushin puheenvuorojen aikana. Näin monet mielsivät Goren ylimieliseksi byrokraatiksi, kun taas käsitys Bushista mutkattoman joviaalina henkilönä vahvistui, Ahonen sanoo.



Eurooppalaisten näkökulmasta tämänvuotisten presidentinvaalien tuloksen luulisi olevan selvä, onhan Bush ryvettänyt hallituksensa maineen Irakin sodassa. Amerikkalaisille asetelma ei kuitenkaan ole yksiselitteinen.


Boston Globe -lehden politiikan toimittaja Tom Oliphant on todennut vertauskuvallisesti, että Bushin suosion määrää kaksi virtaa. Toinen on Irakin sota, joka virtaa Bushia vastaan. Toinen on Yhdysvaltain talous, joka kuljettaa Bushin suosiota myötävirtaan. Jos Irakin sotaan tulisi myönteinen käänne, Bushin asema kohenisi välittömästi.


Simo Virtanen kuvaa Kerryn kampanjaa yhdeksi demokraattien viime aikojen historian negatiivisimmista. Siinä missä Bush korostaa saavutuksiaan, Kerry kyseenalaistaa ne kaikki.


- Tämä johtunee siitä, että Kerry vei ehdokkuuden omaksumalla Howard Deanin Bush-vastaisen ohjelman ja levy on jäänyt päälle. Kerryn haasteena on siirtyä kohti demokraattisen puolueen keskustaa, Virtanen arvioi.
Kerry voikin jättää Bushin hallinnon arvostelun tahoille, jotka eivät ole suoraan kytköksissä demokraatteihin. Vuonna 2002 voimaan tullut vaalirahoitusta rajoittava lainsäädäntö on johtanut siihen, että puolueista riippumattomat järjestöt ja yhtä lailla mediayhtiöt ovat nousseet vaaleissa tärkeiksi mielipidevaikuttajiksi.


Bushia myötäilee muun muassa hyvin patrioottinen, hänen lankonsa Rupert Murdochin johtama Fox News -televisiokanava. Demokraattien valtteja ovat puolestaan Internetin välityksellä vahvasti vaikuttava MoveOn-kansalaiskampanja sekä mediakonserni Vivendi, jonka osake-enemmistön Al Gore osti hiljattain.


Oma, ainutlaatuinen lukunsa on riippumaton elokuvaohjaaja, kansalaisaktivisti Michael Moore, joka on ottanut tehtäväkseen ajaa nuoremman Bushin pois Valkoisesta talosta.


Päivi Parhi-Riikola on oululainen filosofian maisteri, toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018