Yliopistossa ei pelkkä äly riitä. Vain hyvät lukustrategiat ja sinnikäs mieli kantavat opiskelijan läpi akateemisen vapauden - ja totuttua kehnomman opetuksen.


opiskelijan läpi akateemisen vapauden - ja totuttua kehnomman opetuksen.


Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2006



Yliopisto on himoittu opinahjo. Tänä vuonna kahteenkymme¬neen yliopistoomme pyrki noin 103 000 hakijaa. Opiskelijoiksi joukosta seuloutui noin 22 000.

Ansaitut aplodit, jos lukeudut valittujen joukkoon - ja taputus olalle, jos satuit jäämään akateemisten ovien ulkopuolelle. Luultavasti yrität vielä uudelleen, sillä akateemisesta unelmasta ei hevin luovuta.

- Yliopistoon tahtovat hakevat sinne sitkeästi monta vuotta, sanoo Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkija Päivi Vuorinen, joka on kartoittanut lähes 700:n yliopistoon pyrkineen nuoren kokemuksia.


Monen into kuihtuu

Hurmasta huolimatta monen into hyytyy jo opintojen ensi metreillä. Vuorisen tutkimista uusista yliopisto-opiskelijoista 24 prosenttia siirtyi kahden seurantavuoden kuluessa toiseen koulutusohjelmaan.

Tätä nykyä vain kolmannes yliopistotutkintoa suorittavista valmistuu tavoiteajassa, ja peräti viidennes opiskelijoista on nollaopiskelijoita, joille ei lainkaan kerry opintosuorituksia lukuvuoden aikana. Kun tv-uutiset kesän korvalla peräsivät syytä saamattomuuteen, opiskelijoiden edustaja väitti, ettei lukiolaisilla ole hajuakaan, mitä akateeminen opiskelu oikeasti on.


Pedagogiikka hakusessa

Mitä akateeminen opiskelu sitten on? Miten yliopisto eroaa esimerkiksi lukiosta?

- Suurin ero lienee se, että yliopisto on ensisijaisesti tutkimus- ja vasta toissijaisesti opetuslaitos, sanoo kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksen ylemmyys näkyy opetuksen alemmuutena: opetukseen suhtaudutaan monesti vain virkaan kuuluvana velvoitteena. Juuri onneton opetus sai Vuorisenkin tutkimukseen osallistuneet opiskelijanoviisit ymmälleen ja tyytymättömiksi. 




7 seikkaa, jotka muuttuvat, kun vaihtaa koulusta yliopistoon


- Opetuksen pedagoginen taso laskee.
- Vapaus lisääntyy.
- Vastuu kasvaa.
- Valvonta vähenee.
- Opintojen suunnittelu jää omille harteille.
- Itse tehtävän työn määrä lisääntyy.
- Opiskelutekniikat muuttuvat.









5 vinkkiä, jotka auttavat pärjäämään akateemisella tiellä


- Pidä yllä opiskelukuntoa: opiskele säännöllisesti, harjoittele monipuolisesti ja varaa aikaa myös palautumiselle.
- Hyödynnä aktiivisesti sosiaalisia verkostoja: opiskele yhdessä muiden kanssa ja osallistu keskusteluun.
- Päivitä opiskelutekniikat tarvittaessa.
- Opettele arvioimaan itse, mitä olet oppinut.
- Älä heitä pyyhettä kehään vaikeuksien ilmaantuessa.


Opiskelija tarvitsee softaa

Samalla kun opetus heikkenee, opiskelijat joutuvat hallitsemaan yhä enemmän ja yhä vaikeampaa tietoa. Sen omaksumiseen tarvitaan niin kutsuttua akateemista luku- ja kirjoitustaitoa: kykyä analysoida, pohtia ja ennen kaikkea ymmärtää lukemaansa. Uusi tieto ei jää päähän, ettei sitä sulata ja nivo omiin ajatuksiin ja käsityksiin.
Uuden opiskelijan onkin syytä päivittää opiskelutekniikkansa ja -strategiansa. Bulimiaopiskelu eli tiedon mättäminen muistiin kokeeseen oksennettavaksi ei kanna akateemiseen tutkintoon asti.

Tämä voi tulla yllätyksenä erityisesti niille, jotka vielä lukiossa porskuttivat pelkällä hyvällä muistillaan.
- Ylioppilaaksi voi päästä hardwarella, mutta yliopistossa tarvitaan softaa, Lonka muotoilee.

Eri tieteenalat suosivat ja vaativat erityyppisiä oppimistyylejä, joihin opiskelijat vähitellen kouliutuvat. Tieteenalat ovat kuin akateemisia heimoja, jotka sosiaalistavat uudet jäsenensä tapoihinsa.




4 neuvoa, joilla syntyy tuloksekas opintosuunnitelma


- Tavoitteet ovat tarkasti määriteltyjä: lukuvuoden tavoitteet on pilkottu kuukausi- ja viikkotavoitteiksi.
- Tavoitteet ovat mitattavia: luku-urakan edistyminen on seurattavissa, ja opintopisteet karttuvat.
- Tavoitteet ovat realistisia: mitä 40 tunnin työviikossa ehtii? Moni opiskelija yllättyy havaitessaan, että vaativan vieraskielisen tekstin lukemisessa jo seitsemän sivun tuntivauhti on kunnianhimoinen tavoite.
- Tavoitteet ovat aikaan sidottuja: vanha kunnon lukujärjestys on hyvä apu. Siihen voi aikatauluttaa niin tenttiin lukemiset, harjoitustyöt kuin esseiden kirjoittamiset. Ajankäyttöä kannattaa välillä myös kiintiöidä, varata esimerkiksi esseen kirjoittamiseen neljä tuntia ja tehdä se, mitä siinä ajassa pystyy.




Vapaus voi eksyttää







Annamari Heikkilä




Tekniikat parannettavissa

Kovinta yliopisto-opiskelu on niille, joiden motivaatio on alun alkaenkin hutera.

- Tämä opintoihinsa sitoutumattomien ryhmä hakeutuu yliopistoon, koska isä tai äiti niin haluaa. Tai he ovat ulkolukuvälkkyjä, jotka pääsevät hikoilematta sisään. Tällaiset hakijat toivovat  suorittavansa vain "jonkin tutkinnon", Lonka kuvaa.

Motivaatio-ongelmia aiheuttavat usein myös heikot opiskelu- ja ajankäyttötaidot. Heikkilän mukaan jopa graduahdistuksen taustalta löytyy usein puutteellinen akateeminen luku- ja kirjoitustaito.

Pyyhettä ei kuitenkaan kannata heti heittää kehään, sillä taitoja voi aina kehittää.

Akateemisiin opiskeluongelmiin on muutamissa tiedekunnissa jo saatavissa apua erityiseltä opintopsykologilta, joka kartoittaa opiskelijan tilanteen ja räätälöi yksilöllisen tukiohjelman. Palvelu on osoittautunut niin tarpeelliseksi, että Heikkilä toivoo sen leviävän pikaisesti joka kampukselle.



Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Lisää hyviä vinkkejä
www.peda.net/veraja/ranua/opo/optuki/tekniikat
http://www.oppiminen.utu.fi/
www.yths.fi/netcomm/default.asp?path=2527

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.