Saadakseen uskottavuutta kansainvälisillä markkinoilla pienten suomalaisyritysten pitäisi ensin päästä näyttämään kyntensä kotimaassa.


Saadakseen uskottavuutta kansainvälisillä markkinoilla pienten
suomalaisyritysten pitäisi ensin päästä näyttämään kyntensä kotimaassa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 8/2004

Suomalaisen tekniikan myyminen maailmalle on kuin jalkapalloa. Voitokkain osaa rynnätä sinne, missä pallo on hetken kuluttua.

Tekniikan kysynnässä pallolla on ainakin yksi selvä suunta: ympäristönsuojelutekniikan markkinat kasvavat. EU:n uudet jäsenmaat ovat ryhtyneet suureen kaatopaikkojen, vedenpuhdistamoiden ja teollisuuslaitosten remonttiin, koska EU maksaa jopa 80 prosenttia kustannuksista. Muuallakin investoidaan yhä enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseen eli muun muassa uusiutuvaan energiaan.

- Suomessa nousee joka vuosi yhdestä kolmeen sellaista uutta ympäristöteknologian innovaatiota, joilla olisi mahdollisuudet kansainväliseen menestykseen, jos vienti hoidetaan oikein, arvioi johtava konsultti Jukka Loikala vientikonsulttitoimisto FinProsta.

Keksintöjen isinä ovat usein yksittäiset insinöörit, ja niitä myyvät laitteen ympärille perustetut pienyritykset. Suuri haaste onkin, miten saada itsessään oivalliset mutta pienellä budjetilla markkinoidut laitteet pärjäämään kiivaassa kansainvälisessä kilpailussa.

Yksi ratkaisu on pienten lyöttäytyminen yhteen. - Puolassa tarvitaan vuoteen 2012 mennessä 250 EU-normit täyttävää kaatopaikkaa, kertoo FinPron konsultti Markku Kuismin. Vastauksena isoille ulkomaisille kilpailijoilleen suomalaiset pienyritykset ovat perustaneet vientirenkaita. Renkaan ideana on tuottaa yhden kaatopaikan koko tekniikkapaketti: yksi yritys osaa suotovesien käsittelyn, toinen kaatopaikkakaasun talteenoton ja niin edelleen.

Suomalaiset voimalat myötätuulessa

Tuulivoimaloita vajaat viisi vuotta valmistanut WinWinD Oy on maailmalla menestyneimpiä suomalaisia ympäristöteknologiayrityksiä. Sen WWD-tuulivoimala on kilpailijoita pienikokoisempi ja tehokas leppeilläkin tuulilla. Hitaasti pyörivä generaattori varmentaa toimintaa ja pidentää voimalan elinikää. WWD jauhaa sähköä halvemmalla kuin mikään muu tuulivoimalamalli maailmassa.

- Suomen lisäksi voimaloitamme on Ranskassa ja Portugalissa ja pian myös Ruotsissa, kertoo toimitusjohtaja Veli-Matti Jääskeläinen. - Maailmassa on parikymmentä merkittävää tuulivoimaloiden toimittajaa, ja toistaiseksi kuulumme pienimpiin. Osuutemme markkinoista on kuitenkin kasvussa.

Pienestä maasta ponnistamisessa on haasteensa, kuten se, että Suomessa tuulivoimaloita rakennetaan vähän. - Teknologia on kilpailussa avainasemassa, mutta ulkomaiset asiakkaat kysyvät aina myös näyttöjä omaan maahan rakennetuista voimaloista, Jääskeläinen sanoo.

Biokaasu yleistyy - tartutaanko tilaisuuteen?

Liikennepolttoaineista nopeimmin yleistyy nyt Euroopassa biokaasu. Ruotsissa se on kolmanneksen halvempaa kuin bensiini, ja valtion tavoitteena on saada lähivuosina maahan peräti 720 000 biokaasuautoa. Saksassakin valtio tukee biokaasun yleistymistä, ja vuonna 2006 Saksan biokaasuautoilijoilla on jo tuhat tankkausasemaa.

Biokaasuauto ei tupruta hiilidioksidia lainkaan, ja useimmat muut kaasu- ja hiukkaspäästöt jäävät alle kymmeneen prosenttiin vastaavien bensiiniautojen päästöistä. Ulkonäöltään ja ajo-ominaisuuksiltaan biokaasuautot vastaavat tavallisia henkilöautoja, mutta melutaso on matalampi.

Biokaasu on metaania kuten maakaasukin, mutta biokaasu tehdään uusiutuvista luonnonvaroista, kuten biojätteistä, karjanlannasta tai viljellyistä energiakasveista. Kaasun syntysijana on tiivis, hajuton biokaasureaktori.

Kaasun kasvava suosio tietää suurta kakkua jaettavaksi reaktorin osien valmistajille. Näille markkinoille luulisi riennettävän Suomessakin, mutta toistaiseksi laukaalainen innovaattori Erkki Kalmari on saanut toimia yllättävän yksin.

Kalmarin pienyritys Metener Oy tuottaa maatalouden ja elintarviketeollisuuden jätteistä biokaasua reaktorilla, jonka puhdistin on hänen itse suunnittelemansa ja patentoimansa malli. Kaasua käytetään lämmöntuotantoon ja Kalmarin oman, Suomen toistaiseksi ainoan biokaasukäyttöisen henkilöauton polttoaineena. Kalmari tekee myös yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa kaasuntuotantoon sopivien peltokasvien tutkimuksessa.

Kalmari näkisi mielellään kotimaisia kilpailijoita. - Suomessa ollaan jäämässä jälkijunaan, hän sanoo. - Pelloilla kasvavan biomassan kaasutuksen kehitystyö on monissa muissa maissa jo vauhdissa.

Vedenpuhdistusta ilman kemikaaleja

Kun vesilaitoksella puhdistetaan vettä juomakelpoiseksi, tai kun jätevedenpuhdistamolla siistitään vettä sellaiseen kuntoon, että se on valmis palaamaan takaisin luontoon, yksi veden käsittelyn vaiheista on flotaatioselkeytys. Siinä epäpuhtaudet erotetaan vedestä hyvin pienikokoisten ilmakuplien avulla.

Insinööritoimisto Rictor Oy toi seitsemän vuotta sitten markkinoille uudenlaisen flotaatiokeksinnön. - Pyörreflotaatiolla saavutetaan moninkertainen virtausteho ja paremmat puhdistustulokset muihin flotaatiomenetelmiin verrattuna, kertoo Rictorin toimitusjohtaja Oiva Suutarinen.

Koska laitoksen tilantarve lisäksi on pienempi ja hankinta- ja käyttökustannukset alemmat kuin kilpailijoilla, kiinnostusta on ollut ympäri maailman. Pyörreflotaatiolaitoksia on myyty muun muassa Ranskaan, Yhdysvaltoihin ja Brasiliaan, ja kysyntä kasvaa yhä.

Juomavettä puhdistetaan muillakin suomalaiskeksinnöillä. Rautaa, mangaania ja liikaa happamuutta pitää poistaa pohjavedestä usein meilläkin mutta etenkin Viron eteläosissa ja sitä etelämpänä.

  pohjaveden puhdistusratkaisuja seitsemälle suomalaispaikkakunnalla sekä Viron Pärnuun ja Elvaan ja Latvian Trigataan.

Kilpailijoihin verrattuna Natwatin tekniikka on ympäristöystävällistä. - Prosessissamme ei käytetä kemikaaleja, vaan vesi puhdistetaan maaperäbakteerien avulla. Lisäksi käytämme energiaa säästäviä menetelmiä, kertoo toimitusjohtaja Heikki Lahtinen Natwatista.

Kuten tuulivoimalakauppiaat myös Lahtinen on törmännyt siihen, että vientimarkkinoilla menestymiseen tarvitaan kotimaisia näytekappaleita. - Hiljattain toteutimme hankkeen suurehkolla vesilaitoksella Siilinjärvellä, joten nyt pääsemme kunnolla käytännössä näyttämään, miten tämä toimii.

Helena Telkänranta on vapaa toimittaja.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5216
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti