Varma tapa huvittaa jälkipolvia on ennustaa tulevaa tekniikkaa - vaikeampaa on vain talouden ja ihmisen käyttäytymisen ennakointi. Tekniikan ennusteissa päästään usein kymmenen prosentin osumatarkkuuteen. Se on paljon.



Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2009

Kukaan maailmassa ei kuole nälkään. Tiedemiehet viljelevät kaloja suurissa verkkoaitauksissa. He kasvattavat myös leviä ja meriheinää. Kun meren ravintoaineet jalostetaan proteiiniksi ja lisätään sopivia kemikaaleja, saadaan ruokaa, joka maistuu pihviltä, vihanneksilta tai haluttaessa vaikka "hyvälaatuiselta viskiltä". Näin kertoi tulevaisuuden ruokahuollosta Mitä-Missä-Milloin-kirja (MMM) 1966.

Robotit tekevät työt sekä tehtaissa että kotona. "Oikeaan aikaan valmistaa keittiöautomaatti halutun ruoan, jonka mekaaniset kädet tarjoilevat ruokapöytään", MMM lupasi. "Samat kädet huolehtivat tiskistä, toiset robotit tekevät muut taloustyöt."

Yhdysvaltalainen aikakauslehti Popular Mechanics kertoi vuonna 1950 lukijoilleen kuvitteellisesta Dobsonin perheestä, joka elää kuvitteellisessa Tottenvillen kaupungissa. Kehittyneen ravitsemuksen ja hormonien ansiosta Dobsonit näyttävät aina nuorilta, korkeintaan nelikymmenvuotiailta. Rypyt jäivät historiaan.

Liikenne sujuu. Dobsonit tekevät lyhyet matkat perhehelikopterilla, pitkät taittuvat yliäänilentokoneella. Heillä on kyllä autokin, jonka yllättävää kyllä kerrotaan kulkevan etanolilla. Tavallisempaa oli ennustaa, että sähköauto syrjäyttää polttomoottorikäyttöisen.

Mikä vuosi? No tietenkin hartaasti odotettu 2000.


Futurologit menivät metsään

Populaarit tiedelehdet ja -kirjat voivat langeta liikaan vauhdikkuuteen ja ylioptimismiin, mutta samaan ovat kompastuneet myös vakavat asiantuntijat. Esimerkiksi energiaa piti vuosisadan vaihteessa olla jo rajattomasti.
"Ei ole liikaa odotettu, että meidän lapsemme saavat nauttia sähköstä, joka on liian halpaa mitattavaksi", julisti Yhdysvaltojen atomienergiakomission johtaja Lewis Strauss 1954.

Asunnot ovat vuonna 2000 "superhalpoja", ennustivat arvostetut yhdysvaltalaiset futurologit Herman Kahn ja Anthony Wiener 1967.

Brittiläinen biologi John Haldane oli jo 1924 ennustanut, että ensimmäinen keinokohdussa kasvanut lapsi syntyy vuonna 1951. Näin ei käynyt, ja toteutumatta jäi myös nimekkään futurologin Alvin Tofflerin 1970 esittämä ennuste, että vain muutaman vuoden päästä lapset "siitetään, kasvatetaan ja kehitetään syntymäikään ihmisruumiin ulkopuolella".

Ilmaston huononemisesta ja muista ympäristöongelmista ei puhunut kukaan ennen kuin merkit olivat selvät. Sen sijaan Yhteisvoimin-lehti osasi 1970 kertoa, että säiden säätelystä "laajassa mittakaavassa" on tullut todellisuutta vuoden 1990 tienoilla.


Talous vielä hämärämpää

Yritys ennustaa tulevaisuuden tekniikkaa on kohtuullisen varma tapa saattaa itsensä naurunalaiseksi. Vielä paremmat naurut saa irrotetuksi, jos yrittää ennustaa työaikaa tai muita talouden piirteitä.

"Vuonna 1960 työaika on rajoitettu kolmeen tuntiin päivässä", ennusti brittiläinen kirjailija ja journalisti John Langdon-Davies 1936. Työn tuloksista ei tarvitse tinkiä. Ruokaa, vaatteita ja muita tavaroita tulee olemaan "yltäkylläisinä jokaisen saatavilla", Langdon-Davies vakuutti.

Ennuste jäi toteutumatta, mutta ennustajat vain kiihdyttivät vauhtia. MMM ennusti 1966, että vuonna 2000 vain yksi kymmenestä ihmisestä tekee töitä. Muut sen kuin nostavat lomapalkkaa. Kirja tiesi kertoa summankin: ikilomaileva perhe saisi nykyrahassa 60 000-70 000 euroa vuodessa. Sen, tulisiko raha puhtaana käteen, ennustajat jättivät kertomatta.


Vaikeinta on ihminen

Varsinaiset röhönaurut saa, jos ennustaa, että ihminen muuttuu hyväksi ja yhteiskunta oikeudenmukaiseksi.
Yhdysvaltalainen kirjailija Edward Bellamy ennusti 1888, että vuonna 2000 vankilat ovat tulleet tarpeettomiksi. Eihän teknisesti kehittyneessä maailmassa kukaan rikoksia tee.

Bellamy sai paljon jäljittelijöitä, joista useimmat ovat vaipuneet unohdukseen. Yksi heistä oli ruotsalainen journalisti ja poliitikko Axel Danielsson, joka 1892 kuvaili 1900-luvun maailmaa, lähinnä Ruotsia. Hän ennusti, että teollisuustyöntekijän viikkopalkka nousee 18 kruunusta 50 kruunuun. Tämä hävittäisi rikollisuuden, jopa varsin nopeasti.

"Hyvät seuraukset eivät kauan antaneet odottaa it¬seään", Danielsson ennakoi. Rikollisuus laski hänen visiossaan niin, että monissa kaupungeissa vankilat voitiin muuttaa viljavarastoiksi.


Usein osuttu oikeaankin

Harhaiskujen rinnalla vanhoissa ennusteissa on tarkkoja osumia. Suomalainen koneinsinööri Alfred Friis julkaisi 1905 Kirjan keksijöille. Kirja luettelee yli viisisataa tekniikkaa ja laitetta, joiden kehittäminen on mahdollista ja tarpeellista.

"Sähkön alalta" Friis ennakoi 31 tekniikkaa, joista yli puolet toteutui vuoteen 2000 mennessä. Joukossa oli "johtolangaton telefoneeraus" - eli kännykkä - käytännöllinen sähköhitsaustekniikka ja "menettelytapa siirtää sähkön avulla selväpiirteisesti kuvia ja piirroksia paikasta toiseen", mikä toteutui faksissa.

Kahn ja Wiener julkaisivat 1967 luettelon sadasta teknisestä innovaatiosta, jotka ovat todennäköisesti toteutuneet vuonna 2000. Luettelo sisälsi esimerkiksi kotivideot, "halvan ja maailmanlaajuisen viestinnän" sekä kotona että yrityksissä, tietokoneiden laajan käytön informaation käsittelyssä sekä halvan kopiokoneen.

Suomen tulevaisuudentutkimuksen grand old man, Kahnin oppilas ja ystävä Osmo A. Wiio ennakoi 1969, millainen Suomi on vuonna 2000. Hän kuvasi "kuvaruutuun ilmestyvät tiliotteet ja nostot", väritelevision, televisiokanavien paljouden ja yleensä "viestinnän yhteiskunnan". Ennusteista osui maaliin yli puolet.


Joka kymmenes ennakoitavissa

Kahnin ja Wienerin ennustamista sadasta innovaatiosta kahdenkymmenen voi katsoa toteutuneen kohtuullisen tarkasti.

Japanissa suuret asiantuntijapaneelit ovat laatineet ennusteita 1970-luvulta alkaen. Japanilaiset ovat myös tutkineet jälkeenpäin osumatarkkuutta. Vuonna 1971 tehdyistä 530 ennusteesta toteutui vuoteen 1996 mennessä noin 30 prosenttia.

Teknisten ennusteiden toteutumahaarukka oli kuitenkin leveä: 10-60 prosenttia.

On vielä muistettava, että osaa toteutuneista innovaatioista ei ole ennusteissa mainittu lainkaan. Kännykkä ennustettiin moneen kertaan jo sata vuotta sitten, mutta henkilökohtaista tietokonetta ei löydy vielä 1960-luvunkaan ennusteista.

Kun lisäämme huteihin puuttuvat ennusteet, saamme nyrkkisäännön: Noin 90 prosenttia tekniikan tulevaisuudesta on hämärän peitossa. Kymmenen prosenttia voidaan ennustaa.


Tekniikka ei ole lottoa

Kuinka tarkka on hyvä ennuste? Kymmenen prosenttia voi tuntua pieneltä, mutta osumaprosentti ei yksinään kerro vielä mitään.

Kuvitellaan, että pystyisimme jollain konstilla laskemaan lottonumerot niin, että täysosuman todennäköisyys olisi yksi sadasta. Toisin sanoen tarvitsisi täyttää sata riviä päävoiton saamiseksi. Kannattaisi varmasti, sillä Suomen lotossa todennäköisyys saada päävoitto yhdellä rivillä on vähän alle yksi viidestätoista miljoonasta.

Itse asiassa miljonääriksi pääsisi, vaikka osumisen todennäköisyys olisi vain 0,1 promillea eli yksi kymmenestätuhannesta. Kymmenentuhattakin riviä maksaisi vain 8 000 euroa, mutta takaisin tulisi miljoonia.

Tekniikassa vaihtoehtoja on paljon enemmän kuin lotossa, jossa valitaan seitsemän numeroa 39:stä. Esimerkiksi kaikki materiaalit ovat seoksia, yhdisteitä ja yhdistelmärakenteita noin sadasta alkuaineesta. Materiaalien kehittäminen "lottoamalla" eli sekoittamalla alkuaineita satunaisesti olisi toivotonta, koska mahdollisten yhdistelmien määrä nousee tähtitieteelliseksi.

Onneksi luonnontieteellinen tieto auttaa valitsemaan oikeita "rivejä". Sen turvin metallurgit, insinöörit ja kemistit kehittivät tai ennakoivat suurimman osan nykyisistä materiaaleista yli sata vuotta sitten.


Tekniikka päihittää politiikan

Kymmenen prosentin ennustetarkkuus, johon tekniikassa usein päästään, on käsittämättömän hyvä. Yksi onnistunut ratkaisu enemmän kuin korvaa kymmenen hutia.

"Monet ihmiset luulevat, että emme voi tietää mitään tulevaisuudesta", sanoo yhdysvaltalainen futurologi Edward Cornish. "He ovat 99,999-prosenttisesti oikeassa kirjaimellisesti ajatellen, mutta aivan väärässä, jos ajatellaan käytännöllisesti. Melkein kaikella, mitä emme tiedä tulevaisuudesta, on vähän merkitystä, kun taas se vähä, mitä voimme tietää, on äärimmäisen tärkeää, koska se auttaa meitä tekemään parempia päätöksiä."

Useimmiten hyvä ennuste on epätarkka, mutta merkittävästi tarkempi kuin puhdas arvaus. Sitä paitsi yhden prosentin tarkkuus voi olla parempi kuin 50 prosentin, eli tekninen ennuste päihittää helposti poliittisen.

Poliittiset ennusteet ovat usein tyyppiä "tapahtuu - ei tapahdu". Taloustieteilijä Albert Keidel on ennustanut, että Kiina ohittaa vuonna 2035 Yhdysvallat talouden koossa. On kaksi mahdollisuutta: Kiina joko ohittaa Yhdysvallat tai sitten ei. Kolikkoa heittämällä päättyy samaan 50 prosentin tarkkuuteen.

Politiikan tutkijoiden ennusteet ovat usein joko-tai-tyyppiä eli jokseenkin yhtä käyttökelpoisia kuin arvaukset. Tällöin on käytännössä varauduttava siihen, että kumpi tahansa vaihtoehto voi toteutua.

Ennusteissa harvoin kerrotaan oletettua tarkkuutta. Ilkka Hannula ja Risto Linturi lupaavat kirjassaan Sata ilmiötä 2000-2020, että 70 prosenttia heidän sadasta ennusteestaan toteutuu viiden vuoden etäisyydellä arvioidusta hetkestä. Kokemus aikaisemmista ennusteista kertoo, että lupaus on liian optimistinen, mutta hyvä kun tarkkuusarvio on ylipäätään esitetty.


Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hänen erityisalansa on tekninen luovuus.


Arvaa, mikä vuosi


Ihmiset liikkuvat sähköautoilla, ilmatyynyaluksilla, yliäänilentokoneilla ja perhehelikoptereilla.


Sähkö on niin halpaa, että kulutusta ei viitsitä edes mitata.


Syöpä on voitettu.


Pihvejä valmistetaan puumassasta, viskiä meriruohoista. Nälkä on voitettu. Tekoliha on korvannut luonnollisen lihan.


Asunnot ovat superhalpoja.


Ihmiset näyttävät seitsenkymmen-vuotiainakin nelikymppisiltä.


Yhdeksänkymmentä prosenttia ihmisistä nauttii ikuista lomapalkkaa.


Töitä tehdään ja kaupassa käydään kuvapuhelimen avulla.


Naiset ovat vapautuneet raskauden rasituksista, sillä sikiö kasvaa keinotekoisessa kohdussa.


Kuussa asutaan, ja Marsissakin on piipahdettu.


Robotit keittävät, tarjoilevat, tiskaavat ja tekevät muut kotityöt.


Vankilat on suljettu, koska rikollisuutta ei enää ole.


Vastaus: vuosi kaksituhatta


2017

- Sähkökasvi eli muuntogeeninen bambu muuntaa auringonvaloa suoraan sähköksi (ennustajat Ilkka Hannula ja Risto Linturi).


2020

- Näkymättömyysviitta on toteutunut (Sébastien Guenneau).


2025

- "Elävien kuolleiden" eli pysyvästi virtuaalitodellisuuteen kytkettyjen ihmisten määrä on Euroopassa ylittänyt luonnollisen kuolleisuuden (Ilkka Hannula ja Risto Linturi).


2030

- Sikiö kasvaa keinokohdussa (Scott Gelfand).

- Autot liikkuvat teillä automaattisesti (Sebastian Thrun).

- Ihmisellä on kolmi- tai nelikymppisen terveys elämänsä loppuun asti (Ray Hammond).

- Ihmiset ovat muuttuneet kuolemattomiksi (Raymond Kurzweil).

- Tietokoneet ovat kehittyneet ihmistä älykkäämmiksi (Vernor Vinge).


2050

- Kiinan talous on kaksi kertaa suurempi kuin Yhdysvaltojen (Albert Keidel).

- Fuusiovoimalat ovat laajassa käytössä (Michio Kaku).

- Taivaalla kiitävät automaattiset lentokoneet (Jim Wilson).

- Ihmiset voivat rakastua robottiin ja harrastaa seksiä sen kanssa (David Levy).

- Robotit voittavat ihmisten jalkapallojoukkueen (RoboCup-hanke).

- Ihmiset ovat lopettaneet lukemisen ja kirjoittamisen, on syntynyt puhtaasti suullinen ja visuaalinen kulttuuri (William Crossman).


Tulevaisuudentutkija ennakoi kehityskulkuja




Tulevaisuutta ennustavat insinöörit, taloustieteilijät, väestötieteilijät, ilmastontutkijat, journalistit, yritysjohtajat ja monet muut.

Viidenkymmenen viime vuoden aikana tulevaisuuden tutkimisesta on kehittynyt myös ammatti ja tieteenhaara. Miten alan tutkija katselee tulevaisuutta?

- Emme tee ennusteita, vaan ennakoimme mahdollisia tulevaisuuksia, sanoo valtiotieteen tohtori Juha Kaskinen. Hän työskentelee johtajana Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa Turun kauppakorkeakoulussa.

Tulevaisuudentutkijat painottavat, että vaikka ei eksaktisti tiedetä, millainen tulevaisuus on, kehityskulkuja on mahdollista ennakoida.


Ympäristö on ykkönen

- Tiedämme, että meillä on vuonna 2050 erittäin todennäköisesti  rataverkko ja tieverkko, Kaskinen sanoo.
- Tiedämme, että ympäristöpaineet vaikuttavat. Siksi junat kulkevat sähköllä, jota todennäköisesti tuotetaan uusiutuvilla luonnonvaroilla.

Autot kulkevat pitkin teitä myös 2050, mutta energialähteet ovat muuttuneet. Bensiini on marginaalinen polttoaine.
Ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia pystytään ennakoimaan. - Esimerkiksi kuivuus Välimeren alueella voi synnyttää muuttoliikettä pohjoiseen, Kaskinen mainitsee.

Ympäristöongelmat on pakko jollakin tavoin ratkaista. Isoin kysymys on uusiutuvien ja uusiutumattomien resurssien niukkeneminen. Ratkaisujen etsinnästä syntyy ympäristöteknologinen talous, jossa Suomella on mahdollisuus pärjätä.


Viisas varautuu

Tulevaisuudentutkimus kertoo, mitä voidaan toteuttaa ja mihin on hyvä varautua.

- Proaktiivinen toiminta tulee mahdolliseksi, Kaskinen tiivistää. - Esimerkiksi kunnassa voidaan miettiä, mitä voidaan itse tehdä, eikä tarvitse jäädä odottelemaan valtion päätöksiä.

Hankala ja samalla kuuma aihe tulevaisuudentutkimuksessa ovat heikot signaalit ja villit kortit.

Kaskinen mainitsee esimerkin signaalista, jonka mahdollista vaikutusta on hyvä miettiä. Kiinan kansankongressin päätöslauselmassa valtion tavoite on määritelty uudelleen. Ennen se oli taloudellinen kasvu, nyt kansan hyvinvointi.

- Jos muutos ei ole pelkkä fraasi, vaikutukset ovat maailmanlaajuiset, Kaskinen ennakoi.



on varhainen, vaikeasti huomattava merkki muutoksesta. Esimerkkejä:

- Brittiläinen fyysikko John Tyndall osoitti kokein 1860-luvulla, että vesihöyry ja hiilidioksidi vaikuttavat ilmakehässä kasvihuoneen tavoin.

- Ruotsalainen kemisti Svante Arrhenius osoitti 1896, että hiilen polttaminen nostaa ilmakehän lämpötilaa.
- Yhdysvaltalainen kemisti Robert Boyer patentoi lihanvastikkeen vuonna 1953. Johtaako kehitys piankin tekolihaan, joka tekee karjatalouden tarpeettomaksi?

- Viime vuosina on puhuttu äänimaisemista. Tuleeko ääniympäristöstä niin tärkeä, että ihmiset siirtyvät jo 2010-luvulla sähköautoihin siksi, että he kyllästyvät nykyiseen liikennemeluun?


Kalevi Rantanen


Villi kortti


on epätodennäköinen muutos, mutta jos se kuitenkin tapahtuu, sen vaikutus on suuri. Esimerkkejä:

- Seuraavien 20 vuoden aikana kehitetään materiaalit ja tekniikka erittäin halpojen asuntojen tuottamiseksi.
- Nanotekniikka kehittyy vauhdikkaasti, mutta 2010-luvulla tapahtuu onnettomuus, jossa kuolee sata ihmistä. Vastustuksen takia alan kehitys pysähtyy 20 vuodeksi (Tšernobyl-ilmiö).

- Kehitetään käyttökelpoinen ilmatyynyauto, joka tekee tiet tarpeettomiksi ennen vuotta 2030.

- Oikeita viruksia opitaan kehittämään yhtä tehokkaasti kuin tietokoneviruksia. Koko ihmiskunta kuolee ennen vuotta 2050, koska aina löytyy riittävästi hulluja, jotka ovat valmiita levittämään keinotekoisia kulkutauteja.

Kalevi Rantanen

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5215
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti