Riippuvuus alkoholista tai heroiinista on periaatteessa yksinkertainen ilmiö. Päihde kaappaa aivojen mielihyvämekanismiin vaikuttavat synapsiraot matkimalla aivojen omaa välittäjäainetta.

Entä jos puheena on riippuvuus ruoasta, harrastuksista, työstä, seksistä, mediasta, läheisistä tai shoppailusta. Ovatko nämä samanlaisia addiktioita kuin aineriippuvuudet, vai onko kyse ennemminkin analogiasta tai vertauskuvasta?

Kirjan yleissävy on medikalisaatiokriittinen, mutta yhteiskuntatieteellinen näkökulma ei oikein riitä vastaamaan tähän kysymykseen. Parasta antia Addiktioyhteiskunnassa on puhdas kulttuuritutkimus, joka ei yritäkään tunkeutua lääketieteen puolelle. Matias Karekallaksen ja Atte Oksasen kirjoitus addiktiosta populaarimusiikissa vie lukijan dekadentin Berliinin historiaan niin, että nojatuolista noustessa unohtaa, ettei olekaan Kreuzbergissa.

Marko Hamilo, vapaa tiedetoimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2014

Addiktioyhteiskunta. Riippuvuus aikamme ilmiönä. Toim. Tuukka Tammi ja Pauliina Raento, Gaudeamus 2013. 258 s., 35 €.