Poliitikot, pankaa ilmastonmuutos kuriin, vaatii kansa tiedebarometrissa.

Ympäristö nousi ykköshuoleksi

















www.tiede.fi/lehti/barometri

Edelliset barometrijutut lehdessä:
Vaikka huuhaa sinnittelee, tiede jyrää, Tiede 7/2004, s. 38-41.
Hyvä todistus tieteelle. Suomalainen arvostaa ja luottaa, Tiede 7/2001, s. 48-53.










suomalaisen tieteen saavutus tai keksintö.
Kysymystä ei rajattu ajallisesti, joten kyseessä olivat tieteemme saavutukset kautta aikain. Tässä vähintään kaksi mainintaa saaneet asiat, kymmenen useimmin mainittua sijajärjestyksessä.
1. Aiv-rehu
2. Ksylitoli
3. Geenitutkimus
4. Nokia
5. Matkapuhelimet yleensä
6. Linux-käyttöjärjestelmä
7. Lääketiede
8. Vaisalan sääluotaimet
9. Tekstiviesti
10. Avaruusteknoa



Tiedotusvälineiden tulisi tarjota nykyistä enemmän tietoa tieteestä, ajattelee vastaajista kolme neljäsosaa (74 prosenttia), ja samaa mieltä oltiin myös kahdessa edellisessä kyselyssä. Suomalaiset hakevat tiedetietoa useimmin televisiosta, radiosta ja sanomalehdistä, mutta netti puuskuttaa perässä kovaa vauhtia.

Mittausvuosien välillä merkittävin muutos tapahtui juuri internetin ja tietoverkkojen asemassa. Ne tietolähteekseen nimeävien osuus oli vuoden 2001 kyselyssä 37 prosenttia, vuonna 2004 40 prosenttia ja nyt jo 45 prosenttia. Kasvutrendi näkyy sekä naisilla että miehillä, lähes kaikissa koulutusryhmissä ja aikuisväestön kaikissa ikäryhmissä.



Kyselyssä selvitettiin myös, kuinka suurta luottamusta ihmiset tuntevat eri tahoja kohtaan. Poliisi ja puolustusvoimat ovat edelleen kärjessä, ja yliopistot ja tiede saivat hyvät arvosanat, kuten edellisissäkin kyselyissä.

Merkittävin muutos on se, että poliittis-hallinnolliseen järjestelmään luotetaan entistä enemmän. Selvimmin tämä näkyy siinä, että eduskuntaan luottavien osuus on lisääntynyt viime barometrin jälkeen kuusi prosenttiyksikköä.
Yleisesti yhteiskuntaa koskeva luottamus vaikuttaa hieman kasvaneen. Viitteitä samansuuntaisesta kehityksestä on saatu myös muissa viimeaikaisissa tutkimuksissa (esim. Satavuotias kuntotestissä, EVA 2007).

Kuitenkin elinkeinoelämään suhtaudutaan entistä epäluuloisemmin. Suunta on ehkä yllättävä, kun maan taloudessa on jo pitkään mennyt lujaa ja suhdanneindikaattorit ovat sojottaneet ylöspäin. Taustalla vaikuttanee huoli työpaikkojen siirtymisestä ulkomaille ja yleensäkin globaalin kvartaalitalouden seurausvaikutuksista.



Tutkimuksin on mahdotonta saavuttaa sataprosenttisia varmuuksia, ja siksi tieteen tuloksia hyödynnettäessä toimitaan aina jossain määrin epävarman ja mahdollisesti muuttuvan tiedon varassa. Kuitenkin se on varminta tietoa, mitä ihmiset voivat hankkia. Nämä tieteen perustotuudet suomalaiset ymmärtävät ja hyväksyvät melko hyvin - ainakin, kunhan vähän johdatellaan.

Nimittäin väitteen "ristiriitaiset näkemyksetkin kuuluvat tieteeseen, eikä asiantuntijoiden erimielisyys siten kerro tieteen epäluotettavuudesta" allekirjoittaa 75 prosenttia vastaajista. Epävarmoiksi ilmoittautuu 21 prosenttia ja erimielisiksi vain kolme prosenttia.

Ihmiset kuitenkin hämääntyivät, kun sama asia käännettiin toisin päin väitteellä "tieteeseen ei voi luottaa, koska saman alan asiantuntijat voivat olla jostakin asiasta täysin eri mieltä". Tässä tapauksessa epäluottamukseen yhtyi 19 prosenttia, mielipiteettömiksi jättäytyi 35 prosenttia ja tieteeseen luotti vain 46 prosenttia. Ilmaisutavalla voi olla iso vaikutus.



Suomalaisen tieteen tason kansalaiset arvioivat varsin hyväksi. Erittäin tai melko hyvä se on 73 prosentin mielestä. Tämä ja samoin arvio tieteemme tasosta kansainvälisesti vertaillen ovat kuitenkin heikentyneetw barometrien välillä jokusen prosenttiyksikön.

Muutokset eivät siis ole isoja, mutta jonkinasteista skeptisyyden kasvua tästä voinee lukea. Kyse saattaa olla realismista ja lisääntyneestä ymmärryksestä. Pieni Suomi pienine resursseineen ei voi olla tieteen supervalta. Taustalla häämöttää sama peruspulma kuin urheilussa.

Vastaajista 55 prosenttia on sitä mieltä, että aivotuonti olisi hyväksi: ulkomaisten tutkijoiden määrän lisääminen Suomessa olisi eduksi maamme tieteen kehitykselle. Sen sijaan yliopistojen elitisointia lukukausimaksujen avulla ei kannateta. Peräti 62 prosenttia pitää lukukausimaksujen keräämistä ja opintojen maksullisuutta huonona ideana, vain 20 prosenttia hyvänä.



Kansalaisilta kysyttiin myös, uskovatko he tieteen voivan ratkaista ihmiskunnan suuria ongelmia tai ainakin tuoda niihin merkittävää apua.






Siksi ei ole ihme, että pyyntöön nimetä yksi nykyisin toimiva merkittävä suomalainen tieteenharjoittaja tuli melko ennalta arvattavia vastauksia. Kärki pysyi aivan samana kuin viime barometrissä, mutta Leena Palotie kasvatti ylivoimaista johtoaan lisää.

Vuonna 2004 hän sai kolme kertaa niin paljon mainintoja kuin toiseksi tullut Linus Torvalds - nyt hän korjasi yhdeksän kertaa Torvaldsia isomman potin.



Kakkossijan 27 maininnalla ottanut Linus Torvalds tunnetaan Linux-käyttöjärjestelmän kehittämisestä.

Kolmanneksi 22 maininnalla yltänyt Esko Valtaoja on Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori.



merkittävä kotimainen tieteenharjoittaja mennyt aika huomioon ottaen. Ylivoimainen kärkinimi oli Suomen ainoa tiedenobelisti Artturi Ilmari Virtanen.




Noin puolet suomalaisista ajattelee, että "vaikka geeniteknologiaan, kuten lajien perimän muunteluun, liittyykin riskejä, sitä koskeva tutkimustoiminta on suureksi hyödyksi ihmiskunnalle". Hyväksyntä näkyy myös käyttäytymisessä: syödäänhän esimerkiksi geeniteknisesti tuotettuja moderneja lääkkeitä mukisematta.

Kannanotot ovat nyt kuusi prosenttiyksikköä hyväksyvämpiä kuin kolme vuotta sitten, mikä on merkittävä liikahdus, sillä aiemmin asenteet pysyivät pitkään samoina: tiedebarometreissa 2004 ja 2001 sekä EVAn kansallisessa asennetutkimuksessa 1998.

Sen sijaan suostuttelu "geeniruokaa on turha pelätä, sillä se on turvallista niin ihmiselle kuin ympäristöllekin" saa varsin vähän hyväksyjiä (16 prosenttia). Eri mieltä on useampi kuin joka toinen (52 prosenttia). Hyväksyntä ei ole barometrien välillä lisääntynyt vaan pikemminkin vähentynyt.

Epäluulo geeniruokaa kohtaan yhdistää pitkälti kaikkia kansanosia, joskin naiset ovat miehiä varauksellisempia.

Nuoret näkevät geeniruoan uhaksi vanhempia useammin. Yllättävää kyllä myös aika monet koulutetuimmat kavahtavat.

Geeniruoan vastustus on vahvaa ottaen huomioon, ettei näissä kevätkesällä kootuissa tuloksissa edes ehtinyt näkyä kiista, joka alkusyksystä puhkesi, kun Atria ilmoitti aikeistaan tuoda maahan gm-rehusoijaa (ks. Kun sika syö geenirehua, Tiede 7/2007, s. 50-51).



Suomalaisten laajasta tiedemyönteisyydestä huolimatta moni uskoo asioihin, joista ei ole tieteellistä näyttöä. Väitteen "telepatia on todellinen ilmiö, vaikka sitä ei ole voitu tieteen keinoin todentaa" allekirjoittaa peräti joka kolmas suomalainen. Toki kieltäjiä on myös kolmannes, samoin epäröijiä. Uskojien lukua kohottanee se, että osa ihmisistä saattaa lukea näytöksi ajatuksensiirrosta intuitioon perustuvan ihmisten yksituumaisuuden ja ne sattumat, joissa esimerkiksi juuri ajateltu henkilö ottaa yhteyttä.

23 prosenttia uskoo, että "luontaislääkkeet ovat monissa tapauksissa parempia kuin lääkärien määräämät apteekkilääkkeet". Tosin ihmisten herkkäuskoisuus on vähentynyt, sillä vuoden 2004 barometrissa uskojia oli 30 prosenttia. Itse asiassa tämä vähennys on koko väittämäaineiston suurin yksittäinen siirtymä. Nyt luontaislääkkeiden paremmuuden kieltää 49 prosenttia, ja alan massiiviset markkinat huomioon ottaen tätä skeptisyyttä voi pitää jopa suurena.



Viime vuonna ihmeteltiin Science-lehden julkaisemaa Eurobarometrin tutkimustulosta, jonka mukaan vain 66 prosenttia suomalaisista uskoo nykyihmisten kehittyneen varhaisemmista eläinlajeista (ks. Joka kolmas suomalainen ei usko polveutuvansa apinasta, Tiede 7/2006, s. 58). Esimerkiksi Islannissa, Tanskassa ja Ruotsissa tieteen käsityksen allekirjoittaa yli 80 prosenttia kansasta.

Evoluutioasennetta testattiin myös tiedebarometrissa väitteellä "ihminen on kehittynyt vuosimiljoonien aikana muista, varhaisemmista eläinlajeista", ja tulos oli aivan sama: vain 66 prosenttia yhtyy tieteen käsitykseen.

Tiedebarometrin perusteella vähiten evoluutioon uskovat vanhimmat, vähiten koulutetut, syrjäisimmillä seuduilla asuvat ihmiset. Myös yhteys uskonnollisuuteen näkyy aineistosta: monet kirkkoon vahvimmin luottavat kiistävät kehitysopin. Vastaavasti ne, jotka kyselyn mukaan luottavat vankimmin tieteeseen, uskovat yleisimmin myös evoluutioteoriaan.


Petri Riikonen on Tiede-lehden toimitussihteeri.