Kuvitus: Jussi Jääskeläinen
Kuvitus: Jussi Jääskeläinen

Riittääkö yksi sydänystävä, vai onko paras hankkia kavereita joka puolelta?

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2013

Teksti: Mikko Puttonen

Ei jaksa lähteä lenkille eikä juosta pallon perässä. Uuvuttaa ajatuskin salilla rehkimisestä. Sanoiko joku spinning? Ei kiitos, naurettavaa trendipuuskutusta.”

Siinä vaahtoaa epäurheilullinen ihminen, joka sanoo jyrkän ein liikunnalle. Silti hän kantaa huolta terveydestään. Hän on kuullut, että sosiaalista elämää viettävät ihmiset voivat paremmin. Hikoilun sijasta hän haluaa jutella kavereiden kanssa, kiehnätä kumppanin kyljessä ja käydä lukupiirissä. Sosiaaliset suhteet muodostavat hänen terveet elämäntapansa.

Korvaako kaveri liikunnan?

Elintärkeä kysymys kuuluu, kuinka suuri annos sosiaalisuutta tarvitaan. Miten paljon pitää helliä kumppania ja juoruta ystävien kanssa, jotta saa samat terveysvaikutukset kuin jos juoksisi kolme kertaa viikossa lenkin?

Sosiaalisuutta on hankala analysoida ja tuotteistaa käteviin annoksiin, joita lääkäri ja terveysvalistaja voisi suositella. – Ei oikein voi sanoa, että kolme hauskaa keskustelua viikossa alentaa verenpainetta niin ja niin paljon, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Marko Elovainio.

Se kuitenkin on varmaa, että seura tekee hyvää niin mielelle kuin ruumiille. Ei edes tarvitse olla mitenkään yltiösosiaalinen saadakseen toisen ihmisen kohtaamisesta terveyshyödyt irti. Vähällä pärjää, kun on laatua.

– Epidemiologinen tutkimus tukee vahvasti sitä, että yksi merkityksellinen ihmissuhde riittää. Jos ei ole ketään, jonka mielestä elämäsi on merkityksellinen ja jonka kanssa voit jakaa lähimmät asiat ja tunteet, silloin olet heikoilla, Elovainio sanoo.

Yksi ihminen tekee ihmeitä. Robinson Crusoella se oli Perjantai, toisilla se voi olla puoliso, kolmansilla sydänystävä, jota tapaa tarpeeksi tiuhaan.

Paha olla ilman ketään

Lapset eivät ilmeisesti aivan riitä aikuiselle täysipainoiseksi ihmissuhteeksi. Tähän viittaavat Kaisla Joutsenniemen kansanterveystieteen väitöstutkimuksen havainnot asumismuodon merkityksestä ruumiin ja mielen terveydelle. Avioliitossa asuviin verrattuna muiden kuin kumppanin kanssa asuvien kuolleisuus oli suurempaa ja heillä oli myös enemmän mielenterveysongelmia. Monet tähän ryhmään kuuluvat asuvat lastensa kanssa.

Eniten ongelmia kasautuu kuitenkin niille, jotka asuvat aivan yksin. Varsinkin kumppanitta eläviltä keski-ikäisiltä miehiltä kunto menee tavallista helpommin retuperälle. Puolison kanssa tulisi syödyksi enemmän vihanneksia ja juoduksi vähemmän, ja kun työstressi pakottaa päätä, ymmärtäväinen kuuntelija kotona huojentaa.

Vihkikaavalla onneen

Sosiaalisuuden terveysvaikutuksia setvineiden tutkimusten viesti on musiikkia perinteisten perhearvojen vaalijoiden korville: avioliitto pitää terveempänä ja tyytyväisempänä. Tutkimus tutkimuksen jälkeen toistaa tuota sovinnaista sanomaa.

Havaintoa eivät horjuta edes nuoret aikuiset. Luulisi, ettei siinä iässä muodollinen avioliitto ole tavoitelluin vaihtoehto, vaan mieluummin seurustellaan vapaammin. Parin vuoden takainen tutkimus kuitenkin osoitti, että ainakin hollantilaisista tyytyväisimmät pari-kolmekymppiset ovat naimisissa. Avoliitto tai vakituinen seurustelu ei tee yhtä onnelliseksi, mutta näissäkin suhteissa elellään tyytyväisempinä kuin sinkkuna.

Avoliitossakin kumppanukset saavat yhteistalouden ja läheisyyden edut. Naimisissa suhteeseen sitoutumisen aste on kuitenkin keskimäärin suurempi, mikä saattaa selittää sen, miksi avioliitto erottuu edukseen. Aviopuolisot voivat myös nauttia siitä ylellisyydestä, että he noudattavat yhteiskunnan ihannekuvaa parisuhteesta.

Käy myös kerhossa

Suurin hyvinvointikuilu repeytyy niiden välille, joilla ei ole ketään, ja niiden, joilla on ainakin yksi tärkeä ihmissuhde. Varsinkin Suomessa yhden suhteen merkitys korostuu.

– Voi olla että me suomalaiset olemme sellaisia, että ydinperhe riittää, Elovainio sanoo.

Useiden tutkimusten mukaan sosiaalisuuden edut kuitenkin kasvavat myös sitä mukaa kuin verkostot laajenevat, joskin vähemmän dramaattisesti. Mitä moninaisempiin suhteisiin ihminen kutoutuu, sitä pidempään hän elää.

Toisin sanoen hyvässäkään avioliitossa ei kannata laiminlyödä sukulaisia, ystäviä, naapureita, pelikavereita, kuorokavereita eikä šakkikerholaisia. Jokaisesta heistä saa himpun verran lisää terveyttä sen lisäksi, että heitä tapaa mielikseen.

Lisäksi heidän kanssaan kannattaa liikkua. – En usko, että liikkumattomuuden haitat voisi korvata sillä, että on kovasti sosiaalinen. Liikunnan vaihtoehto ei ole, että ryyppää kaveriporukassa. Kannattaisi mieluummin käydä futisjengissä tapaamassa kavereita, professori Elovainio sanoo.

Liikuntaa harrastavat ihmiset ovat yleensä myös sosiaalisesti vireitä. 

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.