llmasto ei korjaannu pipertäen

Vihdoin muitakin ratkaisuja ympäristöpulmaan kuin yksilön pikkupiperrys tai radikaali aktivismi!

Tiedetoimittaja, kirjailija Risto Isomäki kertoo, millaisin keinoin ilmaston lämpenemiseen voidaan vaikuttaa suuressa mitassa. Tärkeimmät haasteet ovat tällöin: miten poistaa hiilidioksidia ilmakehästä, ja miten lisätä
maapallon kykyä heijastaa säteilyä avaruuteen?

Isomäen esittelemät keinot ulottuvat hiilidioksidin pumppaamisesta maan alle säteilyä heijastavan planktonin kasvattamiseen ja erilaisiin voimalatyyppeihin. Parhaimmat visiot, kuten hiilipäästöjä vähentävät ccs-voimalat, ovat toteuttamiskelpoisia. Hurjimmat taas kuulostavat science fictionilta: aurinkotuulimyllyt, joita pyörittää ylöspäin kohoava lämmin ilma, tai jääsprinklerit, joiden avulla jäädytettäisiin sulavat ikiroutaalueet.

Kirja ei ole pelkkää tekniikkaa tai tiedettä. Monet parhaista ratkaisuista eivät vaadi teknisiä innovaatioita vaan poliittisia ja taloudellisia päätöksiä. Miten esimerkiksi saataisiin muutettua lentoaikataulut ilmastokysymyksen ehdoilla?

TUUKKA PERHONIEMI

Tammi 2008
244 s
9789513141516

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.