Poliitikot, pankaa ilmastonmuutos kuriin, vaatii kansa tiedebarometrissa.

Ympäristö nousi ykköshuoleksi

















www.tiede.fi/lehti/barometri

Edelliset barometrijutut lehdessä:
Vaikka huuhaa sinnittelee, tiede jyrää, Tiede 7/2004, s. 38-41.
Hyvä todistus tieteelle. Suomalainen arvostaa ja luottaa, Tiede 7/2001, s. 48-53.










suomalaisen tieteen saavutus tai keksintö.
Kysymystä ei rajattu ajallisesti, joten kyseessä olivat tieteemme saavutukset kautta aikain. Tässä vähintään kaksi mainintaa saaneet asiat, kymmenen useimmin mainittua sijajärjestyksessä.
1. Aiv-rehu
2. Ksylitoli
3. Geenitutkimus
4. Nokia
5. Matkapuhelimet yleensä
6. Linux-käyttöjärjestelmä
7. Lääketiede
8. Vaisalan sääluotaimet
9. Tekstiviesti
10. Avaruusteknoa



Tiedotusvälineiden tulisi tarjota nykyistä enemmän tietoa tieteestä, ajattelee vastaajista kolme neljäsosaa (74 prosenttia), ja samaa mieltä oltiin myös kahdessa edellisessä kyselyssä. Suomalaiset hakevat tiedetietoa useimmin televisiosta, radiosta ja sanomalehdistä, mutta netti puuskuttaa perässä kovaa vauhtia.

Mittausvuosien välillä merkittävin muutos tapahtui juuri internetin ja tietoverkkojen asemassa. Ne tietolähteekseen nimeävien osuus oli vuoden 2001 kyselyssä 37 prosenttia, vuonna 2004 40 prosenttia ja nyt jo 45 prosenttia. Kasvutrendi näkyy sekä naisilla että miehillä, lähes kaikissa koulutusryhmissä ja aikuisväestön kaikissa ikäryhmissä.



Kyselyssä selvitettiin myös, kuinka suurta luottamusta ihmiset tuntevat eri tahoja kohtaan. Poliisi ja puolustusvoimat ovat edelleen kärjessä, ja yliopistot ja tiede saivat hyvät arvosanat, kuten edellisissäkin kyselyissä.

Merkittävin muutos on se, että poliittis-hallinnolliseen järjestelmään luotetaan entistä enemmän. Selvimmin tämä näkyy siinä, että eduskuntaan luottavien osuus on lisääntynyt viime barometrin jälkeen kuusi prosenttiyksikköä.
Yleisesti yhteiskuntaa koskeva luottamus vaikuttaa hieman kasvaneen. Viitteitä samansuuntaisesta kehityksestä on saatu myös muissa viimeaikaisissa tutkimuksissa (esim. Satavuotias kuntotestissä, EVA 2007).

Kuitenkin elinkeinoelämään suhtaudutaan entistä epäluuloisemmin. Suunta on ehkä yllättävä, kun maan taloudessa on jo pitkään mennyt lujaa ja suhdanneindikaattorit ovat sojottaneet ylöspäin. Taustalla vaikuttanee huoli työpaikkojen siirtymisestä ulkomaille ja yleensäkin globaalin kvartaalitalouden seurausvaikutuksista.



Tutkimuksin on mahdotonta saavuttaa sataprosenttisia varmuuksia, ja siksi tieteen tuloksia hyödynnettäessä toimitaan aina jossain määrin epävarman ja mahdollisesti muuttuvan tiedon varassa. Kuitenkin se on varminta tietoa, mitä ihmiset voivat hankkia. Nämä tieteen perustotuudet suomalaiset ymmärtävät ja hyväksyvät melko hyvin - ainakin, kunhan vähän johdatellaan.

Nimittäin väitteen "ristiriitaiset näkemyksetkin kuuluvat tieteeseen, eikä asiantuntijoiden erimielisyys siten kerro tieteen epäluotettavuudesta" allekirjoittaa 75 prosenttia vastaajista. Epävarmoiksi ilmoittautuu 21 prosenttia ja erimielisiksi vain kolme prosenttia.

Ihmiset kuitenkin hämääntyivät, kun sama asia käännettiin toisin päin väitteellä "tieteeseen ei voi luottaa, koska saman alan asiantuntijat voivat olla jostakin asiasta täysin eri mieltä". Tässä tapauksessa epäluottamukseen yhtyi 19 prosenttia, mielipiteettömiksi jättäytyi 35 prosenttia ja tieteeseen luotti vain 46 prosenttia. Ilmaisutavalla voi olla iso vaikutus.



Suomalaisen tieteen tason kansalaiset arvioivat varsin hyväksi. Erittäin tai melko hyvä se on 73 prosentin mielestä. Tämä ja samoin arvio tieteemme tasosta kansainvälisesti vertaillen ovat kuitenkin heikentyneetw barometrien välillä jokusen prosenttiyksikön.

Muutokset eivät siis ole isoja, mutta jonkinasteista skeptisyyden kasvua tästä voinee lukea. Kyse saattaa olla realismista ja lisääntyneestä ymmärryksestä. Pieni Suomi pienine resursseineen ei voi olla tieteen supervalta. Taustalla häämöttää sama peruspulma kuin urheilussa.

Vastaajista 55 prosenttia on sitä mieltä, että aivotuonti olisi hyväksi: ulkomaisten tutkijoiden määrän lisääminen Suomessa olisi eduksi maamme tieteen kehitykselle. Sen sijaan yliopistojen elitisointia lukukausimaksujen avulla ei kannateta. Peräti 62 prosenttia pitää lukukausimaksujen keräämistä ja opintojen maksullisuutta huonona ideana, vain 20 prosenttia hyvänä.



Kansalaisilta kysyttiin myös, uskovatko he tieteen voivan ratkaista ihmiskunnan suuria ongelmia tai ainakin tuoda niihin merkittävää apua.






Siksi ei ole ihme, että pyyntöön nimetä yksi nykyisin toimiva merkittävä suomalainen tieteenharjoittaja tuli melko ennalta arvattavia vastauksia. Kärki pysyi aivan samana kuin viime barometrissä, mutta Leena Palotie kasvatti ylivoimaista johtoaan lisää.

Vuonna 2004 hän sai kolme kertaa niin paljon mainintoja kuin toiseksi tullut Linus Torvalds - nyt hän korjasi yhdeksän kertaa Torvaldsia isomman potin.



Kakkossijan 27 maininnalla ottanut Linus Torvalds tunnetaan Linux-käyttöjärjestelmän kehittämisestä.

Kolmanneksi 22 maininnalla yltänyt Esko Valtaoja on Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori.



merkittävä kotimainen tieteenharjoittaja mennyt aika huomioon ottaen. Ylivoimainen kärkinimi oli Suomen ainoa tiedenobelisti Artturi Ilmari Virtanen.




Noin puolet suomalaisista ajattelee, että "vaikka geeniteknologiaan, kuten lajien perimän muunteluun, liittyykin riskejä, sitä koskeva tutkimustoiminta on suureksi hyödyksi ihmiskunnalle". Hyväksyntä näkyy myös käyttäytymisessä: syödäänhän esimerkiksi geeniteknisesti tuotettuja moderneja lääkkeitä mukisematta.

Kannanotot ovat nyt kuusi prosenttiyksikköä hyväksyvämpiä kuin kolme vuotta sitten, mikä on merkittävä liikahdus, sillä aiemmin asenteet pysyivät pitkään samoina: tiedebarometreissa 2004 ja 2001 sekä EVAn kansallisessa asennetutkimuksessa 1998.

Sen sijaan suostuttelu "geeniruokaa on turha pelätä, sillä se on turvallista niin ihmiselle kuin ympäristöllekin" saa varsin vähän hyväksyjiä (16 prosenttia). Eri mieltä on useampi kuin joka toinen (52 prosenttia). Hyväksyntä ei ole barometrien välillä lisääntynyt vaan pikemminkin vähentynyt.

Epäluulo geeniruokaa kohtaan yhdistää pitkälti kaikkia kansanosia, joskin naiset ovat miehiä varauksellisempia.

Nuoret näkevät geeniruoan uhaksi vanhempia useammin. Yllättävää kyllä myös aika monet koulutetuimmat kavahtavat.

Geeniruoan vastustus on vahvaa ottaen huomioon, ettei näissä kevätkesällä kootuissa tuloksissa edes ehtinyt näkyä kiista, joka alkusyksystä puhkesi, kun Atria ilmoitti aikeistaan tuoda maahan gm-rehusoijaa (ks. Kun sika syö geenirehua, Tiede 7/2007, s. 50-51).



Suomalaisten laajasta tiedemyönteisyydestä huolimatta moni uskoo asioihin, joista ei ole tieteellistä näyttöä. Väitteen "telepatia on todellinen ilmiö, vaikka sitä ei ole voitu tieteen keinoin todentaa" allekirjoittaa peräti joka kolmas suomalainen. Toki kieltäjiä on myös kolmannes, samoin epäröijiä. Uskojien lukua kohottanee se, että osa ihmisistä saattaa lukea näytöksi ajatuksensiirrosta intuitioon perustuvan ihmisten yksituumaisuuden ja ne sattumat, joissa esimerkiksi juuri ajateltu henkilö ottaa yhteyttä.

23 prosenttia uskoo, että "luontaislääkkeet ovat monissa tapauksissa parempia kuin lääkärien määräämät apteekkilääkkeet". Tosin ihmisten herkkäuskoisuus on vähentynyt, sillä vuoden 2004 barometrissa uskojia oli 30 prosenttia. Itse asiassa tämä vähennys on koko väittämäaineiston suurin yksittäinen siirtymä. Nyt luontaislääkkeiden paremmuuden kieltää 49 prosenttia, ja alan massiiviset markkinat huomioon ottaen tätä skeptisyyttä voi pitää jopa suurena.



Viime vuonna ihmeteltiin Science-lehden julkaisemaa Eurobarometrin tutkimustulosta, jonka mukaan vain 66 prosenttia suomalaisista uskoo nykyihmisten kehittyneen varhaisemmista eläinlajeista (ks. Joka kolmas suomalainen ei usko polveutuvansa apinasta, Tiede 7/2006, s. 58). Esimerkiksi Islannissa, Tanskassa ja Ruotsissa tieteen käsityksen allekirjoittaa yli 80 prosenttia kansasta.

Evoluutioasennetta testattiin myös tiedebarometrissa väitteellä "ihminen on kehittynyt vuosimiljoonien aikana muista, varhaisemmista eläinlajeista", ja tulos oli aivan sama: vain 66 prosenttia yhtyy tieteen käsitykseen.

Tiedebarometrin perusteella vähiten evoluutioon uskovat vanhimmat, vähiten koulutetut, syrjäisimmillä seuduilla asuvat ihmiset. Myös yhteys uskonnollisuuteen näkyy aineistosta: monet kirkkoon vahvimmin luottavat kiistävät kehitysopin. Vastaavasti ne, jotka kyselyn mukaan luottavat vankimmin tieteeseen, uskovat yleisimmin myös evoluutioteoriaan.


Petri Riikonen on Tiede-lehden toimitussihteeri.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018