Teksti: Jukka Ruukki

Julkaistu Tiede -lehdessä 4/2010Talousviisailla on huoli tulevasta. Tilastojen mukaan Suomessa on vuonna 2030 jokaista sataa työssäkäyvää kohti 73 huollettavaa. Taakka on raskas, jollei mahdoton kantaa. Jotta julkinen talous pysyy vatupassissa, työuria täytyy pidentää ja eläkkeelle lähtöä myöhentää. Parinkymmenen vuoden päästä ihmisten pitäisi työskennellä yli 70-vuotiaiksi. Fiksulta kuulostaa, mutta vain paperilla. On utopistista ajatella, että tämän päivän teinit tai nuoret aikuiset jaksaisivat töissä seitsemänkymppisiksi. Ainakaan jos nykymeno ei muutu.Koululaisista melkoinen osa on rapakunnossa ja ylipainoisia, arvioi UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari äskettäin lasten liikuttajien seminaarissa. Eivätkä asiat ole sen paremmin kolmikymppisilläkään. Myös heillä kroppa turpoaa ja polvet sortuvat liikakilojen alla. Harva selviää terveenä eläkeikään. Työterveyshuollossa ilmiö jo tunnetaan. Parikymppisiä on jouduttu lähettämään kuntoutukseen vuoden työuran jälkeen.Sata viime vuotta ihminen on rimpuillut eroon ruumiillisesta työstä – ja onnistunut. Kotona on siirrytty istumisen kulttuuriin, joka jumittaa lapset ruudun ääreen sen sijaan, että leikittäisiin ja pelattaisiin taivasalla. Koulut ovat puolestaan järjestelmällisesti karsineet liikuntatunteja ja korvanneet ne kirjaviisaudella. Vielä 1980-luvulla hikoiltiin neljä tuntia viikossa, nyt enää kaksi. Olisi viisasta palauttaa tuntien määrä entiselle tasolle.Jännä paradoksi on, että tässä rapakuntoisten maassa asuu EU:n liikunnallisin kansa. Tuoreen liikuntabarometrin mukaan kuntoilemme henkemme edestä ja hampaat irvessä, mutta laihoin tuloksin.Miten kannattaisi harjoitella? Entä mistä tietää, että kunto nousee ja terveys kohenee? Vastauksia antaa kuntoilujuttumme sivuilla 18–24.Ylös, ulos ja terveenä eläkkeelle!

Aurinkoista kevättä, Tieteen ystävät!

Jukka Ruukkijukka.ruukki@sanomamagazines.fi

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.