Varma tapa huvittaa jälkipolvia on ennustaa tulevaa tekniikkaa - vaikeampaa on vain talouden ja ihmisen käyttäytymisen ennakointi. Tekniikan ennusteissa päästään usein kymmenen prosentin osumatarkkuuteen. Se on paljon.



Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2009

Kukaan maailmassa ei kuole nälkään. Tiedemiehet viljelevät kaloja suurissa verkkoaitauksissa. He kasvattavat myös leviä ja meriheinää. Kun meren ravintoaineet jalostetaan proteiiniksi ja lisätään sopivia kemikaaleja, saadaan ruokaa, joka maistuu pihviltä, vihanneksilta tai haluttaessa vaikka "hyvälaatuiselta viskiltä". Näin kertoi tulevaisuuden ruokahuollosta Mitä-Missä-Milloin-kirja (MMM) 1966.

Robotit tekevät työt sekä tehtaissa että kotona. "Oikeaan aikaan valmistaa keittiöautomaatti halutun ruoan, jonka mekaaniset kädet tarjoilevat ruokapöytään", MMM lupasi. "Samat kädet huolehtivat tiskistä, toiset robotit tekevät muut taloustyöt."

Yhdysvaltalainen aikakauslehti Popular Mechanics kertoi vuonna 1950 lukijoilleen kuvitteellisesta Dobsonin perheestä, joka elää kuvitteellisessa Tottenvillen kaupungissa. Kehittyneen ravitsemuksen ja hormonien ansiosta Dobsonit näyttävät aina nuorilta, korkeintaan nelikymmenvuotiailta. Rypyt jäivät historiaan.

Liikenne sujuu. Dobsonit tekevät lyhyet matkat perhehelikopterilla, pitkät taittuvat yliäänilentokoneella. Heillä on kyllä autokin, jonka yllättävää kyllä kerrotaan kulkevan etanolilla. Tavallisempaa oli ennustaa, että sähköauto syrjäyttää polttomoottorikäyttöisen.

Mikä vuosi? No tietenkin hartaasti odotettu 2000.


Futurologit menivät metsään

Populaarit tiedelehdet ja -kirjat voivat langeta liikaan vauhdikkuuteen ja ylioptimismiin, mutta samaan ovat kompastuneet myös vakavat asiantuntijat. Esimerkiksi energiaa piti vuosisadan vaihteessa olla jo rajattomasti.
"Ei ole liikaa odotettu, että meidän lapsemme saavat nauttia sähköstä, joka on liian halpaa mitattavaksi", julisti Yhdysvaltojen atomienergiakomission johtaja Lewis Strauss 1954.

Asunnot ovat vuonna 2000 "superhalpoja", ennustivat arvostetut yhdysvaltalaiset futurologit Herman Kahn ja Anthony Wiener 1967.

Brittiläinen biologi John Haldane oli jo 1924 ennustanut, että ensimmäinen keinokohdussa kasvanut lapsi syntyy vuonna 1951. Näin ei käynyt, ja toteutumatta jäi myös nimekkään futurologin Alvin Tofflerin 1970 esittämä ennuste, että vain muutaman vuoden päästä lapset "siitetään, kasvatetaan ja kehitetään syntymäikään ihmisruumiin ulkopuolella".

Ilmaston huononemisesta ja muista ympäristöongelmista ei puhunut kukaan ennen kuin merkit olivat selvät. Sen sijaan Yhteisvoimin-lehti osasi 1970 kertoa, että säiden säätelystä "laajassa mittakaavassa" on tullut todellisuutta vuoden 1990 tienoilla.


Talous vielä hämärämpää

Yritys ennustaa tulevaisuuden tekniikkaa on kohtuullisen varma tapa saattaa itsensä naurunalaiseksi. Vielä paremmat naurut saa irrotetuksi, jos yrittää ennustaa työaikaa tai muita talouden piirteitä.

"Vuonna 1960 työaika on rajoitettu kolmeen tuntiin päivässä", ennusti brittiläinen kirjailija ja journalisti John Langdon-Davies 1936. Työn tuloksista ei tarvitse tinkiä. Ruokaa, vaatteita ja muita tavaroita tulee olemaan "yltäkylläisinä jokaisen saatavilla", Langdon-Davies vakuutti.

Ennuste jäi toteutumatta, mutta ennustajat vain kiihdyttivät vauhtia. MMM ennusti 1966, että vuonna 2000 vain yksi kymmenestä ihmisestä tekee töitä. Muut sen kuin nostavat lomapalkkaa. Kirja tiesi kertoa summankin: ikilomaileva perhe saisi nykyrahassa 60 000-70 000 euroa vuodessa. Sen, tulisiko raha puhtaana käteen, ennustajat jättivät kertomatta.


Vaikeinta on ihminen

Varsinaiset röhönaurut saa, jos ennustaa, että ihminen muuttuu hyväksi ja yhteiskunta oikeudenmukaiseksi.
Yhdysvaltalainen kirjailija Edward Bellamy ennusti 1888, että vuonna 2000 vankilat ovat tulleet tarpeettomiksi. Eihän teknisesti kehittyneessä maailmassa kukaan rikoksia tee.

Bellamy sai paljon jäljittelijöitä, joista useimmat ovat vaipuneet unohdukseen. Yksi heistä oli ruotsalainen journalisti ja poliitikko Axel Danielsson, joka 1892 kuvaili 1900-luvun maailmaa, lähinnä Ruotsia. Hän ennusti, että teollisuustyöntekijän viikkopalkka nousee 18 kruunusta 50 kruunuun. Tämä hävittäisi rikollisuuden, jopa varsin nopeasti.

"Hyvät seuraukset eivät kauan antaneet odottaa it¬seään", Danielsson ennakoi. Rikollisuus laski hänen visiossaan niin, että monissa kaupungeissa vankilat voitiin muuttaa viljavarastoiksi.


Usein osuttu oikeaankin

Harhaiskujen rinnalla vanhoissa ennusteissa on tarkkoja osumia. Suomalainen koneinsinööri Alfred Friis julkaisi 1905 Kirjan keksijöille. Kirja luettelee yli viisisataa tekniikkaa ja laitetta, joiden kehittäminen on mahdollista ja tarpeellista.

"Sähkön alalta" Friis ennakoi 31 tekniikkaa, joista yli puolet toteutui vuoteen 2000 mennessä. Joukossa oli "johtolangaton telefoneeraus" - eli kännykkä - käytännöllinen sähköhitsaustekniikka ja "menettelytapa siirtää sähkön avulla selväpiirteisesti kuvia ja piirroksia paikasta toiseen", mikä toteutui faksissa.

Kahn ja Wiener julkaisivat 1967 luettelon sadasta teknisestä innovaatiosta, jotka ovat todennäköisesti toteutuneet vuonna 2000. Luettelo sisälsi esimerkiksi kotivideot, "halvan ja maailmanlaajuisen viestinnän" sekä kotona että yrityksissä, tietokoneiden laajan käytön informaation käsittelyssä sekä halvan kopiokoneen.

Suomen tulevaisuudentutkimuksen grand old man, Kahnin oppilas ja ystävä Osmo A. Wiio ennakoi 1969, millainen Suomi on vuonna 2000. Hän kuvasi "kuvaruutuun ilmestyvät tiliotteet ja nostot", väritelevision, televisiokanavien paljouden ja yleensä "viestinnän yhteiskunnan". Ennusteista osui maaliin yli puolet.


Joka kymmenes ennakoitavissa

Kahnin ja Wienerin ennustamista sadasta innovaatiosta kahdenkymmenen voi katsoa toteutuneen kohtuullisen tarkasti.

Japanissa suuret asiantuntijapaneelit ovat laatineet ennusteita 1970-luvulta alkaen. Japanilaiset ovat myös tutkineet jälkeenpäin osumatarkkuutta. Vuonna 1971 tehdyistä 530 ennusteesta toteutui vuoteen 1996 mennessä noin 30 prosenttia.

Teknisten ennusteiden toteutumahaarukka oli kuitenkin leveä: 10-60 prosenttia.

On vielä muistettava, että osaa toteutuneista innovaatioista ei ole ennusteissa mainittu lainkaan. Kännykkä ennustettiin moneen kertaan jo sata vuotta sitten, mutta henkilökohtaista tietokonetta ei löydy vielä 1960-luvunkaan ennusteista.

Kun lisäämme huteihin puuttuvat ennusteet, saamme nyrkkisäännön: Noin 90 prosenttia tekniikan tulevaisuudesta on hämärän peitossa. Kymmenen prosenttia voidaan ennustaa.


Tekniikka ei ole lottoa

Kuinka tarkka on hyvä ennuste? Kymmenen prosenttia voi tuntua pieneltä, mutta osumaprosentti ei yksinään kerro vielä mitään.

Kuvitellaan, että pystyisimme jollain konstilla laskemaan lottonumerot niin, että täysosuman todennäköisyys olisi yksi sadasta. Toisin sanoen tarvitsisi täyttää sata riviä päävoiton saamiseksi. Kannattaisi varmasti, sillä Suomen lotossa todennäköisyys saada päävoitto yhdellä rivillä on vähän alle yksi viidestätoista miljoonasta.

Itse asiassa miljonääriksi pääsisi, vaikka osumisen todennäköisyys olisi vain 0,1 promillea eli yksi kymmenestätuhannesta. Kymmenentuhattakin riviä maksaisi vain 8 000 euroa, mutta takaisin tulisi miljoonia.

Tekniikassa vaihtoehtoja on paljon enemmän kuin lotossa, jossa valitaan seitsemän numeroa 39:stä. Esimerkiksi kaikki materiaalit ovat seoksia, yhdisteitä ja yhdistelmärakenteita noin sadasta alkuaineesta. Materiaalien kehittäminen "lottoamalla" eli sekoittamalla alkuaineita satunaisesti olisi toivotonta, koska mahdollisten yhdistelmien määrä nousee tähtitieteelliseksi.

Onneksi luonnontieteellinen tieto auttaa valitsemaan oikeita "rivejä". Sen turvin metallurgit, insinöörit ja kemistit kehittivät tai ennakoivat suurimman osan nykyisistä materiaaleista yli sata vuotta sitten.


Tekniikka päihittää politiikan

Kymmenen prosentin ennustetarkkuus, johon tekniikassa usein päästään, on käsittämättömän hyvä. Yksi onnistunut ratkaisu enemmän kuin korvaa kymmenen hutia.

"Monet ihmiset luulevat, että emme voi tietää mitään tulevaisuudesta", sanoo yhdysvaltalainen futurologi Edward Cornish. "He ovat 99,999-prosenttisesti oikeassa kirjaimellisesti ajatellen, mutta aivan väärässä, jos ajatellaan käytännöllisesti. Melkein kaikella, mitä emme tiedä tulevaisuudesta, on vähän merkitystä, kun taas se vähä, mitä voimme tietää, on äärimmäisen tärkeää, koska se auttaa meitä tekemään parempia päätöksiä."

Useimmiten hyvä ennuste on epätarkka, mutta merkittävästi tarkempi kuin puhdas arvaus. Sitä paitsi yhden prosentin tarkkuus voi olla parempi kuin 50 prosentin, eli tekninen ennuste päihittää helposti poliittisen.

Poliittiset ennusteet ovat usein tyyppiä "tapahtuu - ei tapahdu". Taloustieteilijä Albert Keidel on ennustanut, että Kiina ohittaa vuonna 2035 Yhdysvallat talouden koossa. On kaksi mahdollisuutta: Kiina joko ohittaa Yhdysvallat tai sitten ei. Kolikkoa heittämällä päättyy samaan 50 prosentin tarkkuuteen.

Politiikan tutkijoiden ennusteet ovat usein joko-tai-tyyppiä eli jokseenkin yhtä käyttökelpoisia kuin arvaukset. Tällöin on käytännössä varauduttava siihen, että kumpi tahansa vaihtoehto voi toteutua.

Ennusteissa harvoin kerrotaan oletettua tarkkuutta. Ilkka Hannula ja Risto Linturi lupaavat kirjassaan Sata ilmiötä 2000-2020, että 70 prosenttia heidän sadasta ennusteestaan toteutuu viiden vuoden etäisyydellä arvioidusta hetkestä. Kokemus aikaisemmista ennusteista kertoo, että lupaus on liian optimistinen, mutta hyvä kun tarkkuusarvio on ylipäätään esitetty.


Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hänen erityisalansa on tekninen luovuus.


Arvaa, mikä vuosi


Ihmiset liikkuvat sähköautoilla, ilmatyynyaluksilla, yliäänilentokoneilla ja perhehelikoptereilla.


Sähkö on niin halpaa, että kulutusta ei viitsitä edes mitata.


Syöpä on voitettu.


Pihvejä valmistetaan puumassasta, viskiä meriruohoista. Nälkä on voitettu. Tekoliha on korvannut luonnollisen lihan.


Asunnot ovat superhalpoja.


Ihmiset näyttävät seitsenkymmen-vuotiainakin nelikymppisiltä.


Yhdeksänkymmentä prosenttia ihmisistä nauttii ikuista lomapalkkaa.


Töitä tehdään ja kaupassa käydään kuvapuhelimen avulla.


Naiset ovat vapautuneet raskauden rasituksista, sillä sikiö kasvaa keinotekoisessa kohdussa.


Kuussa asutaan, ja Marsissakin on piipahdettu.


Robotit keittävät, tarjoilevat, tiskaavat ja tekevät muut kotityöt.


Vankilat on suljettu, koska rikollisuutta ei enää ole.


Vastaus: vuosi kaksituhatta


2017

- Sähkökasvi eli muuntogeeninen bambu muuntaa auringonvaloa suoraan sähköksi (ennustajat Ilkka Hannula ja Risto Linturi).


2020

- Näkymättömyysviitta on toteutunut (Sébastien Guenneau).


2025

- "Elävien kuolleiden" eli pysyvästi virtuaalitodellisuuteen kytkettyjen ihmisten määrä on Euroopassa ylittänyt luonnollisen kuolleisuuden (Ilkka Hannula ja Risto Linturi).


2030

- Sikiö kasvaa keinokohdussa (Scott Gelfand).

- Autot liikkuvat teillä automaattisesti (Sebastian Thrun).

- Ihmisellä on kolmi- tai nelikymppisen terveys elämänsä loppuun asti (Ray Hammond).

- Ihmiset ovat muuttuneet kuolemattomiksi (Raymond Kurzweil).

- Tietokoneet ovat kehittyneet ihmistä älykkäämmiksi (Vernor Vinge).


2050

- Kiinan talous on kaksi kertaa suurempi kuin Yhdysvaltojen (Albert Keidel).

- Fuusiovoimalat ovat laajassa käytössä (Michio Kaku).

- Taivaalla kiitävät automaattiset lentokoneet (Jim Wilson).

- Ihmiset voivat rakastua robottiin ja harrastaa seksiä sen kanssa (David Levy).

- Robotit voittavat ihmisten jalkapallojoukkueen (RoboCup-hanke).

- Ihmiset ovat lopettaneet lukemisen ja kirjoittamisen, on syntynyt puhtaasti suullinen ja visuaalinen kulttuuri (William Crossman).


Tulevaisuudentutkija ennakoi kehityskulkuja




Tulevaisuutta ennustavat insinöörit, taloustieteilijät, väestötieteilijät, ilmastontutkijat, journalistit, yritysjohtajat ja monet muut.

Viidenkymmenen viime vuoden aikana tulevaisuuden tutkimisesta on kehittynyt myös ammatti ja tieteenhaara. Miten alan tutkija katselee tulevaisuutta?

- Emme tee ennusteita, vaan ennakoimme mahdollisia tulevaisuuksia, sanoo valtiotieteen tohtori Juha Kaskinen. Hän työskentelee johtajana Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa Turun kauppakorkeakoulussa.

Tulevaisuudentutkijat painottavat, että vaikka ei eksaktisti tiedetä, millainen tulevaisuus on, kehityskulkuja on mahdollista ennakoida.


Ympäristö on ykkönen

- Tiedämme, että meillä on vuonna 2050 erittäin todennäköisesti  rataverkko ja tieverkko, Kaskinen sanoo.
- Tiedämme, että ympäristöpaineet vaikuttavat. Siksi junat kulkevat sähköllä, jota todennäköisesti tuotetaan uusiutuvilla luonnonvaroilla.

Autot kulkevat pitkin teitä myös 2050, mutta energialähteet ovat muuttuneet. Bensiini on marginaalinen polttoaine.
Ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia pystytään ennakoimaan. - Esimerkiksi kuivuus Välimeren alueella voi synnyttää muuttoliikettä pohjoiseen, Kaskinen mainitsee.

Ympäristöongelmat on pakko jollakin tavoin ratkaista. Isoin kysymys on uusiutuvien ja uusiutumattomien resurssien niukkeneminen. Ratkaisujen etsinnästä syntyy ympäristöteknologinen talous, jossa Suomella on mahdollisuus pärjätä.


Viisas varautuu

Tulevaisuudentutkimus kertoo, mitä voidaan toteuttaa ja mihin on hyvä varautua.

- Proaktiivinen toiminta tulee mahdolliseksi, Kaskinen tiivistää. - Esimerkiksi kunnassa voidaan miettiä, mitä voidaan itse tehdä, eikä tarvitse jäädä odottelemaan valtion päätöksiä.

Hankala ja samalla kuuma aihe tulevaisuudentutkimuksessa ovat heikot signaalit ja villit kortit.

Kaskinen mainitsee esimerkin signaalista, jonka mahdollista vaikutusta on hyvä miettiä. Kiinan kansankongressin päätöslauselmassa valtion tavoite on määritelty uudelleen. Ennen se oli taloudellinen kasvu, nyt kansan hyvinvointi.

- Jos muutos ei ole pelkkä fraasi, vaikutukset ovat maailmanlaajuiset, Kaskinen ennakoi.



on varhainen, vaikeasti huomattava merkki muutoksesta. Esimerkkejä:

- Brittiläinen fyysikko John Tyndall osoitti kokein 1860-luvulla, että vesihöyry ja hiilidioksidi vaikuttavat ilmakehässä kasvihuoneen tavoin.

- Ruotsalainen kemisti Svante Arrhenius osoitti 1896, että hiilen polttaminen nostaa ilmakehän lämpötilaa.
- Yhdysvaltalainen kemisti Robert Boyer patentoi lihanvastikkeen vuonna 1953. Johtaako kehitys piankin tekolihaan, joka tekee karjatalouden tarpeettomaksi?

- Viime vuosina on puhuttu äänimaisemista. Tuleeko ääniympäristöstä niin tärkeä, että ihmiset siirtyvät jo 2010-luvulla sähköautoihin siksi, että he kyllästyvät nykyiseen liikennemeluun?


Kalevi Rantanen


Villi kortti


on epätodennäköinen muutos, mutta jos se kuitenkin tapahtuu, sen vaikutus on suuri. Esimerkkejä:

- Seuraavien 20 vuoden aikana kehitetään materiaalit ja tekniikka erittäin halpojen asuntojen tuottamiseksi.
- Nanotekniikka kehittyy vauhdikkaasti, mutta 2010-luvulla tapahtuu onnettomuus, jossa kuolee sata ihmistä. Vastustuksen takia alan kehitys pysähtyy 20 vuodeksi (Tšernobyl-ilmiö).

- Kehitetään käyttökelpoinen ilmatyynyauto, joka tekee tiet tarpeettomiksi ennen vuotta 2030.

- Oikeita viruksia opitaan kehittämään yhtä tehokkaasti kuin tietokoneviruksia. Koko ihmiskunta kuolee ennen vuotta 2050, koska aina löytyy riittävästi hulluja, jotka ovat valmiita levittämään keinotekoisia kulkutauteja.

Kalevi Rantanen

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018