Ihmisillä on pinttyneet tapansa vastata haasteisiin. Entä jos tällä kerralla kannattaisikin vaihtaa strategiaa?


Entä jos tällä kerralla kannattaisikin vaihtaa strategiaa?




Jos ihmistä vertaa taloon, vanhemmilta saadut geenit ovat kuin rakennuspiirustukset, joiden pohjalta keho kokoaa itsensä. Meemit eli kulttuurigeenit puolestaan kopioituvat meihin jäljittelyn kautta. Esimerkiksi uskomukset, taidot ja toimintatavat ovat talon sisustukseen kuuluvia meemi-mööpeleitä.

Mööpeleitä kulkeutuu taloomme vanhemmilta, koulusta, kavereilta ja vaikkapa television saippuasarjoista. Olen usein miettinyt, miksi jotkut surkeilematta vaihtavat muutkin kuin vanhentuneet ja kirppuiset mööpelit uusiin, kun taas toiset kokevat, että vanhassa on vara parempi.

Mysteeri sai osittaisen vastauksen, kun luin Juha Perttulan kirjaa Olenko onnellinen? (PS-kustannus 2001). Perttulan väitöskirja muhi 1991-1998, kun hän toimi professori Lea Pulkkisen johtamassa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusprojektissa. Siinä on seurattu vuodesta 1968 yli kolmensadan ihmisen sosiaalisuuden ja persoonallisuuden kehitystä. Tutkittavat olivat projektin alussa kahdeksanvuotiaita ja Perttulan keskustellessa heidän kanssaan 35-vuotiaita. Perttula pyrki hahmottamaan, millaisten "silmälasien" läpi aikuiset miehet näkevät elämänsä.

Perttulan riemastuttavin huomio lienee se, että onnelliseksi tai onnettomaksi voi tulla sekä mukautuvasti sopeutuen että pohtivasti kyseenalaistaen. Näiden suhtautumistapojen mukaan ihmiset voi luokitella neljään perustyyppiin.


1. Kultalusikkaansa sopeutunut

Jos olet pystynyt esimerkiksi hyvän kodin perintönä keräämään itsellesi toimivat ja ajan henkeen sopivat meemi-mööpelit, mitä niitä muuttamaan. Vaihtamiseen tarvittavan ajan ja vaivan voi käyttää menestymiseen ja elämästä nauttimiseen.

Onnellisen sopeutujan motoksi sopii: miksi keksiä pyörää uudelleen. Toinen elämänohje voi kuulua: jos jokin ei ole rikki, sitä ei kannata ryhtyä korjaamaan.

Koska onnellisesti mukautuneella ihmisellä ja ympäristöllä on yhteiset edut, yhteisö palkitsee tarmokkaan yhteiskunnan tukipylvään avokätisesti. Sopeutuminen antaa ihmiselle hyvän itsetunnon, ja elämä sujuu mukavasti erityisesti perinteisessä ympäristössä, jossa roolit siirtyvät isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle.


2. Puusta pudonnut mukautuja

Yhteiskunnan raju muutos voi johtaa pelisääntöjen muuttumiseen. Hommat eivät hoidukaan vanhoilla ajatuskaavoilla. Ihmisen voi havahduttaa elämänkriisi, kuten vammautuminen, avioero tai työttömyys. Mutta aivan yhtä lailla mietintätarpeen voi laukaista rakastuminen tai arkinen pulma, johon ei tunnu olevan ratkaisua. Hyvinkin pieni ajatusmuutos voi tuottaa sisäisen mullistuksen.

Myös neljänkympin kriisi tai viidenkympin villitys voi saada pohtimaan, että on elänyt menestyksekkään elämän - kun vain tietäisi, kenen. Kodin mööpelit tuntuvat anopin valitsemilta.

Ulkoapäin ohjautuva joutuu helposti ansaan, koska hän kuvittelee ongelmien ja siten myös ratkaisujen piilevän ympäristössä. Tarvitaan ehkä paljonkin tuskaa ja turhautumista, ennen kuin mukautuja tulee ajatelleeksi, että meemejä voi mööpelien tavoin punnita, kokeilla, valita ja vaihtaa. Ajatus oman todellisuuden rakentamisesta voi tuntua mukautujasta mahdottomalta. Miten todellisuuden muka voisi valita!

Mukautuja huomaa, että hänen elämänsä kasvimaa on täynnä rikkaruohoja ja maa olisi käännettävä perusteellisesti tai jopa poltettava. Parempia meemejä tai tarinoita ei saa juurtumaan, ellei edellisiä ole juurittu pois. On hyödytöntä kylvää siemeniä rikkaruohojen sekaan.

Pohdiskeleva myllerrys satuttaa ja tekee joksikin aikaa onnettomaksi. Poltetussa maassa ei heti näy uutta kasvua. Onneksi koko puutarhaa ei tarvitse kyntää kerralla.


3. Taistelunsa käynyt pohdiskelija

Jos ihminen saa lapsuudenympäristöstään perinnöksi homeisia ja kirppuja kuhisevia mööpeleitä, selviytyminen vaatii heti alkuun elämän peruskysymysten perkaamista. Teit isäin astuminen ei ole mielekästä, jos saadut toimintamallit tuottavat vakavia vaikeuksia. Nuoren on itse etsittävä uusia mööpeleitä ja valittava niistä toimivimmat, vaikka se olisi älyllisesti ja tunnepuolellakin rankkaa. Onneksi yksi turvallinen aikuinen riittää antamaan perusmööpelit.

Murrosikä merkitsee monelle nuorelle meeminvaihtoviikkoja. Nuori huomaa nopeasti, ettei vastarannankiiskeilyä katsota hyvällä, ja tämä voi nakertaa minäkäsitystä. Jos omien uskomusten ja toimintatapojen kriittinen pohdiskelu kuitenkin iskostuu identiteettiin asti, vastedes on aivan luonnollista seuloa, mikä on todellista itseä ja mikä ympäristön asettamaa painetta.

Niinpä kyseenalaistaja voi toimia ympäristön haluamalla tavalla, muttei sopeutuakseen vaan sisäisistä syistä.

Yhtä hyvin kyseenalaistaja saattaa kuitenkin kulkea omia polkujaan - ympäristön suureksi harmiksi.
Tasapainoisen pohdiskelijan talo pysyy kohtalaisen hyvässä kunnossa, koska hän uudistaa taloaan priorisoiden: nurkan tai huoneen kerrallaan ja mielellään vähän ennakkoon. Jos kyseenalaistaja tuntee vaikutusmahdollisuuksiensa rajat, hän pyrkii niiden sisällä säilyttämään riippumattomuutensa. Hän tekee uudistuksia voimiensa ja taitojensa mukaan eikä tukeudu toisiin ihmisiin perusteettomasti.


4. Napaansa tuijottava vatvoja

Oman elämän pohdiskelu ei ole hassumpi harrastus, koska se käy missä ja milloin tahansa, yksin tai kavereiden kanssa. Lisäksi pohdinnan kohteena on tuttu ja mielenkiintoinen hahmo, johon pääsee näin tutustumaan yhä syvemmin.

Pulmia kannattaa aivojumpan vuoksi pohtia, vaikkei ratkaisua olisikaan. Sitä paitsi pohdinnan virittämä toiminta ja sen tuomat elämänkäänteet takaavat myöhemminkin virkistäviä haasteita. Hyödyttömäksi vatvonnaksi pohdiskelu muuttuu vasta, kun myllytykseen ei enää tule uusia näkökulmia tai faktoja.*

Toisinaan kyseenalaistaminen menee kuitenkin liiallisuuksiin, ja pohdiskelija uppoaa yhä syvemmälle ongelmien suohon. Kun kyseenalaistaa kaikkea yhtä aikaa, koko talo on yhtä remonttityömaata ja koko oleminen tuntuu sekavalta.

Suorastaan haitalliseksi pohdiskelu käy, jos pulman ydin on selvästi ympäristössä ja ratkaisu vaatisi käytännön toimia. Umpisuolen tulehtuessa himopohdiskelija ei ehkä menekään lääkäriin vaan ryhtyy miettimään, onko kovan kivun takana kukaties lapsuuden ihmissuhteista johtuva sisäinen ristiriita tai jokin kosminen läksy.


Varo hukkumasta napaasi

On tärkeää erottaa toisistaan itseensä keskittyvä ja itsestä ohjautuva elämä.

Itseensä keskittyvää ohjaa ympäristön normisto - joka tosin voi ilmetä vaikkapa itsetuntemukseen opastavan gurun kaavussa. Kun ihminen uppoaa liian syvälle elämäänsä, hänellä ei ole enää käsitystä siitä, millaista elämää hän elää tai millaista pitäisi elää. Niinpä hän kysyy sitä muilta.

Sen sijaan itsestä ohjautuva vastaa itse elämästään. Hän hahmottaa selvästi itsensä ja ne ulkopuolellaan olevat asiat, joita hän voi ohjata. Hän osaa myös kurottaa kohti toista ihmistä toisin kuin itseensä keskittyvä, joka ei kykene unohtamaan itseään hetkeksikään.

Itseensä keskittyvästä pienikin uhrautuminen toisen puolesta tuntuu itsensä väheksynnältä. "Mitä minä tästä saan?", hän kysyy. Jos ihminen ei keski-ikään mennessä huomaa, että maailmassa on muitakin, hän joutuu ansaan, jossa hän käpertyy itseensä ja eristäytyy.



Tuija Matikka on psykologi, joka on erikoistunut organisaatioiden ja henkilöstön kehittämiseen ja harjoittaa myös henkilökohtaista psykologista neuvontaa. Artikkeli sai innoituksensa psykologian tohtori Juha Perttulan kirjasta Olenko onnellinen? Psykologista tunnustelua suomalaisen aikuisen onnellisuudesta (PS-kustannus 2001).



 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018