Isoveli on vanhentunut uhkakuva. Henkilötietosi kaappaa todennäköisemmin it-työntekijä, josta tilaisuus tekee varkaan.

Teksti: Marko Hamilo

Isoveli on vanhentunut uhkakuva. Henkilötietosi kaappaa todennäköisemmin it-työntekijä, josta tilaisuus tekee varkaan.

Julkaistu Tiede -lehdessä 4/2010.Käytätkö Googlen sähköpostipalvelua Gmailia? Onko sinulla facebook-tili? Oletko koskaan ajatellut, kuka voi lukea yksityisiksi luulemiasi viestejä?Google tietää meistä jopa enemmän kuin Yhdysvaltain turvallisuus- ja urkintapalvelut NSA ja Echelon, väittää tietotekniikan asiantuntija Petteri Järvinen Tietokone-lehdessä. Ja toisin kuin turvallisuuspalvelut se on kiinnostunut muustakin kuin terrorismiin liittyvistä asioista.Mutta onko lainkuuliaisella kansalaisella mitään pelättävää, vaikka suuryritykset tai valtion turvallisuuspalvelut tietäisivätkin muutaman jännittävän yksityiskohdan kansalaisen makuuhuoneesta tai pankkitililtä?Yhdysvaltain tiedeviikolla San Diegossa Michael Lechner, Euroopan unionin kansalaisten suojelun ja turvallisuuden tutkimuslaitoksen IPSC:n johtaja, on huolissaan. Ei kuitenkaan niinkään siitä George Orwellin maalaamasta uhkakuvasta, että epädemok¬raattinen hallitus urkkisi kansalaisiaan Stasin tapaan. Ennemminkin Lechneriä pelottavat tietotekniikan ammattilaiset, joille houkutus myydä yksityisiä tietoja voi osoittautua liian suureksi.

Tieto on kehitysmaissaMeistä jää erilaisiin tietokantoihin jälkiä paitsi Googlessa myös joka kerta, kun vilautamme matkakorttia bussissa, maksamme luottokortilla tai kävelemme valvontakameran ohi. Tekniikka tällaisten valtavien tietomäärien ”louhimiseksi” ja yhdistelemiseksi automaattisesti kehittyy nopeasti.Fyysisesti nämä jäljet tekemisistämme sijaitsevat serverifarmeissa, joihin on yleensä pääsy vain tietotekniikan ammattilaisilla. Toisaalta jos joku heistä haluaa kopioida tietokannan ja viedä sen mukanaan, nykyaikaiset talletustekniikat antavat varkaalle erinomaiset mahdollisuudet.Pelkästään yhden muistitikun mukana voi viedä gigatavuittain tietoja. Yhdelle ainoalle dvd-levylle mahtuu 700 000 perinteisen arkistomapin tietomäärä, Lechner muistuttaa.Mielikuvissamme nämä palvelinsalit ovat siistejä toimistoja jossakin rikkaassa länsimaassa. Viime aikoina kuitenkin myös tietotekniikkaa on ulkoistettu halvempiin maihin. Lechnerin mukaan tietoturvallisuus on vain yksi kymmenestä kriteeristä, joiden mukaan yritykset päättävät, mihin maahan ne palvelimensa ulkoistavat.Tutkimus- ja konsultointiyritys Gartnerin mukaan suosituimpia tietotekniikan ulkoistuskohteita vuonna 2008 olivat läntisellä pallonpuoliskolla Argentiina, Brasilia, Kanada, Chile, Costa Rica, Meksiko ja Panama ja Aasiassa esimerkiksi Intia, Malesia, Pakistan ja Filippiinit.

Tietoon pääsee helposti käsiksiSaatamme myös ajatella, että datakeskuksien käytävillä vaeltelee vain hyväpalkkaisia, ammattietiikaltaan tiukkoja huippuammattilaisia. Todellisuudessa palvelinsaleissa voi olla melkoinen hässäkkä, Lechner väittää.Tietoon saattaa tavalla tai toisella olla pääsy datakeskuksen operaattoreilla, sovellusten omistajilla, ohjelmistovalmistajilla, laitevalmistajilla, ulkoistetun palvelun yhteistyökumppanilla, siivousfirmalla ja vartiointiliikkeellä.Lisäksi joudumme luottamaan koko joukkoon muita ammattikuntia ja yrityksiä, joiden työntekijöillä on laillinen pääsy meitä koskeviin, osin arkaluonteisiin tietoihin. Lechner mainitsee esimerkkeinä poliisit, julkisen hallinnon, pankit, puhelinoperaattorit, internetyhteyden tarjoajat, hotellit, lentoyhtiöt, hakukoneet ja tietokoneohjelmistot.Keitä pitäisi pelätä eniten?

It-ammattilaisella taito ja motiiviLechner vertaa neljää ryhmää: poliiseja, yksityisten vartiointiyritysten työntekijöitä, tietotekniikka-ammattilaisia ja yritysjohtoa. Suurin houkutus asemansa väärinkäyttöön on Lechnerin mielestä it-ammattilaisilla. Ensinnäkin järjestelmänvalvojalla, system administratorilla, on suurimmat valtuudet lukea tietokantoja ja kopioida niistä omille tallennusvälineilleen mitä haluaa. Toisekseen ”sysadmin” osaa mitä todennäköisimmin peittää jälkensä paljon paremmin kuin esimerkiksi poliisi, vartija tai varatoimitusjohtaja.Johtajilla on tuskin motiivia datarikoksiin, koska he ovat hyvin palkattuja. Poliisien peruspalkka ei ehkä ole ihmeellinen, mutta heillä taas on menetettävänään ainakin maine ja eläkeoikeudet. Tietojärjestelmien ylläpitäjät taas saattavat olla samanaikaisesti sekä alipalkattuja että teknisesti osaavia.Antiikin Kreikan filosofi Sokrates pohti aikanaan, ”kuka vartioi vartijoita”. Sokrates vastasi, että aarteita tavallisilta ihmisiltä vartioivat miehet uskoivat vahvasti omaan ylemmyyteensä kansaan verrattuna. Heille oli uskoteltu, että he olisivat muita parempia ihmisiä, ja tämä ”jalo valhe” piti heidän moraalinsa korkealla.Nykyään kutsuisimme jaloa valhetta ehkä ammattietiikaksi. Lechner epäilee taloudellisten houkutusten kasvaneen niin suuriksi, ettei jalo valhe enää toimi.

Kyse ei ole hakkereistaMiten datavarkaisiin pitäisi suhtautua? Onhan sellaisiakin hakkereita, jotka huvin vuoksi ja mainetta saadakseen murtautuvat tietojärjestelmiin paljastaakseen niiden heikot kohdat. Nämä unilukkarit ovat yleensä hyödyllisiä tietojärjestelmien ylläpitäjille, jotka voivat sitten paikata aukot, ennen kuin niitä käytetään vihamielisiin tarkoituksiin.Nyt on kyse rikollisista, Lechner sanoo.– 1980-luvulla häkättiin huvin vuoksi, nyt on kyse rikollisesta liiketoimintamallista. Lechner tarjoaa ”neljän silmän periaatetta” lääkkeeksi kaikkein arkaluonteisimpien tietojen käsittelyyn. Se tarkoittaa, että esimerkiksi tiettyihin datatiloihin ei koskaan saa mennä yksin, vaan vartijat vartioivat myös toisiaan.

Isot datavarkaudet todellisuutta

Datavarkaus saattaa kuulostaa teoreettiselta. Järjestelmänvalvoja voisi varastaa tietoni, mutta miksi hän tekisi niin? Ja ketä ne kiinnostaisivat?– Suurten mittojen datavarkaus ei ole mitään teoreettista pohdintaa, sanoo tutkija Michael Lechner.Esimerkiksi eräs liechtensteinilainen pankkityöntekijä varasti vuonna 2002 työnantajaltaan asiakastietoja dvd-levyillä. Hän kaupitteli niitä eri hallituksille veronkierron paljastamista varten. Lopulta Saksan liittotasavallan tiedustelupalvelu osti datan 7,2 miljoonalla dollarilla ja luovutti tiedot valtiovarainministeriölle. Ministeriö sai näin perityksi kierrettyjä veroja yli 400 miljoonalla, joten kauppa kannatti ostajalle.Tapaukseen liittyy koomisia piirteitä. Varastetun tavaran myynti ja osto on nimittäin Saksassa lakien mukaan rikollista, kuten Suomessakin.Saksan valtio ei silti syyllistynyt varastetun tavaran ostamiseen, koska tallennusvälineet, joilla varastetut tietokannat saatiin, eivät olleet varastettuja. Varastetun tiedon vaihtokauppa taas ei Saksan lakien mukaan ole rikollista – koska tieto ei ole tavara.Datavaras sai kuitenkin maistaa omaa lääkettään. Saksalaiset rahanpesua valvovat viranomaiset huomasivat rutiinitarkastuksessa varkaan tilille tulleen normaalia suuremman rahasumman. Varkaan nimi vuodettiin lehdistölle välittömästi.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018