Saadakseen uskottavuutta kansainvälisillä markkinoilla pienten suomalaisyritysten pitäisi ensin päästä näyttämään kyntensä kotimaassa.


Saadakseen uskottavuutta kansainvälisillä markkinoilla pienten
suomalaisyritysten pitäisi ensin päästä näyttämään kyntensä kotimaassa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 8/2004

Suomalaisen tekniikan myyminen maailmalle on kuin jalkapalloa. Voitokkain osaa rynnätä sinne, missä pallo on hetken kuluttua.

Tekniikan kysynnässä pallolla on ainakin yksi selvä suunta: ympäristönsuojelutekniikan markkinat kasvavat. EU:n uudet jäsenmaat ovat ryhtyneet suureen kaatopaikkojen, vedenpuhdistamoiden ja teollisuuslaitosten remonttiin, koska EU maksaa jopa 80 prosenttia kustannuksista. Muuallakin investoidaan yhä enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseen eli muun muassa uusiutuvaan energiaan.

- Suomessa nousee joka vuosi yhdestä kolmeen sellaista uutta ympäristöteknologian innovaatiota, joilla olisi mahdollisuudet kansainväliseen menestykseen, jos vienti hoidetaan oikein, arvioi johtava konsultti Jukka Loikala vientikonsulttitoimisto FinProsta.

Keksintöjen isinä ovat usein yksittäiset insinöörit, ja niitä myyvät laitteen ympärille perustetut pienyritykset. Suuri haaste onkin, miten saada itsessään oivalliset mutta pienellä budjetilla markkinoidut laitteet pärjäämään kiivaassa kansainvälisessä kilpailussa.

Yksi ratkaisu on pienten lyöttäytyminen yhteen. - Puolassa tarvitaan vuoteen 2012 mennessä 250 EU-normit täyttävää kaatopaikkaa, kertoo FinPron konsultti Markku Kuismin. Vastauksena isoille ulkomaisille kilpailijoilleen suomalaiset pienyritykset ovat perustaneet vientirenkaita. Renkaan ideana on tuottaa yhden kaatopaikan koko tekniikkapaketti: yksi yritys osaa suotovesien käsittelyn, toinen kaatopaikkakaasun talteenoton ja niin edelleen.

Suomalaiset voimalat myötätuulessa

Tuulivoimaloita vajaat viisi vuotta valmistanut WinWinD Oy on maailmalla menestyneimpiä suomalaisia ympäristöteknologiayrityksiä. Sen WWD-tuulivoimala on kilpailijoita pienikokoisempi ja tehokas leppeilläkin tuulilla. Hitaasti pyörivä generaattori varmentaa toimintaa ja pidentää voimalan elinikää. WWD jauhaa sähköä halvemmalla kuin mikään muu tuulivoimalamalli maailmassa.

- Suomen lisäksi voimaloitamme on Ranskassa ja Portugalissa ja pian myös Ruotsissa, kertoo toimitusjohtaja Veli-Matti Jääskeläinen. - Maailmassa on parikymmentä merkittävää tuulivoimaloiden toimittajaa, ja toistaiseksi kuulumme pienimpiin. Osuutemme markkinoista on kuitenkin kasvussa.

Pienestä maasta ponnistamisessa on haasteensa, kuten se, että Suomessa tuulivoimaloita rakennetaan vähän. - Teknologia on kilpailussa avainasemassa, mutta ulkomaiset asiakkaat kysyvät aina myös näyttöjä omaan maahan rakennetuista voimaloista, Jääskeläinen sanoo.

Biokaasu yleistyy - tartutaanko tilaisuuteen?

Liikennepolttoaineista nopeimmin yleistyy nyt Euroopassa biokaasu. Ruotsissa se on kolmanneksen halvempaa kuin bensiini, ja valtion tavoitteena on saada lähivuosina maahan peräti 720 000 biokaasuautoa. Saksassakin valtio tukee biokaasun yleistymistä, ja vuonna 2006 Saksan biokaasuautoilijoilla on jo tuhat tankkausasemaa.

Biokaasuauto ei tupruta hiilidioksidia lainkaan, ja useimmat muut kaasu- ja hiukkaspäästöt jäävät alle kymmeneen prosenttiin vastaavien bensiiniautojen päästöistä. Ulkonäöltään ja ajo-ominaisuuksiltaan biokaasuautot vastaavat tavallisia henkilöautoja, mutta melutaso on matalampi.

Biokaasu on metaania kuten maakaasukin, mutta biokaasu tehdään uusiutuvista luonnonvaroista, kuten biojätteistä, karjanlannasta tai viljellyistä energiakasveista. Kaasun syntysijana on tiivis, hajuton biokaasureaktori.

Kaasun kasvava suosio tietää suurta kakkua jaettavaksi reaktorin osien valmistajille. Näille markkinoille luulisi riennettävän Suomessakin, mutta toistaiseksi laukaalainen innovaattori Erkki Kalmari on saanut toimia yllättävän yksin.

Kalmarin pienyritys Metener Oy tuottaa maatalouden ja elintarviketeollisuuden jätteistä biokaasua reaktorilla, jonka puhdistin on hänen itse suunnittelemansa ja patentoimansa malli. Kaasua käytetään lämmöntuotantoon ja Kalmarin oman, Suomen toistaiseksi ainoan biokaasukäyttöisen henkilöauton polttoaineena. Kalmari tekee myös yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa kaasuntuotantoon sopivien peltokasvien tutkimuksessa.

Kalmari näkisi mielellään kotimaisia kilpailijoita. - Suomessa ollaan jäämässä jälkijunaan, hän sanoo. - Pelloilla kasvavan biomassan kaasutuksen kehitystyö on monissa muissa maissa jo vauhdissa.

Vedenpuhdistusta ilman kemikaaleja

Kun vesilaitoksella puhdistetaan vettä juomakelpoiseksi, tai kun jätevedenpuhdistamolla siistitään vettä sellaiseen kuntoon, että se on valmis palaamaan takaisin luontoon, yksi veden käsittelyn vaiheista on flotaatioselkeytys. Siinä epäpuhtaudet erotetaan vedestä hyvin pienikokoisten ilmakuplien avulla.

Insinööritoimisto Rictor Oy toi seitsemän vuotta sitten markkinoille uudenlaisen flotaatiokeksinnön. - Pyörreflotaatiolla saavutetaan moninkertainen virtausteho ja paremmat puhdistustulokset muihin flotaatiomenetelmiin verrattuna, kertoo Rictorin toimitusjohtaja Oiva Suutarinen.

Koska laitoksen tilantarve lisäksi on pienempi ja hankinta- ja käyttökustannukset alemmat kuin kilpailijoilla, kiinnostusta on ollut ympäri maailman. Pyörreflotaatiolaitoksia on myyty muun muassa Ranskaan, Yhdysvaltoihin ja Brasiliaan, ja kysyntä kasvaa yhä.

Juomavettä puhdistetaan muillakin suomalaiskeksinnöillä. Rautaa, mangaania ja liikaa happamuutta pitää poistaa pohjavedestä usein meilläkin mutta etenkin Viron eteläosissa ja sitä etelämpänä.

  pohjaveden puhdistusratkaisuja seitsemälle suomalaispaikkakunnalla sekä Viron Pärnuun ja Elvaan ja Latvian Trigataan.

Kilpailijoihin verrattuna Natwatin tekniikka on ympäristöystävällistä. - Prosessissamme ei käytetä kemikaaleja, vaan vesi puhdistetaan maaperäbakteerien avulla. Lisäksi käytämme energiaa säästäviä menetelmiä, kertoo toimitusjohtaja Heikki Lahtinen Natwatista.

Kuten tuulivoimalakauppiaat myös Lahtinen on törmännyt siihen, että vientimarkkinoilla menestymiseen tarvitaan kotimaisia näytekappaleita. - Hiljattain toteutimme hankkeen suurehkolla vesilaitoksella Siilinjärvellä, joten nyt pääsemme kunnolla käytännössä näyttämään, miten tämä toimii.

Helena Telkänranta on vapaa toimittaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018