Zheng Hen todellista ulkonäköä ei tiedetä, mutta hänet mainittiin rotevaksi ja pitkäksi. Tämä patsas seisoo Quanzhoun merimuseossa. Kuva: Jonjanego / Wikimedia Commons
Zheng Hen todellista ulkonäköä ei tiedetä, mutta hänet mainittiin rotevaksi ja pitkäksi. Tämä patsas seisoo Quanzhoun merimuseossa. Kuva: Jonjanego / Wikimedia Commons

Yksi maailmanhistorian kutkuttavimmista "entä jos" -vaiheista osui 1400-luvun alkuun, jolloin Kiinan suurin löytöretkeilijä amiraali Zheng He kolusi satametrisillä džonkeillaan Läntistä valtamerta. Kiinasta olisi voinut tulla merivalta ennen Euroopan maita, mutta Pekingissä tuuli kääntyi.

Kuka ihmeen Zheng He? Näin voi kysellä länsimaalainen, jolle suuri löytöretki tuo ehkä mieleen Intiaan lännen kautta 1492 yrittäneen Kristoffer Kolumbuksen tai maailmanympäripurjehdukselle 1519 lähteneen Fernão Magalhãesin.

Kovaa vauhtia maailman talousjättiläiseksi muodostuva Kiina kuitenkin muistaa yli puolen vuosituhannen takaisen sankarinsa. Amiraali Zheng He (13711433) seikkaili merillä lähes sata vuotta ennen Kolumbusta ja Magalhãesia ja ulotti matkansa Kiinasta eli Keskustan valtakunnasta ainakin Itä-Afrikan rannikoille saakka.

Zheng Hen johtama laivasto teki seitsemän purjehdusta, joista ensimmäisen lähdöstä tuli 11. heinäkuuta 2005 kuluneeksi tasan 600 vuotta.

Viime vuoden kesällä Kiina juhlikin näyttävästi amiraaliaan, ja kansallismuseossa Beijingin Taivaallisen rauhan aukiolla yksi näyttelyteemoista omistettiin hänen matkoilleen. Näyttelyssä korostettiin Kiinan ei-kolonialistista menneisyyttä painottamalla, että Zheng Hen matkoilla kehitettiin ystävällisiä suhteita Aasian ja Afrikan kansojen välillä.

Mutta kuka oli tämä seikkailija, joka oli tekemässä Kiinasta löytöretkien edelläkävijämaata? Entä miksi Kiina lopulta luopui merten valloituksista ja eristäytyi muusta maailmasta? Zheng Hen matkathan osoittavat, etteivät suuret löytöretket olleet vain eurooppalaisten heiniä vaan myös Kiinalla olisi ollut niihin erinomaiset valmiudet.

Kohukirjaa ja -karttaa syytä epäillä

Löytöretki-Kiinan etsikkoajan pohdinta sai viime vuonna jonkin verran julkisuutta meilläkin, kun julkaistiin suomennos eläkkeellä olevan brittiupseerin Gavin Menziesin teoksesta 1421: kun Kiina löysi maailman (Genimap 2005, suom. Riikka Nurminen). Siinä Menzies esittää kiistanalaisen väitteen, jonka mukaan Kiina tunsi Amerikan jo ennen Kolumbusta.

Lisäksi Kiinassa julkistettiin tämän vuoden tammikuussa kopio sikäläisestä vuoden 1418 maailmankartasta, johon varhaisesta päiväyksestä huolimatta oli piirretty yksityiskohtaisesti muun muassa Pohjois- ja Etelä-Amerikka. Kartan omistaja Liu Gang uskoo kartan todistavan, että Zheng Hen purjehdukset ulottuivat paljon uskottua pidemmälle.

Asiantuntijat kuitenkin pitävät Liun karttaa väärennöksenä, jonka tyyli viittaa kopioon 1600-luvun ranskalaiskartasta.

Jos Menzies ja Liu olisivat oikeassa, löytöretkien historia pitäisi kirjoittaa uudelleen. Tarvittava todistusaineisto kuitenkin puuttuu, ja siksi historioitsijat niin idässä kuin lännessä suhtautuvat epäillen tällaisiin spekulaatioihin.

Jäänee pysyvästi arvoitukseksi, mihin asti Zheng Hen matkat kaikkein pisimmillään ulottuivat. Keskustan valtakunnan merenkulkua koskevat arkistot nimittäin suurelta osin tuhottiin pian amiraalin matkojen jälkeen.

Onneksi joitakin dokumentteja on sentään säästynyt tuoltakin ajalta. Tapahtumien rekonstruoimisessa auttavat erityisesti Hen mukana matkustaneen historioitsija Ma Huanin muistiinpanot.

Kastraatti sai uuden nimen keisarilta

Säilyneiden lähteiden mukaan Zheng He syntyi vuonna 1371 muslimiperheeseen Kunyangin kaupungissa Yunnanin maakunnassa Etelä-Kiinassa. Hän sai alun perin nimekseen Ma He, jossa Ma tarkoittaa kiinalaisittain Muhammedia. Nuori Ma He epäilemättä kuuli tarinoita kaukaisista maista isältään ja isoisältään, jotka olivat tehneet pyhiinvaellusmatkan Mekkaan.

Noina aikoina Keskustan valtakuntaa ravistelivat levottomuudet, jotka seurasivat mongolien perustaman Yuan-dynastian kukistumisesta. Ming-dynastian myötä valta palautui han-kiinalaisten käsiin. Tämä merkitsi vainoa ja surmatöitä kapinallisessa Yunnanin maakunnassa, joka kuului Yuan-dynastian viimeisiin tukialueisiin.

Vuonna 1381 Ma Hen ollessa vasta kymmenvuotias hänen isänsä kuoli tai tapettiin. Tuhansien muiden poikalasten tavoin Ma He vangittiin ja ikivanhan tavan mukaisesti kastroitiin.

Ma Hen onni alkoi kääntyä paremmaksi, kun hän kolme vuotta myöhemmin pääsi eunukkina keisarilliseen hoviin prinssi Zhu Din palvelijaksi.

Maassa kiisteltiin vallanperimyksestä, ja konflikti kärjistyi sisällissodaksi vuosiksi 13981402. Tuona aikana Ma He palveli ansioituneesti Zhu Din sotilaskomentajana. Kun Zhu Di sitten sai syrjäytetyksi veljenpoikansa Zhu Yunwenin ja nousi valtaistuimelle heinäkuussa 1402, hän halusi palkita uskollisen eunukkinsa. Perimätiedon mukaan Zhu Di antoi tälle sukunimeksi Zheng muistona hevosensa kuolemasta Beijingin ulkopuolella sijaitsevan Zhenglunba-palatsin edessä.

Kunnianimi oli vasta alkua. Suuret tehtävät odottivat Zheng Hetä.

Ensimmäisenä eunukkina amiraaliksi

Tähän mennessä Zheng Hestä oli kasvanut 31-vuotias vahvarakenteinen jättiläinen, jonka kerrotaan olleen peräti kaksimetrinen. Nuoresta iästään huolimatta hän tiesi paljon sodankäynnistä, ja sisällissodan aikana hän oli saanut runsaasti taistelukokemusta. Toisin kuin useimmat muut eunukit Zheng He oli myös lukutaitoinen: hänen sanotaan lukeneen muun muassa filosofien Kungfutsen ja Menciuksen teoksia.

Kaikki nämä taidot olivat tarpeen, kun keisari Zhu Di nimitti Zheng Hen suuren laivaston amiraaliksi. Tämä oli tiettävästi ensimmäinen kerta Kiinan historiassa, kun eunukki pääsi näin korkeaan virka-asemaan.

Taustalla oli keisarin halu levittää Kiinan vaikutusvaltaa ja kulttuuria ympäri maailmaa. Merillä "aarrelaivasto" edusti vastaavaa Keskustan valtakunnan loistoa kuin sitä maalla symboloivat pääkaupungin siirtäminen Nanjingista Beijingiin vuonna 1403 ja Kielletyn kaupungin rakentaminen vuosina 14061420.

Toinen motiivi laivaston perustamiseen saattoi olla se, että keisarin syrjäytetyn veljenpojan huhuttiin olevan yhä elossa. Hänen uumoiltiin paenneen laivalla Läntiselle valtamerelle, kuten Intian valtamerta nimitettiin.

Zheng He suuntaa Läntiselle valtamerelle

Historioitsijoiden vallitsevan käsityksen mukaan Zheng Hen aarrelaivat (baochuan) tekivät vuosina 14051433 kaikkiaan seitsemän matkaa Läntiselle valtamerelle. Tämä kiinalainen armada ehti käydä kaikkiaan 36 maassa idän Borneosta lännen Zanzibariin.

Kooltaan Zheng Hen laivat olivat omaa luokkaansa: suurimmat yhdeksänmastoisia, jopa 120 metriä pitkiä ja 50 metriä leveitä jättiläisiä. Esimerkiksi Kolumbuksen alukset olivat vain noin 26-metrisiä. Zheng Hen džonkkeja suurempia aluksia ei nähty ennen ensimmäistä maailmansotaa.

Kiinalaisten löytöretket olivat hieman erisävyisiä kuin eurooppalaisten. Esimerkiksi portugalilaisia kiinnostivat lähinnä taloudellisen voiton tavoittelu, halu löytää meritie Intiaan ohi islamilaisen maailman ja uskonkiihkoinen kristinuskoon käännyttäminen.

Kiinalaiset merenkulkijat painottivat enemmän kulttuuriyhteyksien luomista, tutkimusmatkailua ja diplomatiaa, mutta toki kauppaakin käytiin. Zheng Hen laivueisiin kuului parhaimmillaan lähes 30 000 merimiehen ja sotilaan lisäksi hevoslaivoja, joissa kuljetettiin hevosten lisäksi kiinalaista silkkiä, keramiikkaa ja kuparikolikoita. Näitä vaihdettiin muun muassa trooppisiin mausteisiin, jalokiviin, eläimiin, tekstiileihin ja suitsukkeen raaka-aineeseen aaloepuuhun.

Zheng Hen mukana kulki myös oppineita henkilöitä, kuten lääkäreitä, arabian kielen taitajia ja kirjanpitäjiä sekä historioitsija Ma Huan.

Päällikkö ruotuun, merirosvot kuriin

Matkoilla oli dramaattiset vaiheensa. Esimerkiksi Ceylonin eli nykyisen Sri Lankan saarella Zheng He ajautui puolueettomana mukaan pohjoisen tamilien ja eteläosan singalien väliseen sotaan. Kiinalaiset vangitsivat paikallisen päällikön Alakeswaran ja kuljettivat hänet väkipakolla Keskustan valtakuntaan, koska hän ei ollut suostunut osoittamaan kunnioitusta Kiinan keisarille.

Merellä käydyistä yhteenotoista vakavin sattui Malakansalmen luona vuonna 1407, kun kiinalaista merirosvopäällikköä Chen Zuyitä vastaan syntyi raivoisa taistelu. Zheng Hen joukot voittivat rosvolaivaston ja surmasivat sen 5 000 miestä.

Yleisesti amiraali oli kuitenkin enemmän rauhan kuin sodan mies. Hän myös kunnioitti vieraita tapoja ja uskontoja.

Kiinan suuren merenkulkijan taival päättyi 62-vuotiaana. Zheng He kuoli kesällä 1433 seitsemännen matkansa aikana paluumatkalla Calicutista Kiinaan. Luultavasti hänet haudattiin mereen.

Miksi löytöretket lopetettiin?

Huimasta urastaan huolimatta amiraali Zheng He on löytöretkeilijänä jäänyt eurooppalaisten kollegojensa varjoon. Näiden aloittama prosessi teki aikanaan myös Kii¬nasta länsivaltojen puolittaisen siirtomaan.

Miksi ihmeessä Kiina jätti merten valloituksen ja luopui orastavasta asemastaan johtavana merivaltana?

Kiina on luonnostaan kehittynyt mannermaavallaksi siksi, että enemmistö laajan valtakunnan väestöstä on asunut kaukana rannikkoseuduista. Tämä ei kuitenkaan ole koko selitys.

Yksi syy oli sisäpoliittinen. Kungfutselaiset virkamiehet suhtautuivat epäluuloisesti ja halveksuvasti ympäröivän maailman kanssa käytyyn kauppaan, koska se heidän mielestään johti valtakunnassa ylenpalttisiin ja turhiin menoihin. Lisäksi ulkomaankauppa vahvisti virkamiesten kanssa vallasta kamppailevia eunukkeja. Lopulta virkamiehistö sai eunukeista pysyvän yliotteen.

Halua kaupankäyntiin Läntisellä merellä vähensi osaltaan keisari Zhu Din aikana uusittu ja laajennettu Kiinan lähes 1 800 kilometrin kanavaverkko. Merikelpoisten džonkkien sijasta rakennettiin yhä enemmän litteäpohjaisia kanavaproomuja.

Kontakteja ulkomaihin pidettiin myös heikkouden osoituksina: jos Kiina tarvitsi jotain muualta, se ei ollut omavarainen.

Lisäksi eristäytymiseen kannusti se, että edeltäjiensä tavoin Ming-dynastia (13681644) joutui varautumaan uhkaan pohjoisesta. Edes 1300-luvulla aloitettu Kiinan muurin laajennus ei estänyt mongolien ja muiden nomadikansojen hyökkäyksiä. Siksi Kiinan johdon ulkopoliitinen huomio pysyi mantereen suunnassa.

Valtamerilaivat kiellettiin

Kiinan merimahti alkoi huveta 1450-luvun jälkeen. Merenkulku ei tyrehtynyt aivan äkisti, mutta asenneilmasto kävi sille epäsuotuisaksi.

Vuonna 1500 oli tultu jo niin pitkälle, että Keskustan valtakunnassa uhattiin kuolemanrangaistuksella sellaisten džonkkien rakentamisesta, joissa oli enemmän kuin kaksi mastoa. Vähän myöhemmin rannikkoalueiden viranomaiset määrättiin pidättämään kaikki monimastoisilla laivoilla liikkuvat purjehtijat ja tuhoamaan heidän aluksensa.

Tiukentunut politiikka johti siihen, että osa Zheng Hen entisestä miehistöstä muutti perheineen ulkomaille paremman elämän toivossa. Heitä siirtyi muun muassa Indonesiaan, Filippiineille ja muualle Kaakkois-Aasiaan, missä kiinalaisen diasporan jälkeläisiä elää edelleen.

Muuhun maailmaan epäilevästi suhtautuva politiikka jatkui myös keisariajan viimeisellä kaudella, Qing-dynastian (16441911) aikana.

Kaukopurjehdusten virallisesta epäsuosiosta huolimatta amiraali Zheng Hestä muodostui kiinalaisessa kirjallisuudessa kulttihahmo jo 1500-luvun lopulla. Hänet on kuvattu esikuvallisen hyveellisenä komentajana, joka aina lopulta voittaa kohtaamansa vaikeudet. Todennäköisesti sankarihahmo auttoi kiinalaisia pönkittämään itsetuntoaan aikana, jolloin Keskustan valtakunnan loistavin suuruus alkoi olla takana.

Zheng Hen jälkiä Itä-Afrikassa asti

Zheng Hen perintö näkyy yhä niissä maissa, joihin hän purjehti. Malesiassa asuva kiinalaisvähemmistö kokoontuu aika ajoin kiinalaisille hautausmaille kunnioittamaan esi-isiään, ja yhtenä pyhäkkönä toimii Malakan kaupungissa oleva temppeli, joka vuonna 1795 rakennettiin amiraalin muistoksi.

Kiinnostava esimerkki löytyy myös Siyun kylästä Keniasta, missä elää nuori nainen nimeltään Mwamaka Sharifu. Kiinalaiset viranomaiset kutsuivat hänet vuonna 2005 Zheng Hen muistojuhlaan, sillä Sharifua pidetään 1400-luvulla Itä-Afrikkaan rantautuneiden kiinalaisten merenkävijöiden jälkeläisenä.

Kaiken kukkuraksi Lamun saarilta Kenian rannikolta on äskettäin arkeologisissa kaivauksissa löydetty kiinalaista esineistöä, jonka asiantuntijat uskovat tulleen Zheng Hen laivaston mukana. Erityisen vakuuttavina merkkeinä pidetään esiin kaivettuja hautapaikkoja, jotka muistuttavat klassisia Ming-hautoja puolikuun muotoisine kupoleineen ja terassimaisine sisäänkäynteineen.

Alex Aissaoui on valtiotieteiden maisteri ja toimii jatko-opiskelijana Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Artikkelin tiedot perustuvat pääosin yhdysvaltalaisen toimittajan ja Kiina-tutkijan Louise Levathesin teokseen When China ruled the seas (Oxford University Press 1994) ja englantilaisen Kiinan-tutkijan Joseph Needhamin teokseen Science and civilisation in China, vol. 4. part III: Civil engineering and nautics (Cambridge University Press 1970). Kumpikin nojaa 1300-luvun loppupuoliskolla alkaneen Ming-kauden kirjallisiin lähteisiin ja Ma Huanin kirjoituksiin.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2006

Seitsemän suurta laivamatkaa

1.  14051407
Höykytetään merirosvoja

11. heinäkuuta 1405 Zheng Hen komentamat 317 laivaa lipuvat Nanjingin kaupungista kohti Annamia, nykyistä Vietnamia. Aluksista ehkä 62 on 120 metriä pitkiä ja 50 metriä leveitä ”aarrelaivoja”.

Annamista jatketaan matkaa Jaavan ja Malakan kautta Ceyloniin ja Lounais-Intian rannikolle Calicutiin, joka nykyisin on Kozhikode. Intiassa käydään kauppaa joitakin kuukausia.

Paluumatkalla Sumatralla Zheng joutuu taisteluun merirosvojen kanssa. Useita kuukausia kestäneen takaa-ajon jälkeen merirosvopäällikkö Chen Zuyi saadaan lopulta vangituksi ja viedään Nanjingiin teloitettavaksi.

2.  14071409
Kuljetetaan lähettiläät takaisin kotiin
Keisari Zhu Di määrää vieraiden maiden lähettiläät palautettaviksi kotisatamiinsa. Zheng He ei osallistu tähän matkaan vaan pysyy Kiinassa. Hän raportoi keisarille tämän vallasta syrjäyttämän veljenpojan Zhu Yunwenin mahdollisesta olinpaikasta ja valvoo Tianfei-temppelin kunnostustöitä Nanjingissa.

3.  14091411
Vangitaan niskuroiva päällikkö

Laivasto käsittää 48 laivaa ja noin 30 000 miestä. Kulkureitti on sama kuin ensimmäisellä matkalla.

Paluumatkalla ceylonilainen paikallishallitsija Alakeswara ei osoita riittävää kunnioitusta keisarille, joten hänet vangitaan ja viedään Nanjingiin keisarin eteen. Alakeswara kuitenkin vapautetaan ja palautetaan kotiseudulleen, kun hän on pyytänyt keisarilta anteeksi.

Ming-hoviin alkaa tulla joukoittain lahjoja tarjoavia lähettiläitä maista, joissa aarrelaivasto on vieraillut.

4.  14131415
Tuodaan keisarille kirahvi

63 laivaa ja 28 650 miestä lähtee neljännelle matkalle kohti Läntistä valtamerta. Uusina kohteina ovat muun muassa Malediivit, mistä kiinalaiset ostavat ambraa ja posliinikotiloita, sekä erityisesti Persianlahdella sijaitseva Hormuzin vauras kauppakaupunki.

Mukana on nyt ensimmäistä kertaa 25-vuotias arabian kielen taitoinen Ma Huan, josta tulee tutkimusmatkojen pääkronikoitsija.

Mahdollisesti Hormuzissa amiraali Zheng tapaa Mogadishun, Malindin ja muiden Itä-Afrikan kaupunkivaltioiden kauppiaita, jotka hän suostuttelee mukaansa Keskustan valtakuntaan.

Zheng Hen alainen Yang Ming tuo Bengaliin eli nykyiseen Bangladeshiin suuntautuneelta matkaltaan Kiinan keisarille lahjaksi kirahvin. Sitä pidetään Ming-hovissa hyvyyden symbolina, koska se ei syö lihaa ja välttää astumasta minkään elävän olennon päälle.

5.  14171419
Purjehditaan ensi kertaa Itä-Afrikkaan

28.12.1416 Zheng saa keisarilta määräyksen saattaa kaikki 19 maasta tulleet vieraat takaisin omiin valtioihinsa.

Matkaan päästään vihdoin kesällä 1417, ja vierailukohteina ovat muun muassa Champan kuningaskunta nykyisessä Vietnamissa, Jaava, Sumatra, Ceylon, Calicut ja Malediivit.

Persianlahdella aarrelaivasto jatkaa Hormuzista Jemenin Adeniin, missä kiinalaiset käyvät kauppaa. He vaihtavat mukanaan tuomansa kullan, hopean, santelipuun ja pippurin opaalinhohtoisiin jalokiviin, helmiin, koralleihin, pihkaan ja ruusuveteen. Lisäksi he saavat paikalliselta sulttaanilta lahjaksi leopardeja, leijonia, seeproja, strutseja ja kirahvin sekä kultaisen, jalokivin koristellun vyön.

Tämän jälkeen laivasto suuntaa ensimmäistä kertaa Afrikan itärannikolle palauttaakseen Mogadishusta ja nykyisen Kenian Malindista tulleet lähettiläät kotimaihinsa.

Zheng He palaa 15. heinäkuuta 1419 takaisin Keskustan valtakuntaan, missä keisari palkitsee anteliaasti aarrelaivaston upseerit ja ottaa vastaan uudet ulkomaiset lähettiläät.

6.  14211422
Kärsitään kuumuudesta Mogadishussa

Keväällä 1421 keisari Zhu Di määrää ulkomaiset vieraat palautettaviksi kotiseuduilleen Kaakkois-Aasiaan, Persianlahdelle, Intiaan ja Afrikkaan.
Amiraali Zheng lähtee matkaan mutta palaa Kiinaan jo saman vuoden syksyllä Sumatralta.

Pääosa aarrelaivastosta jatkaa kohti Adenia ja Itä-Afrikkaa. Fei Xin, yksi Zheng Hen upseereista, kuvaa Mogadishua sietämättömän kuumaksi paikaksi, missä maa on kuivaa ja viljelykelvotonta.

7.  14311433
Vaihdetaan silkkiä lääkkeisiin Arabiassa

Keisari Zhu Din kuoltua 1424 hänen seuraajakseen on vuonna 1426 noussut Zhu Zhanji. Kesällä 1430 hän määrää Zheng Hen valmistautumaan uuteen tutkimusmatkaan. Taustalla on hallitsijan huoli Keskustan valtakunnan arvovallan laskusta sekä pyrkimys palauttaa rauhanomaiset suhteet Siamin eli nykyisen Thaimaan ja Malakan välille.

Viimeinen suuri matka Läntiselle valtamerelle alkaa tammikuussa 1431 kohteinaan vanhat tutut paikat: Champa, Jaava, Sumatra, Malaka, Ceylon ja viimein Calicut, minne saavutaan joulukuussa 1432.

Calicutissa aarrelaivasto jakaantuu pienempiin laivueisiin, joista osa suunnistaa eunukki Han Baon johdolla Hormuziin ja muihin arabien kaupunkivaltioihin aina Itä-Afrikan Malindia myöten.

Jeddassa nykyisessä Saudi-Arabiassa aarrelaivaston silkki- ja posliinituotteita vaihdetaan muun muassa aaloepuuhun, mirhaan, ambrapuun balsamiin ja muihin arabien lääkeaineisiin.

Heinäkuussa 1433 laivasto palaa kotiin. Tällä välin Zheng He on huonon terveytensä vuoksi jäänyt Calicutiin, mistä suuntautuneella paluumatkalla hän kuolee 62-vuotiaana kesällä 1433.

 

Suurmiehen tarina värittyy aina

Historian merkkihenkilöiden elämäntarinoissa faktat ja fiktio kietoutuvat toisiinsa. Länsimaissa tämä on tuttu ilmiö vaikkapa Aleksanteri Suuren kohdalla, ja idässä sama pätee Zheng Hehen.

On mahdotonta esimerkiksi tietää varmasti, oliko kiinalaisamiraali todella kaksimetrinen tai mitä Ceylonilla sattuneessa konfliktissa tarkkaan ottaen tapahtui.

Tutkijoiden työ on hankalaa, koska suuri osa Ming-kauden arkistoista tuhottiin ja koska Zheng Hen mukana ollut historioitsija Ma Huan lähes varmasti liioitteli joitakin matkojen yksityiskohtia. Ma Huanin teksti on kuitenkin merkittävin kirjallinen tietolähde näistä purjehduksista.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018