Uusin sukupolvi ei kasva kerskakulutukseen.

Ihminen-palsta

Teksti: Mikko Puttonen

Uusin sukupolvi ei kasva kerskakulutukseen.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

Heistä nuorimmat ryystävät ravintonsa vielä tuttipullosta. Vanhimmat ovat hädin tuskin täyttäneet 12 vuotta ja harjoittelevat koulussa desimaalilukuja. Vaikka he eivät ole vielä ehtineet vaikuttaa historian kulkuun, heillä on jo nimi: he ovat zetoja.

Eräiden määritelmien mukaan Z-sukupolveen kuuluvat kaikki, jotka ovat syntyneet 1990-luvun puolivälin jälkeen. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen kuitenkin kelpuuttaisi sukupolveen vasta 2000-luvun lapset: uuden vuosituhannen ensimmäiset pojat ja tytöt.

– He ovat millenniumlapsia, ja se vaikuttaa sukupolvi-identiteettiin, Rahkonen arvelee.

Zetoista tiedetään ainakin se, ettei heistä vielä tiedetä juuri mitään.

– He ovat kirjoittamaton lehti. Emme oikein tiedä, mitä sieltä on tulossa. Alle 15-vuotiaille ei eettisistä syistä yleensä tehdä edes mielipidekyselyjä, Rahkonen sanoo.

Ensin tulivat äksät

Edeltävistä sukupolvista huomioita on jo ehtinyt kertyä. Ensimmäinen kirjaimella merkitty sukupolvi on X. Siihen kuuluvat ovat syntyneet 1960-luvun puolivälistä 1970-luvun loppuun ulottuvan ajanjakson aikana.

Äksät varttuivat, kun hyvinvointivaltio laajeni ja Suomi vaurastui vakaata tahtia. Heillä oli aineellisesti lokoisammat oltavat kuin vanhemmillaan, suurilla ikäluokilla, mutta samalla he saivat huomata, ettei inflaatio syökään asuntovelkaa eikä työtä olekaan niin helppo löytää. Vakaa vaurastuminen tyssäsi lamaan, ja rintaan asettui epävarmuuden aavistus.

Seuraaja tottui hyvään

Aivan toisenlaista meininkiä uhkuvat Y:t. Juho Rahkonen itse on syntynyt 1978 eli tarkkaan ottaen X-sukupolven aikakaudella, mutta hän lukee itsensä vuosina 1980–1995 syntyneeseen Y-sukupolveen. Sukupolvet eivät hänen mukaansa leikkaudukaan erilleen veitsenterävästi vaan pikemminkin limittyvät toisiinsa.

– Vanhempien sukupolvien mielestä minä olen varmaan tyypillinen ärsyttävä yy. Matkustan monta kertaa vuodessa ulkomaille, ja tykkään erottautumisesta ja elämyksistä, tutkimuspäällikkö tunnustaa.

Y-sukupolvi kasvoi materialismiin, yksilöllisyyteen, kansainvälisyyteen ja internetiin. Nämä maailman ensimmäiset nettinatiivit saivat alttiissa iässä nauttia ennennäkemättömästä vaurauden kasvusta, Nokia-Suomen noususta.

Lama iski lapsiin

Nyt juhlat ovat ohi. Uusi zetojen sukupolvi saa tottua koleampaan tunnelmaan. He ovat sattumoisin myös juuri niiden äksien jälkeläisiä, jotka siirtyivät työelämään edellisen laman aikaan. Lamasukupolven lasten horisontissa kumpuilevat nyt maailmanlaajuisen talouskriisin tummat pilvet.

Rahkonen veikkaa, että zetoja määrittäväksi sukupolvikokemukseksi tulee downshiftaaminen eli elämän kohtuullistaminen.

– He elävät ilmapiirissä, jossa jatkuvaa taloudellista kasvua ei enää voi pitää itsestään selvänä. Tunnelma on kaukana juppiajoista. Nyt ovat vallalla hidastaminen ja luomu. Talouden ylivaltaa paheksutaan.

Uusi sukupolvi on siten edeltävää Y:tä konservatiivisempi, ennustaa Rahkonen. Zetat kuluttavat kohtuullisemmin ja kantavat enemmän huolta ympäristöstä.

Normaali muuttuu

Ratkaisevaa sukupolvikokemuksessa on Rahkosen mukaan se, mitä ikäryhmä oppii pitämään normaalina. Ihminen on herkimmillään ulkoisille vaikutteille suunnilleen 17–20 vuoden iässä, ja juuri silloin muodostuu ikäluokkia yhdistävä sukupolvikokemus. Saman ikäiset sosiaalistuvat samanlaisiin yhteiskunnan pelisääntöihin ja taloudellisiin reunaehtoihin.

– Jos on kokenut niukkuuden nahoissaan, siitä jää ikuinen varovaisuus. Jos taas on tottunut siihen, että kaikkea on, kokee sen normaaliksi ja haluaa pitää tasoa yllä, Rahkonen selittää.

– Z-sukupolvi kasvaa ajatusmaailmaan, jonka mukaan ei ole normaalia saada aina vain lisää aineellista hyvää. Olojen pakosta henkiset arvot saattavat nousta enemmän heidän jutukseen.

Yhteys näkyy kyselyissä

Sukupolvi on vain yksi tapa luokitella ihmisiä jonkin yhteisen nimittäjän alle. Mielipidemittauksissa on kuitenkin huomattu, että sillä on paljon selitysvoimaa.

– Ihmiset tuppaavat löytämään toisensa sen takia, että he kuuluvat samaan sukupolveen ja heitä määrittävät samat kokemukset.

Kenties siksi Rahkosellakin on Kimi Räikkösen mainostama kello ranteessaan. Vaikka tutkija ei koekaan, että hänellä muuten olisi kovin paljon yhteistä formulakuskin kanssa, heitä yhdistää saman sukupolven "maaginen side".

Mikä yhdistää?X– Syntyneet 1965–1979– Öljykriisi– Lama– Pullamössöhaukut– Edistysuskon epäily

Y– Syntyneet 1980–1995– Nettinatiiveja– Yksilöllisyys– Virikkeet– Sitoutumisvaikeudet

Z– Syntyneet 2000–– Talouskriisi– Kohtuullisuus– Varovaisuus– Ympäristötietoisuus

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.