Teksti: Jukka Ruukki

Julkaistu Tiede -lehdessä 4/2010Talousviisailla on huoli tulevasta. Tilastojen mukaan Suomessa on vuonna 2030 jokaista sataa työssäkäyvää kohti 73 huollettavaa. Taakka on raskas, jollei mahdoton kantaa. Jotta julkinen talous pysyy vatupassissa, työuria täytyy pidentää ja eläkkeelle lähtöä myöhentää. Parinkymmenen vuoden päästä ihmisten pitäisi työskennellä yli 70-vuotiaiksi. Fiksulta kuulostaa, mutta vain paperilla. On utopistista ajatella, että tämän päivän teinit tai nuoret aikuiset jaksaisivat töissä seitsemänkymppisiksi. Ainakaan jos nykymeno ei muutu.Koululaisista melkoinen osa on rapakunnossa ja ylipainoisia, arvioi UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari äskettäin lasten liikuttajien seminaarissa. Eivätkä asiat ole sen paremmin kolmikymppisilläkään. Myös heillä kroppa turpoaa ja polvet sortuvat liikakilojen alla. Harva selviää terveenä eläkeikään. Työterveyshuollossa ilmiö jo tunnetaan. Parikymppisiä on jouduttu lähettämään kuntoutukseen vuoden työuran jälkeen.Sata viime vuotta ihminen on rimpuillut eroon ruumiillisesta työstä – ja onnistunut. Kotona on siirrytty istumisen kulttuuriin, joka jumittaa lapset ruudun ääreen sen sijaan, että leikittäisiin ja pelattaisiin taivasalla. Koulut ovat puolestaan järjestelmällisesti karsineet liikuntatunteja ja korvanneet ne kirjaviisaudella. Vielä 1980-luvulla hikoiltiin neljä tuntia viikossa, nyt enää kaksi. Olisi viisasta palauttaa tuntien määrä entiselle tasolle.Jännä paradoksi on, että tässä rapakuntoisten maassa asuu EU:n liikunnallisin kansa. Tuoreen liikuntabarometrin mukaan kuntoilemme henkemme edestä ja hampaat irvessä, mutta laihoin tuloksin.Miten kannattaisi harjoitella? Entä mistä tietää, että kunto nousee ja terveys kohenee? Vastauksia antaa kuntoilujuttumme sivuilla 18–24.Ylös, ulos ja terveenä eläkkeelle!

Aurinkoista kevättä, Tieteen ystävät!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jukka Ruukkijukka.ruukki@sanomamagazines.fi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla